Pöllö pölähti pesäänsä

Pöllö on viimein pölähtänyt pesäänsä ja - miten kukin nyt haluaa asiaa katsoa, saatte tai joudutte mahdollisesti kuulla kuulumisia useammin. Sen mukaan, mitä täällä maaseudun rauhassa nyt sitten tapahtuukaan. 

 Tuossa siis meidän uusi perheenjäsen, jonka adoptoin tänään. Pieniä alkukankeuksia meidän yhteisellä taipaleella oli, mutta kyllä me tästä tutustutaan. 
Mutta vähän nauratti, kun katselin konetta tuossa pöydällä. Pari välilehteä oli selaimessa auki ja sitten totesin, että vitsit, kun on ollut niin pitkään ilman konetta, niin mitäs mä tolla nyt oikein teen. Ja vedin viltin päälleni ja otin torkut. 
Että kyllä tähän koneettomuuteenkin tottuu, kun taloudessa on kuitenkin yksi kone, jolla voi hoitaa ne asiat, jotka on netin kautta hoidettava. Puhelimella pärjää aikas hyvin.

Mutta muutakin odotettua tuli tällä viikolla. Vielä pidempään odotettua, useamman vuoden olen sitä jo odottanut. Ja yhtä useana vuonna pettynyt. Mutta sitkeys ja periksi antamattomuus, lääkärien usko ja ymmärrys toivat viimein tuloksen. 

Sain vihdoin ja viimein päätöksen täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä! Melkoisen raskaan ja sekavan kesän päätteeksi tuo oli paras virallinen kirje minkä postilaatikosta löysin. 

Mutta ei makeaa mahan täydeltä 😏 - Sue'n haasteeseenkin pitäisi vielä vastata ja monta Krapuakin on kirjoittamatta. Nyt pääsen taas niiden pariinkin, kun oma kone jonka kanssa temuta.