Hyvää Uutta Vuotta ja tervetuloa Pöllönkulmalle

🔥🔥🔥 Vuosi tuntuu päättyvän uskomattomaan poltteeseen - joudun varmaan nukkumaan seisaaltani. Taisin jo juoda aamukahvimaidonkin helpottaakseni oloani. Toivottavasti lääkärin määräämä lääke auttaa joskus ennen Nukkumatin tuloa, sillä Pöllönkulmasta ei löytynyt "kiellettyä" Rennietä ei sitten yhden yhtäkään. Vaikka en minä sitä olisi ottanut, katsellut vain, olisihan sekin auttanut... 

Niin, on se päivä vuodesta kun voisi ynnätä plussia ja miinuksia, tehtyjä ja tekemättömiä, pyyhkiä pois turhat ja turhuudet. 
Tehdä uudet lupaukset ja suunnitelmat ja etsiä jokaiselle suunnitelmalle sopiva muistikirja, johon kirjata suunnitelma ja tarvittaessa lista.  Itselläni on muistikirjat tietyille asioille jo valittuina. Listaihmisenä listat on jo päässä - vaikka ne sellaisenaan sieltä unohtuukin, mutta muistan kyllä, mitkä listat pitää tehdä ja mihin. 
Pyysin myös Pojalta kaksi uutta, tietynlaista muistikirjaa. 

"Tikusta asiaa" -päivitys. Mutta jotain täytyi keksiä, että pääsee vaihtamaan blogin nimen. Juu, olisi sen voinut vaihtaa ilman höpinöitäkin, mutta Pöllö nyt on tämmöinen. Höpsö.

Nimen muutokselle on syynsä. Sukkapuikoillakaan ei voi enää meloa. Myyntisirkkusten viimeisin reissutarina jäi kesken - saatan sen tässä joskus loppuun kirjoittaakin - mutta se joka tapauksessa jäi Myyntisirkkusten viimeiseksi reissuksi. Kuljettaja-Sirkkunen jatkaa vielä, mutta minun pestini loppui, ihan hyvässä yhteisymmärryksessä. Kaksi vuotta ilman tapahtumaa tekee tehtävänsä ja tulevan kesän tapahtuma on vielä avoin ja arvoitus. 

Pöllönkulmalla tulee varmastikin sattumaan ja tapahtumaan edelleenkin, ei uusi vuosi sitä miksikään muuta.

Polte ruokatorvessa helpotti, voinen siis mennä nukkumaan ihan normaalisti. Ette varmaan arvaa, millainen pussilakana mulla on?

Toivon kaikille koirakavereille raketitonta uutta vuotta - olen samaa mieltä usean kirjoittajan kanssa, että rakettien myynnin voisi lopettaa, turhaa touhua. 
Milleniumina ostettiin muutama raketti ja käytiin Pojan kanssa niitä ampumassa. Jo silloin jokaisen raketin kohdalla nuukaksi mieheksi kasvava poika laski, kuinka paljon rahaa paloi tuhkaksi taivaan tuuliin - toista kertaa ei raketteja tarvinnut ostaa. 

Tavataan vuonna 2022 

 

Olihan maassa rauha ja kaikilla hyvä tahto?

 Päivä on taas jo kukonaskeleen pidempi - Tapaninajelut ajeltu ja ehkä auringonlaskuakin voi jo sanoa kevätauringon laskuksi. Ainakin se oli upea värjätessään taivaanrannan ja naapuritontin koivujen rungot kullankeltaisiksi. 

Lunta on satanut aatonaatto -illasta alkaen. Välillä on sataa tupruttanut kunnolla, välillä, kuten nyt, kevyesti hiutaloiden. 
Maisema on kuin laulun talven ihmemaa - kunpa se jäisi tällaiseksi. Lumitöiden tekeminenkin oli tällä kertaa helppoa, kun lumi oli kevyttä. Jaksoin kolata oman osuuteni pihasta ihan itse ja vielä tien roskiksellekin.

