18 lokakuuta 2022

Hyvää ja kaunista, onnea ja iloa

Värikäs syksy alkaa pikkuhiljaa muuttua ruskean eri sävyihin ja puista pudota lehdet. Yksi ajanjakso vuodesta on taas kohta takana. Kurjet on jo muuttaneet, joutsenia näkyy muutamia silloin tällöin ja hanhia, niitä on valtavia parvia siellä ja täällä. Muutama pullea supi on juoksennellut tuossa maantiellä meidän kohdalla iltaisin, onneksi siinä ei enää siihen aikaan autoja liiku, niin eivät jää auton alle, mokomat lyllertäjät. 

Viime viikolla kävin muutaman päivän kyläreissulla Äitirakkaan ja Tunturiruipelon luona. Yhtenä päivänä käytiin ajelemassa, katselemassa lintuja ja maisemia. Alaleukani meinasin pudottaa kun näin tämän - jos olisin voinut, niin olisin ottanut tämän mukaani: 

Mitä tuosta, vaikka vähän kallellaan onkin, upea se oli silti. 

Illalla soitti Siskorakas lasten kanssa videopuhelun. Ötökkätutkija supatti jotain äitinsä korvaan ja sitten sanoi meille sitten reippaasti "Hyvää iltaa!" Oli kysynyt, miten se sanotaan mummon kielellä 💗Kovasti oli tällä kertaa juttutuulella, ja nimenomaan halusi jutella suomeksi. 
Jouluna on siis taas tiedossa kielikurssi. Isosisko esitteli ylpeänä pudonnutta maitohammastaan 💗

Nyt kun olen saanut kerrottua matkakertomuksen loppuun, voinkin näyttää muutaman käsityön, joita tässä alkusyksystä on valmistunut, tai muuten vaan ilmiintynyt käyttöön. 

Ensimmäisen nämä ihanat säärystimet, joista kiitos kuuluu Olifantille, Saukkikselle, Sinisen Sohvan Emännälle, Susannalle Maalle ja AnneS:lle. Näitä olen käyttänyt, viimeksi tänään kun kävin terveyskeskuksessa fysioterapeutilla. Hän katseli niitä ihan läheltä, kun laittoi kenkiä jalkaani, ihaili niitä yhtä kovasti kuin minäkin. 

Neulojaihminen hänkin 😄


Itse neuloin tämmöiset kämmekkäät, ihan ensimmäisinä loman jälkeisinä neuleina, vähän niin kuin puikkojen lämmittelyksi. Mursu kerran kauppareissullaan toi tuliaisiksi tämän oranssin (ei oikein näy) heijastinlangan. 

Ja sitten piti tehdä se pyllytin (Sus' ei tukehdu aamukahviinsa), mutta kun noita lankoja sitten löytyi ja löytyi ja löytyi, niin se venyi ja venyi ja siitä tuli lopulta ihan hame. Kirjavahan se on kuin lankakaupan hylly, mutta kun mulla ei ole sellaista värisilmää, että osaisin katsoa, mitkä värit sopii yhteen - minun mielestä kaikki värit sopii, kun vaan laittaa ne vierekkäin - niin sitä tuli tuommoinen. 
Mursu ei pannut pahakseen, vaikka ihan ihmisten ilmoille tuo päällä tänään läksin 😀


Ja tämmöiset sukat jäivät keväällä kesken, kun sukkapuikkojen kesäloma alkoi. Nämä neuloin nyt valmiiksi ja ne odottavat tuossa, että pääsevät ystävämme Postin kuljetettavaksi. Toivottavasti löytävät aikanaan perille. 
Kyseessä oli mysteeri-KAL Kevätlaulu, joka multa jäi kesken.




Ja loppuun lainaan viimeisimmästä Pirkka -lehdestä Cristoffer Strandbergin reseptiä:

"Kivoja asioita tapahtuu, kun kohtelee muita hyvin" 

Kivoja tai hyviä asioita. Olimme järjestäneet Mursun kanssa aikataulumme niin, että mun fys.terapeuttiaika oli tänä aamuna 8.15. Mursu jätti mut meidän omaan terveyskeskukseen ja jatkoi itse kaupunkiin keskussairaalaan. Emme varmaksi tienneet toistemme aikatauluista ja kun mun vastaanotto oli ohi - hups, pitkään suljettuna ollut kahvio olikin avattu. Päässä pyöri sen verran, että en arvannut lähteä mihinkään, vaan ajattelin jäädä kahville; kai se Mursu kohta tulee.

