Vuh vuh - kova on kuri mullakin ☺

Meille taloyhtiöön ollaan vaihtamassa oviin uusia lukkoja ja tänään ja huomenna on uusien avaimien jakopäivä. Mulla oli tänään aika hiustenleikkuuseen ja kun sekä kampaaja että huoltoyhtiö ovat tuossa ostoskeskuksessa - jo näivettyvällä sellaisella - ajattelin, että haen ne avaimet siinä samalla reissulla.

Kävelin toimistoon, siellä näytti tyhjältä, mutta huoltomiesten huoneesta kurkkasi nuori mies (oikea silmänilo ☺) ja huikkasi, että avaimiako tulit hakemaan, tule tänne vaan. Kello oli vähän vaille kaksitoista ja huoltoyhtiön porukka oli siellä pitämässä lounastaukoa. Tervehdin kaikkia yhteisesti ja jäin seisomaan ja odottamaan uusia avaimia, ajattelin, ettei siinä varmaan kauaa kestä kun ne saan. 

Kaveri kysyi asunnon numeron ja rupesi etsimään oikeita avaimia, sillä aikaa mua lähinnä ollut nainen sanoi napakalla äänellä "Istut nyt siinä paikallas". Mä vähän hämmentyneenä ja varovasti istuin vieressäni olevalle konttorituolille, sillä ihan oikeasti luulin hänen puhuvan mulle. Siinä samalla huomasin, että hänellä on jalkojensa juuressa kassin lisäksi pieni KOIRA, jolle hän puhui. 

Sanoin tietysti, että "ai sä puhuitkin sille koiralle etkä mulle, en nähnyt sitä sun koira lainkaan" - ja koko porukka siinä huoneessa räjähti nauramaan ☺☺ 

Ihan oikeasti nimittäin hetken luulin, että hän puhui mulle!

Totesin vielä, että seuraavaksi varmaan pyydät multa tassua ja heittämään voltin ☺ ☺
Naurettiin niin, että meinas tulla kaikilta pissat housuun!

Kova on siis kuri meidän huoltoyhtiössä - mutta sain avaimetkin lopulta ☺