Postilaatikossamme oli viime viikolla monen moisia kirjeitä ja kortteja. Kiitos kaikille, ketkä tunnistavat itsensä 😉😉 Postia en tällä kertaa kiitä, olen edelleen kiukkuinen sille ja sen asiakaspalvelulle, josta ei lupauksesta huolimatta oteta yhteyttä. (Edellisen selvityspyynnön yhteydenottoa olen odottanut nyt kolme vuotta). 
Mutta ihmeellisin yllätys oli tämä, joka tuli kirjekuoressa joulukortin kera:

Lähettäjän nimi luki kyllä kuoressa ja oli tuttu, jännittyneenä avasin kuoren - mitä ihmettä siellä voisi olla. Näyttää tutulta... mukana oli viestilappu: 
"Kirjanmerkki löytyi palautuskirjan välistä 14.12.2021 XXXXX kirjastosta.  XXXX/XXXXX kirjasto"
Mitä ihmettä ja kummaa? Kirjanmerkki on magneettimerkki, taitettava ja sisäpuolella oli tarra, jossa oli nimi ja vanha osoite. Muistatteko, kun yhteen aikaan - en tiedä tuleeko niitä vielä - tuli mainoskirjeiden mukaan sellaisia pieniä tarroja, joissa oli nimi ja osoite? Sen vanhan osoitteen perusteella kirjanmerkki oli lähetetty vanhaan kotikirjastoon. Ja sieltä ystävien avustuksella pöllöt lensivät kotiin 😍 
Kirjastot on ihmeellisiä paikkoja! 

Eilen kun tehtiin lumitöitä, kävin hakemassa saunalta lumilapion ja lumentyöntimen. Hangella oli paljon jälkiä, aikaisemmin siellä oli ollut jäniksen jälkiä, nyt ne näytti ketun jäljiltä. Mutta kun tulin sisälle, rupesin miettimään, olisiko ne sittenkin olleet tonttujen jälkiä? Olivat nimittäin selvästi jo aatolta ja kun lunta on satanut koko pyhien ajan, ovat ne vähän epäselviä. Ja meille tuli aattona yksi uupuneen näköinen tonttu - istahti tuohon tv:n alle ja siinä se on istunut sen näköisenä, että nyt on minun työt tältä vuodelta tehty. 

- Se näkee, ken uskoo -

Olen minä muutakin tehnyt kuin tonttuja tiiraillut. Käsitöitä. Yhdestä työstä loppui lanka kesken, jouduin kyselemään lisää lankaa ja sitä on yksi kerällinen tulossa, se varmaan riittää. 
Pitkävartiset kynsikkäät sain vihdoin viimein valmiiksi ja pääteltyä. Sormikkaat, kynsikkäät ja päättelykyky ei oo niitä Pöllön vahvimpia juttuja, mutta sitkeydellä selvitään.

Niistä kynsikkäistä jäi lankaa juuri sen verran, että sain virkattua pannulapun; Himppu-mummun pannulapun. Näitä virkkasin töissä ollessa puhelinpalavereissa. Kun kävin hakemassa tavaroitani työpaikalta, jaoin pannulaput työkavereille. 

                                    

Nyt sitten seuraavan käsityön pariin - katsotaan mitä saan aikaiseksi, vai saanko mitään. 

Hyvä Joulumieli - teille kaikille

Hauskaa Joulua teille kaikille yhteisesti 💖
Pöllön joulukortit on tänä vuonna lahjoitettu Hyvä Joulumielikeräykseen, jolla hankitaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joilla voi ostaa syömistä joulupöytään. 

        Pikkuinen tonttu hyppeli näin,
jalassa tossut väärinpäin,
Pikkuinen tonttu huuteli:
Tästä se joulu alkaa!
Tip tap, huuteli näin:
Tästä se joulu alkaa!

      🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅

Naapuri ei takuulla enää pysähdy kysymään kuulumisia, kun näkee meidät tekemässä lumitöitä yhdessä. Jos Mursu on yksin, silloin saattaa pysähtyäkin, mutta jos minäkin olen pihalla, niin ajaa käsi pystyssä ohi ja sanoo Karvakaverilleen, ettei nyt ehdi pysähtyä, nyt on kiire.
Oltiin siis Mursun kanssa lumitöissä kun Naapuri ajoi ensin Karvakaverin kanssa kylälle päin ja kohta takaisin. Pysähtyi tien laitaan meidän kohdalle ja tuli kysymään, mitä kuuluu. 
- Huh, kun on painavaa lunta.. Paljonkos maksaa, jos kolaat mun osuuden tästä pihatiestä 😉😉
Naurahti, nappasi kolan mun kädestä ja rupesi hommiin Mursun kanssa. Ei kestänyt kauaa. 
Sanoin, että hoidan maksun Karvakaverin kanssa. Otin meidän autosta herkkutikkuja ja menin autolle hoitamaan maksun. Karvakaveri oli hyvin kohtelias: vaikka tikkuja oli kolme, se otti vain yhden ja meni omalle paikalleen sitä syömään. Ei siis hotkaissut kaikki kerralla. Jätin loput etupenkille apukuskin puolelle, missä se tavallisesti istuu, jos ei autossa ole muita. 
Nyt Karvakaveri on oppinut tunnistamaan meidän talon kummastakin suunnasta ja joka kerta kun ajavat ohi, haukahtaa. Tietää, että meiltä saa aina jotain hyvää, yleensä pari herkkutikkua. Ihana Karvakaveri 💖💖 Sisään sitä ei voi päästää, kun se on niin iso - se olisi kyllä hyvä pölyjen pyyhkijä, mutta kun se pyyhkisi samalla kaiken muunkin mennessään. 

Mutta ihan turhaan niitä lumitöitä tehtiin. Päivä tai pari kun olis odotettu, niin luonto olis hoitanut senkin homman. Nyt ei ole lunta missään. Laikku siellä, toinen täällä. Ja piha on kuin luistinrata. 
On muuten aika viheliäistä, kun ulkona pitää olla kengissä nastat, jotka pureekin jäähän kyllä hyvin, mutta kun menet kauppaan, niin ne pitää ottaa pois, jos haluat pysyä pystyssä - ovat nimittäin melkoisen liukkaita kaupan lattialla. Ja jos on kiinteät nastat, niin saatatpa olla pulassa, siellä kaupassa. Ja se narske siellä kaupassa, niistä omista kengistä ainakin, jos et ota/saa otettua niitä nastoja tai piikkejä pois. Auts. 
Ostin omat nastakenkäni sen verran myöhään keväällä, silloin kun ne ostin, etten ehtinyt juurikaan niitä käyttää ja täällä maalla niitä ei hirveästi ole tarvinut. Ja nyt ne on hyvässä tallessa, ettei vaan kulu, hyvät kengät 😄 Käytän irrotettavia nastoja silloin kun tarvin, normaalisti olen pyrstölläni. 

Miten sitä sanotaankaan; vahingonilo on puhtainta iloa tai jotain sinne päin. Tulipahan jumpattua. JAKSAN nostaa painavan korkealle. Ja mulle ei yhden laatikon pyörät pistä hanttiin. Niin että Mursu avuliaasti teki reitin sinne verannan perälle ja tyhjensi sen kenkälaatikon: roskiin-säilytetään-kierrätykseen. 
"Ei ole sun kummatkaan talvikengät täällä, ei nastoilla eikä ilman. Ne on varmaan tossa kenkätelineeessä" 
Nolona ja häpeissään Pöllö sanoo, että voidaan vaihtaa paikkaa; minä laitan ne kengät takaisin sinne laatikkoon ja ne tavarat sinne verannan perälle. Ja otti hauiksensa käyttöön. Murrrr. 
Joulun jälkeen Pojan kanssa otetaan urakaksi järjestää sitä paremmin. Joulusiivo on siellä tältä erää tehty. Emme vietä joulua verrannalla. 
Ja niin, ne kengät oli siinä kenkätelineessä. Ne olisi ollut käden-, siis jalanulottuvilla jo heinäkuusta alkaen. PYH, sanon minä. 
No, ei ole tylsää meillä meidän kanssa, teistä en tiedä 😉😉

