Kävin pitkästä aikaa kirjastossa ja kun palasin kotiin, huomasin että postinjakaja oli pistäytynyt sillä aikaa. Huomasin sen jo rappukäytävässä. Ja tulin kiukkuiseksi, suorastaan vielä vihaiseksi, kun näin mitä postia nipussa oli.
Nipussa oli kolme henkilökohtaista kirjettä, yksi minulle ja kaksi AM:lle.
Mitäkö suuttumista tuossa nyt on, ajattelette? Se, että kirjeet oli jätetty puoliksi postiluukun ulkopuolelle, kenen tahansa saataville! 😡😡
Kirjeet eivät olleet paksuja, ihan tavallisia kirjeitä, jotka aivan hyvin olisivat mahtuneet postiluukusta sisään. Laitoin asiasta kyllä napakan palautteen Postille.
Onneksi rapussamme asuu tavallisia, luotettavia ihmisiä jotka eivät koske toisten posteihin. Vaikka mistäpä tuota tietää, kuinka monella ulkopuolisella tuo alaoven koodi tätä nykyä on, sitä kun ei ole vaihdettu aikoihin.
Positiivista asiassa oli se, että minulle tullut kirje oli Repulta:
Kiitos Repu kortista - yllätit ja ilahdutit tällä totisesti 😍
Meillä on AM:n kanssa "miniero": minä jäin kaupunkiin ja AM lähti maalle. Käytiin tänään hoitamassa vakuutusasiat kuntoon ja sen jälkeen viemässä taas vähän tavaroita hyväntekeväisyyteen. Sen jälkeen käytiin kangaskaupassa (tuloksen näette myöhemmin) ja sitten AM otti ja lähti.
Ehkä tapaamme taas torstaina.
"Ihan vain muutama sana jos vaihdetaan" - Myyntisirkkus -puhelu venyi taas vaatimattomasti kolmen tunnin puheluksi... Kiitos sinulle WhatsAppin keksijä, joka mahdollistat ainakin toistaiseksi ilmaiset puhelut.
Huomenna tapaan vanhan kirjeystävän; aloitimme kirjeenvaihdon 37 vuotta sitten - siitä asti on ystävyytemme kestänyt harvat tapaamiset ja yhteydenpidon.
Tällaiseksi jäi meidän kehäkukkapenkki - sen muisteleminen tuo hyvän mielen ja kiukku alkaa jo laantua:
Pöllö lukee, kirjoittaa, laskee, piirtää, laulaa... Ei vaan luen, neulon, virkkaan, teen ristipistoja ja opettelen muita kirjontatöitä. Käsitöitä tehdessä annan muiden lukea eli kuuntelen äänikirjoja käsien käydessä. Kirjoitankin joskus - blogia, pieniä tarinoita ja runojakin joskus. Maalla asuvana olen saanut myös opetella käyttämään kaikenlaisia työkaluja - osaan kohta rakentaa vaikka.. talon? Viestiä tai kommentitkin voi laittaa osoitteeseen kamelontti@gmail.com.
22 heinäkuuta 2019
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Viime päivityksessä esittelin keväällä/kevättalvella tekemäni pöllölapaset ja kerroin myös, että tein ne kokeilemalla kirjoneuleen neulomist...
-
Pikku-Kakkosen värilorua lainaten aloitan Repolaisen tämän kertaisen V Ä R I H A A S T E en, jonka, värinä on lila . Violetti. Sinipunaine...
Upea kehäkukkapenkki!
VastaaPoistaKiitos <3 - tykkään siitä itsekin.
PoistaJännitti millainen siitä tulee, kun vaan ripoteltiin löytämiämme siemeniä multaan ja ensimmäiset lehdet näytti minusta enemmänkin pinaatilta :)
Aurinko vaan taitaa polttaa jo ensimmäisiä kukkia, tai sitten ne kuihtuvat jo luonnostaan. Iltaisin niitä aina kastelen, kun aurinko on laskenut; ajattelen että päivällä auringonpaisteessa vesipisaroista tulee vähän niinkuin suurennuslaseja, jotka polttavat lehdet - onkohan näin?
Hieno kukkakärry. Vähän kuin jossain vanhan ajan kiiltokuvissa!
VastaaPoistaKiitos.
PoistaNyt kun sanoit, niin ehkäpä se vähän tosiaan muistuttaa kiiltokuvaa :) Missähän mun kiiltokuvat onkaan...
Tuollaiset postinjakajat on raivostuttavia. Meillä onneksi vain mainokset jätetään roikkumaan, mutta sekin ärsyttää.
VastaaPoistaKaunis kiiltokuva :)
Kaupungissa meillä ei tule mainoksia lainkaan ja täällä maalla tulee se Postinen vai mikä se on.
PoistaEn ole saanut mitään vastausta reklamaationi.
Nämä helteet on saaneet kiiltokuvan vähän rypistymään :(, tänään juuri nypin kuihtuneita kukkia pois.