Ylihuomisen eilen

Oli hirveän vaikea taas keksiä otsikko tälle päivitykselle. Tai oikeastaan vaihtoehtoja oli niin paljon, että en osannut valita.

Ylihuomisen eilen olen taas kaupungissa. Optikolta tuli viesti; kysyivät saako soittaa ja kutsua ilmaiseen näön- ja silmänpohjantarkastukseen. Toki saa soittaa. Soittivat ja sovittiin aika. Harmi vain, ettei saatu auton jarrujen korjausta samalle päivälle, olisi mennyt monta asiaa samalla käynnillä. 
No, onneksi on Ystävä, joka taas auttaa. Viedään tavaraa kierrätykseen ja jos hänellä vain on aikaa, käydään maanmittauslaitoksen asiakaspalvelussa. 

Kuulumisia? Hmm... Sitten viime päivityksen ei oikeastaan ole tapahtunut mitään..jännittävää. 

Mukavaa kyllä: ystävät entisestä "kotikirjastosta" kävivät viettämässä iltapäivää meillä. Erityisen iltapäivästä teki se, että yksi ystävistä on pienenä tyttönä asunut tällä paikalla! A-noppi osti aikanaan tontin ja vanhan mökin hänen sukulaisiltaan. 

Sähkökaapeleita odotellaan edelleenkin. Pääkaapeli tien varteen on jo vedetty, mutta näitä "sivupistoja" on tien varrella niin paljon, että kestää, kestää. Ja kelit hidastaa.
Olen luvannut kuvata lisää kaivurivideoita tädin "Vaahteramäen Eemelille" - mikään ei ole parempi kiitos kuin leveä hymy ja kirkkaat, iloiset silmät, kun pieni mies katsoo kaivurin toimintaa meidän pihatien risteyksessä. 

Syksy on ollut upea. Yhtenä päivänä ajeltiin kauppaan tuolta vielä tavallista enempi maaseutureitin kautta. Aurinko ei sinä päivänä paistanut, mutta ei satanutkaan. Luonto näytti jotenkin rauhalliselta, aivan kuin se olisi laskeutumassa syksyn rauhaan ja sen myötä pikkuhiljaa odottamaan talvea. Itsellekin tuli rauhallinen ja levollinen olo. 

Nyt on kello niin paljon, että Pöllön on pölähdettävä oksalleen torkkumaan.

Kumpparit jalkaan ja lätäköihin!