Blogi vaihtaa nimeä - Pöllö pysyy paikallaan

Otsikkoon mitenkään liittymättä; sanotaan, että kylmä kahvi kaunistaa - jatkuen, että vatsa ei kestä niin paljon kuin naama vaatis.  Mutta onko kylmällä teellä sama vaikutus? Ja onko "värillä" väliä? Siis onko se vihreää, valkoista vai mustaa? 
Tänä iltana vuorossa on vihreää teetä kylmänä. Viisasten teetä. Tehoaako se paremmin kylmänä vai kuumana? Onko äo aamulla korkeampi kuin tänä aamuna? Rohkenen kyllä epäillä. 
Toisaalta... Poika toi viime viikolla tullessaan purkin hunaja-sitruuna-inkivääri -juomaa (teetä). Hyvää kuin mikä. Sitä kuin olen muutaman mukillisen juonut, kylmänäkin, olen löytänyt joulukalenterin jokaisesta teelaatikosta (teepussi/pvä) kuinka kuumassa vedessä se haudutetaan ja kuinka kauan. Puolet kalenterista meni niin, että ensimmäisenä päivänä Mursu etsi mulle netistä tiedot, kuinka kuumaa vettä mikäkin teelaatu haluaa. Että kai se kylmä tee/teejuoma sitten ainakin sitä älyä jonkin verran lisää. Uskon niin.

  

Yritin varata netin kautta ajan hammaslääkäriin. Ei onnistunut meidän kunnassa, joten luuri käteen. Takaisinsoittopalvelu lupasi soittaa kuluvan päivän aikana. Ajattelin ottaa torkut odotellessa, mutta enpä ehtinytkään, kun jo soitettiin takaisin. 

Olin varautunut siihen, että saan ajan jonnekin.. no maaliskuulle aikaisintaan, kun joka paikassa sanotaan, että on kauheat jonot tai ei pääse jonoonkaan. Tarjottiin aikaa 4.1., mutta olin vähän ronkeli, kun oli heti aamusta ja kysyin, olisiko jotain vähän myöhäisempää aikaa, kun ei ole mitään hätää. Ja löytyihän sieltä, heti loppiaisen jälkeen. Että vähäsen aikaisemmin kuin olin osannut odottaa. "Voisitko käydä vielä ennen vastaanottoaikaa netissä täyttämässä esitietolomakkeen" - ja sitten tuli ohjetta mistä ja miten sen löydän - "jos ei se onnistu, niin sen voin kyllä täyttää sitten paperisenakin vastaanotolla, ei mitään ongelmaa."

Että kovasti vaan taas ihmettelen, mihin on aina minun - tai oikeastaan meidän, äitikin soitti päivällä samasta aiheesta - kohdalla piilotettu se ikävästi käyttäytyvä terveydenhuollon henkilökunta? 

Vuosi alkaa olla lopuillaan ja uusi vuosi ja uudet aatokset edessä. Mikä kaikki maailmassa tulevana vuonna muuttukaan, sitä ei tiedä kukaan.

Pöllöllä ja Mursulla on paljon suunnitelmia tulevalle vuodelle, niin myös Pojalla. Katsotaan mitkä kaikki toteutuu - se selviää sitten vuoden mittaan.

Yksi asia minkä tiedän, on se, että Pöllön blogin nimi muuttuu vuoden vaihteessa. 

Mietin, kumpi olisi helpompaa; luoda kokonaan uusi blogi vai muuttaa vanhan blogin nimi. Päädyin jälkimmäiseen. Ainakin olen siinä luulossa, että se on mahdollista. 

Ja koska maailmassa on miljoonia eri vaihtoehtoja uudeksi nimeksi - olisiko just Sinulla joku hyvä ehdotus, vaihtoehto oman ajatukseni tilalle? Aivojumppaa joulustressin lomaan. 

 

Jouluhaaste

Tämä jouluinen haaste on kiertänyt siellä sun täällä. Useammastakin blogista haasteen lukeneena tartuin siihen minäkin.

Tällaista joulua meillä Pöllönpesässä :) 

🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅🎄🎅

Missä vietät joulua?
Kotona, mihin sitä kotoansa lähtis. 

Mitä puuhastelet joulun välipäivinä?
Neulon, töllötän töllöä, otan torkkuja. En varmastikaan tee mitään hyödyllistä.

Joulupukin kuuma linja vai Samu Sirkan joulutervehdys?
Samu Sirkan joulutervehdys. "Ennen kaikki oli paremmin" - niin myös Joulupukin kuuma linja.