"Maksu vain käteisellä" - lompakossa kaikkien korttien lisäksi vain postimerkkejä ja puntia, jotka eivät kelvanneet (punnatkin vielä Ellun kuvalla....). SPR:n kahvilakioskin pitäjä kysyi, että kai me ollaan vielä uudestaankin sinne tulossa.
- Joo-o... kyyll... parin viikon päästä. 
- No mä laitan tänne lapulle ylös, ni tuut sitten maksamaan.
- Käyks se silleen?
- Kyllä mä nyt sen verran ihmisiin luotan, jos se vaan sulle sopii.
- No sopii kyllä, ilman muuta tulen maksamaan.

En ehtinyt kahviani juoda, kun Mursu soitti, että on tulossa ja kun autossa on aina muutama kolikko, niin sanoin, että tulee maksamaan mun velat samalla. Tuli sisälle ja käveli kioskille ja tuumasi "Mä tulin lunastamaan tuon vaimoni". 

Olen vieläkin vähän hämmästynyt, että ihan vieras ihminen noin vain luottaa toiseen vieraaseen - vaikka eihän nyt suuresta summasta ollutkaan kyse, mutta periaatteesta.


Juhuuuuuu! Isosisko täyttää perjantain 10 v 💝🎈 ja pääsee torstaina pelaamaan jalkapalloa!

10 kommenttia:

  1. Ihania uutisia. On niin mukava lukea positiivisia asioita, etenkin nyt, kun testi näyttää negatiivista. Yllättävän - tai miksi sen pitäisi olla yllättävää - usein ihmiset ovat luottavaisia. Hienoja neuleita olet tehnyt. Meneekö sinun säärystimet nilkasta polveen? Tuntuu hassulta, kun olen tottunut aina neulomaan polvesta alaspäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Olifantti 🤗
      Joo, mun on pidettävä säärystimiä "ylösalaisin", kun tein tuon aloitusresorin itse vähän liian naftiksi.

      Poista
  2. Kyllä niitä ihmisikis käyttäytyviä vielä löytyy joskin harvenee mitä enemmän jengi kaupungistuu. Betoniviidakko tekee kyyniseksi, ajan kanssa. Vaimonlunastus-kommentista pisteet, loistava tilannekoominen veto;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmiset ei uskalla enää hymyillä toisilleen ja korona-ajan maskit peitti ne vähäisetkin hymyt - kaikilla ei hymy yllä silmiin asti, harmi kyllä.
      Mursu on niin kovin monta kertaa eri tavoin joutunut vaimonsa lunastamaan tai noutamaan milloin mistäkin 🤭😂

      Poista
  3. Aivan mahtava pyllytin, hyvin sopii kaikki värit vierekkäin! Ja muutkin kutomukset. Ja kahvionpitäjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos RH 🤗
      Tuo kahviossa pistäytyminen yllätti, vaikka moni asa täällä maalla onkin jo tullut tutuksi 🙂

      Poista
  4. Kiitos kun kävit vierailulla!
    Olen niiiiiin kade - en osaa tai halua neuloa. Tuo neuloa sanakin on vaikea kun olen tottunut sanomaan kutoa. Olishan se mahtavaa kun saisi värikkäitä säärystimiä, pipoja ja lapasia. Tykkään näistä sinun väritöistäsi!
    Tilasin yhdeltä vieraalta mummolta kahdet pitkät villasukat. Saan joulukuussa. Hän teki aiemmin jo yhdet ja ne ovat parhaat kun tulee pakkaset. Mukavaa syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neuloa tai kutoa - kumpikin käy 😊 Mummu taisi kutoa ja opetti minutkin kutomaan, mutta sittemmin on tuo neulominen tarttunut, kun on käynyt käsityökerhossa.
      Ja kuule, sinä osaat maalata ja piirtää, minä olen kade niistä taidoista!
      Kutomaankin oppii sitkeästi harjoittelemalla 😊
      Mukava kun pistäydyit!

      Poista
  5. Kaunis talo ja henkii seesteisyyttä. Minulla on vuosia ollut unelmien talo, jonka joskus haaveilin ostavani kun saan lottovoiton. Pitäisikin joskus mennä siitä ohi onko se vielä pystyssä tai onko joku kunnostanut sen ja ennen kaikkea vastaako sitä 25 vuoden takaista mielikuvaa.

    Toi sun pyllytin-mekko on todella upea 😍😍😍. Sitä kelpaa ulkoiluttaa vaikka missä!

    Tuollaiset kivat, hyvät asiat lämmittävät mieltä pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos 😍😍
      Osuin eilen hakemaan postia samaan aikaan kun naapurin rouvat oli menossa kylälle päin. "Oletko itse tehnyt tuon hameen, kylläpä se on nätti, niin iloisen värinen"
      NIIN MUKAVILTA TUNTUU KAIKKIEN TEIDÄN KAUNIIT SANAT - KIITOS ❤️❤️

      Me Mursun tykätään ajella maalla ja ihaillaan tuollaisia vanhoja taloja: ollapa määrättömästi rahaa niin voisi entisöidä tuon 😊

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)