Joulusauna aamulla, päivällä vai illalla?
Jos ollaan kaksin, joulusauna jää luultavasti lämmittämättä, jos ollaan kolmin, niin päivällä.

Joulukinkku vai graavilohi?
Graavilohi. Kalaa, kalaa, kalaa ja kalaa. Eri muodoissa. Ehkä ihan pieni kinkku joka loppuu jo aattona. Tai sitten ei kinkkua ollenkaan. 

Perinteiset jouluruoat vai erilainen menu joka vuosi?
Perinteiset on tältä vuodelta syöty. Äidiltä tilasin imellettyä perunalaatikkoa, se riittää. Muutoin viime vuoden tapaan kalaa eri tavoin ja erilaisia salaattia eli saavillinen itse tehtyä metsäsienisalaattia. 

Mitä kuuluu joulupöytääsi?
Tuossa edellähän ne jo tulikin.  Kahden jos ollaan, ei mitään sen ihmeempää tarvita. Vähemmän on enemmän. 

Jouluruokia vain aattona vai tapaninpäivään asti?
Niin pitkään kuin riittää ja sitten pakastimelle tai kauppaan. Kaupassa käyntiä vältetään joulunpyhinä: tähänkin pätee "ennen kaikki oli paremmin" eli pyhä se pitää olla kauppiaillakin.

Vaalea vai tumma glögi?
Kumpikin käy, mutta en erityisemmin välitä glögistä eli en osta itse.

Suklaakonvehdit vai vihreät kuulat?
Kaikki käy, kunnes tulee raja vastaan ja sitten taas maistuu.

Piparit vai joulutortut?
Joulutorttuja ennen joulua, pipareita on esillä isossa kulhossa koko joulun ja niitä tarttuu näppeihin aina ohikulkiessa. Ja teetä ja kahvia juodessa.

Parasta joulussa?
Rauha, hiljaisuus, yhdessäolo. Yhdessäoloon kuuluu perheen lähimpien lisäksi parhaat ystävät.

Joululahjojen antaminen vai saaminen?
Sekä että. Antaminen silloin kun onnistuu yllättämään sillä just oikealla lahjalla. 

Pehmeät vai kovat paketit?
Molemmat.

Lahjat aattona vai joulupäivänä?
Näin aikuisten kesken se ei enää ole niin tarkkaa.

Aito kuusi vai tekokuusi?
Jos kuusi pitää olla, ehdottomasti aito. Luovuin kuusesta jo vuosia sitten ja nyt ei sisälle enää mahdu kuusta. Katselen ikkunasta kaunista luontoa sellaisenaan.

Suomenkieliset vai kansainväliset joululaulut?
Vanhat kunnon Bing Crosby, Dean Martin, Frank Sinatra, Elvis Presley yms.  

Juhlavaatteet vai rento oloasu?
Rento oloasu.

Joulutähti, hyasintti vai amaryllis?
Hyasintin tuoksusta tulee joulun tuoksu, joulu taas ei tule ilman Joulupojan tuomaa joulutähteä.

Leffoja vai lautapelejä aattona?
Leffoja, ellei telkkarista tule mitään katsottavaa. 

Kuvaile perinteistä jouluaattoasi.
Viime joulu sotki uudet jouluperinteet joita elämän muutosten vuoksi yritimme edellisenä jouluna luoda vanhojen perinteiden tilalle. Kaksikymmentä vuotta jouluaaton perinteisiin on kuulunut Joulupojan vierailu, viime vuonna se jäi väliin, toivottavasti tänä vuonna voidaan jatkaa perinnettä. 
Joulurauhan julistuksen jälkeen syödään yhdessä - ainoa kerta joulun pyhinä kun istumme varmasti yhtä aikaa ruokapöydässä; muuten on lupa syödä silloin kun on nälkä tai tekee mieli ja vaikka sohvan nurkassa. 

Joulupäivänä ohjelmaa vai yökkärissä rennosti kotosalla?
Rennosti kotosalla, verkkarit ja villasukat.

Joulukoristeet pois heti vai vasta loppiaisena?
Joskus loppiaisen ja Nuutin päivän välillä.

Kumpi mieluummin: 
skippaisin joulun - skippaisin uudenvuoden

luopuisin suklaasta - luopuisin juustoista (kynsin hampain pitäisin kiinni)

joulutee - joulukahvi (miten ihmeessä musta on tullut kahvisieppo?)

tekstiviesti- joulukortti (kaikki lähettää sen saman tekstarin, jolla ne ei oikeasti tarkota mitään)

paljon lahjoja - lahjaton joulu (näin mä haluaisin, kun kerran sovitaan.."no ei ku ihan vaan..")

joulu ilman musiikkia - joulu ilman leffoja

joulu kotona - joulu muualla

vain jälkkäreitä - vain suolaisia (sokerihiireksi yllättävää, söisin kuitenkin mieluummin suolasta)

valokuvaisin kaiken - ei kameraa ollenkaan (tärkeimmät asiat jouluista on sydämessä, vaikkei                                                             muisti kunnolla pelaisikaan)

Tonttu ei vaan saa unta...

Se on se aika vuodesta, kun tontuilla on kauhea kiire eivätkä ne oikein ehdi nukkua ja vaikka ehtisivätkin, niin eivät saa unta - on niin paljon mietittävää. Ja sitten vielä se vanha kysymys, mitä tontut on pohtineet iät ja ajat. 

Meillä on ollut jonkinlainen tonttu keskiviikosta lähtien. Soitti aamulla ja kysyi saako tulla muutamaksi päiväksi, tarvii hermolepoa ja opiskelurauhaa. Mitäpä siihen sitten sanot muuta kuin toivotat tervetulleeksi. 

Mursu kävi sen tontun illansuussa kaupungista hakemassa ja tullessaan toivat matkan varrelta Sujen lähettämän paketin. 

Sus' oli lähettänyt sitä ennen sähköpostia ja määrännyt paketin säilytettävän avaamattomana jouluun asti. Pyh. Minun pakettihan se oli. Selvästi luki päällä minun nimi. Pöllö. Pöllönpesä. Nii-in. Ei ollut muilla siihen mitään sanomista. Paketissa oli useampi paketti. Mursulle omansa ja minulle omani. Ja yhteinenkin. 

Se tonttu, Poika, jonka Mursu meille haki, yritti väittää, että koska ovat selvästikin joululahjoja, ne pitää pistää piiloon odottamaan joulua. Pyh. Lapset. Vanhempiaan neuvovat. Ei auttanut, ei me sitä uskottu. Avattiin KAIKKI paketit ja voi vitsi, olipa muuten nastoja lahjoja! Kaikista ei oo näyttää teille kuvaa, eikä niitä voi laittaa mihinkään järjestykseen. Kamalan Luonnon Pentukirja - sen Sus' oli varmaan valinnut sen takia, kun en oo vieläkään kasvanut aikuiseks ;). Joka tapauksessa: se on hauska, mutta samalla siinä on tärkeä sanoma. Miten erilaisuudesta huolimatta voi olla parhaita ystäviä.

Kesää ja lintuystäviä odotellessa kuuntelen linnunlaulua ja opettelen tunnistamaan lintuja, josko ensi vuonna saisin Repun joulukalenterista muutakin kuin papukaijamerkkejä :D

Sujen pesästä Pietarin kaveriksi joulua valmistelemaan pyyhälsi Vilhelmi. Kertoi olevansa vasta 125-vuotias, innokas oppimaan tonttuilua. Ei oikein ole vielä varma, haluaako joulutontuksi, saunatontuksi, kotitontuksi vai miksi. 

Vähän tuntui aluksi olevan harmissaan, kun Pietari kertoi, että hän on täällä kotitonttuna, eikä kotitonttuja tapaa olla talossa kuin yksi. Samoin on saunatontun kanssa. 

Mutta liiterin yhteydessä on aitta, Tauno Palo -aitaksi talon väki sitä nimittää, eikä siellä ole tonttua näkynyt eikä kuulunut. 

Että mitenkäs on Vilhelmi noiden kissojen kanssa, kysyi Pietari, pelkäätkös kissoja?

Vilhelmi oikaisi lyhyen vartensa ja röyhisti rintaansa: En pelkää, minä en pelkää mitään, sanoi rehvakkaasti.

No, katsotaan sitten joulukiireiden jälkeen, josko sinne liiteriin ja aittaan menisit ja pitäisit huolta, että tuo naapurin Kapu, siis kissa, pitäisi hiiret poissa sieltä. Mitäs siihen tuumaat, kysyi Pietari.

Selvähän tämä, kyllä minä siellä pärjään, vastasi Vilhelmi ja pyöri onnesta pyöreänä pitkin uuden kodin pihamaan valkoista hankea. "Joulu on taas, joulu on taas..." Vilhelmi hyräili onnellisena.  

Hetki elämästä joulukuussa 2021

Joulukuisena päivänä aurinko paistaa matalalta jo puolen päivän aikaan. Taivas on kirkkaan sininen ja jos kaiteet järveä halkovan kannaksen läpi kulkevan tien molemmin puolin eivät olisi huurteessa, voisi kuvitella olevansa liikkeellä kevätaamuna.

Huurteisilla kaiteilla istuu viluisen näköisiä variksia - ne näyttävät pehmeiltä harmailta palloilta. 

Vesi kannaksen toisella puolella on vielä sulana, paikoin se höyryää auringonpaisteessa ja aaltoilee levottomana, ei malttaisi vielä millään rauhoittua.

Kannaksen toisella puolella on jo ohut jääkansi. Siinä lahdenpohjukassa vesi on jo antanut periksi, se on väsynyt kesän lempeästi keinuvista aalloista ja syksyn myrskyävistä vaahtopäistä. 

Järvi jatkuu kannaksen toisella puolella rauhallisena, rannat jo riitteessä. On kuin vesi alkaisi olla jo väsynyt ja odottaisi talvea ja jäätä. Lepoa, rauhaa. 

- Kunpa jo saisin nukahtaa, vetää peiton päälleni ja nukkua, kunnes taas keväällä herätä auringonlämpöön

Kannaksen toisella puolen taas, auringossa höyryävä taianomaisen kaunis vesi on kuin pieni lapsi, joka vielä jaksaa pistää vastaan 

- Ei, ei vielä. Vähän aikaa vielä tahdon leikkiä, saanhan? 

Rannat on riitteessä jo silläkin puolella, mutta vielä pistää vastaan, kunnes väsyy sekin ja antaa periksi.

 

Rannoilla peuraemot vasoineen katselevat luonnon valmistautumista talveen. 

- Tästä voimme oikaista tuonne niemen kärkeen, sieltä pääsemme sitten jatkamaan matkaa. 

 Odotetaan nyt tässä vähän aikaa.

- Eikö voitaisi jo mennä, nyt on jo jäätä..

- Ei, odotetaan vielä, jää ei kestä, nyt pitää malttaa

******

Ja kun kevät taas lopulta koittaa, vedet kannaksen kummallakin puolella ovat jälleen kuin pienet lapset: potkivat peittoa pois päältään, valmiita uuteen päivään ja uusiin seikkailuihin. Tapaamaan sillan alla. 

Valmiina uuteen kesään. 

 

Hei Hönö - joulu tulla jollottaa!

Eihän tätä voinut jättää ostamatta 😂 - kyllä, ostin leivän ihan vain sen nimen takia, en varsinaisesti tarpeeseen. Mutta ei se huono ostos ollut, hyvääkin se on. Ja oikeastaan se kyllä nimensä puolesta sopii mulle oikein hyvin...

Flunssanpoikanen kaatoi ensin Mursun ja sitten Pöllön. Onneksi kummallakin on oma sohva, kääriydyimme sohvillemme viltteihimme tv:n ääreen, torkuimme telkkaria katsellen ja teetä juoden. Kuuma teetä ja syötävää teki se joka kulloinkin tunsi paremmin jaksavansa. Kunnes sitten jääkaappi olikin tyhjä. Vaihtoehtoja ei juuri ollut: kipeämmän Mursun olisi lähdettävä kaivamaan autoa lumen alta ja käymään kaupassa. 

Mutta olipa varmaan Kotitonttumme Pietari viestittänyt joulutontuille, olihan joulukuun 1. päivä: ystävä naapurista laittoi viestin ja kysyi tarvitsemmeko jotain kaupasta, hän voi käydä meille kaupassa. Ja tunnin päästä ajoi pihaan auto, ystävä harjasi portaat puhtaaksi ja ojensi meille laatikollisen ruokatarvikkeita, joille pärjättiin pari päivää. Ihan parasta kun saatiin olla vielä kotona ja levätä, yksikin päivä teki paljon ja nyt aletaan olla kunnossa. 

Lisäksi sain mun uudet tossut, joilla hipsutella postilaatikolle ja viemään roskapussi ja voihan noilla tuossa kyläkaupassakin kipaista - crocsit alkaa olla jo vähän kylmä ja liukkaat ja niihin menee lunta. 

Ai niin. 

Pöllön ja Mursun muutto/jätehuollon perusmaksu, osa 2.

Ohjeiden mukaan tehtiin muuttoilmoitus n. kuukausi sitten. Muuttoilmoituksen käsittelystähän ei tule mitään kuittausta, eikä siitä soiteta, jos ei ole mitään kysyttävää. Ei näköjään ollut, kun ei soiteltu.

Odottelin aikani ja kävin sitten useamman kerran väestörekisteristä katsomassa, että onko mikään muuttunut. Ei näy mitään muutosta. Hmm... Tänä aamuna sitten otin pöllöluurini kauniiseen käteen ja soitin sinne kysyäkseni, mikähän on tilanne. Kun se laskukin tarttis kohta maksaa. Ystävällinen virkailija varmisti, että Pöllö on Pöllö, eikä mikään pöllö, ja rupesi tutkimaan. Ja sanoi, että se on hoidettu jo silloin kuukausi sitten. Ookei... Varmistin vielä, että asutaanhan me nyt ihan varmasti oikeassa talossa. 

No mutta kun ei siellä ole mikään päivämäärä muuttunut? Niin, ei se muuttukaan tällaisissa tapauksissa kun osoite ei muutu, kun tehän olette koko ajan asuneet siinä osoitteessa. No niinhän me ollaan 😄

Kiitos paljon avusta, hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää. Kiitos samoin sinne.

Seuraava puhelu sinne kunnan rakennusvalvontaan. Pöllö tässä hei, niin kun minä tässä kuukausi sitten soitin, kun meillä on jätehuollon mukaan kaksi taloa tässä tontilla ja te siellä katsoitte, että me asutaan talossa jota ei ole enää olemassakaan. Nyt meidän tiedot on muutettu väestörekisterissä; nyt me asutaan siinä uudessa, olemassa olevassa talossa. 

Joo, nyt muistankin, mulla on itse asiassa lappukin tässä pöydällä tästä asiasta. Odotas kun käyn katsomassa.. Noin, nyt se onnistui, nyt se vanha talo on poistettu rekisteristä. Tää on nyt kunnossa, nyt voit soittaa sinne jätehuoltoon, että saat sen laskun korjattua. 

Kiitos paljon avusta, hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää. Kiitos samoin sinne.

Ja viimeinen puhelu jätehuoltoon. Pöllö tässä hei. Tästä jätehuollon laskusta, kun tässä on ne kaksi rakennusta. Soittelin kuukausi sitten.  Joo, annatko laskun numeron niin katsotaan... Joo, nyt tää toinen rakennus on poistettu, korjataas tää lasku. Noin. Nyt voit maksaa sillä alkuperäisellä laskulla, maksat vaan siitä xx euroa, niin asia on kunnossa.

Kiitos paljon avusta, hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää. Kiitos samoin sinne.

Kuinka monta puhelua tarvitaan, että voidaan maksaa yksi lasku? Vain KUUSI. Kuusi, ihan niin kuin joulukuusi. Koska 

Joulu tulla jollottaa
joulupuuron porinassa,
hyvän mielen hyrinässä,
piparkakku kainalossa,
kahvipannu kantapäässä,
valonliekki pimeässä,
joulumieli kynttilässä,
papereiden kahinassa,
enkelsiiven havinassa,
jouluoljet himmelissä,
ajatukset ystävissä

Teejoulukalenteri. Meinas olla liian vaikea Pöllölle 😂