07 maaliskuuta 2019

Pöllö ilmottautuu kera tunnustusten

Pöllö palaa taas oksallensa, kun on saanut tietämyskoneensa ehjättyä.
Ei ole ollut hyvä viikko. On ollut hyviä hetkiä, mutta on ollut myös mustia pilviä. Pilviä jotka eivät ihan pian Pöllönpesän yltä katoakaan. Mutta sekin on "vain elämää".

Mässytön Maaliskuu alkoi hyvin, Laskiaissunnuntaikin meni hyvin, vaikka tarjolla oli herkkua jos minkälaista. Söin vain hernekeittoa, ruisleipää, nuotiomakkaraa ja hiukkasen tikkupullaa, sitä ei minun mielestä edes voi laskea. Sitä tikkupullaa, sitä oli niin vähän, ehkä yhden Dominokeksin verran.

Ensin piti vähän puristella pusseja....  jauhot oli serkkuni sekoittanut valmiiksi jo kotonaan ja vettä löytyi enolta - asuuhan hän sentään kahden järven välissä 😂

Jos kaivosta olisi vesi loppunut, niin olisi voitu tehdä kairalla reikä jäähän ja hakea vettä järvestä...
...että saatiin taikinaa josta niitä tikkupullia voitiin paistaa, samalla kun paistettiin makkaraa.

Aurinko paistoi siniseltä, pilvettömältä taivaalta ja lapset laskivat mäkeä - meistä aikuisista on tullut melkoisia arkajalkoja eikä meitä saanut enää mäkeen, vaikka mäkikin on pienentynyt alkuvuosista huimasti.




Tällä kertaa meitä oli mukana 18 henkeä ja vanhimman ja nuorimman ikäero oli 80 vuotta!


Ja nyt vasta muistin, että se lupaamani kuvan Tunturiruipelosta jäi ottamatta!
No, toisen kerran sitten, kyllä te senkin linnun vielä näette 😉


Maanantaiaamu ei sitten valjennutkaan ihan niin iloisissa tunnelmissa, Pöllölässä oltiin huolissaan äideistä, mutta onneksi meillä on hyvä sairaala, joka tekee parhaansa ja hoitaa ja huolehtii. 
Loppuviikkoa kohti asiat tuntuivat vähän selkiintyvän, mutta edelleen alakulo pesii pöllönpesässä.

Maanantai-iltana tilasin naapurista hoitajan läppärille ja siitä alkoi Mässyttömän Maaliskuun alamäki. Tunnustettava se on, ei auta. Ja mitenkä ne asiat liittyvät toisiinsa? No katsokaas.
Tämä läppärin hoitajan äiti soitteli tässä taannoin ja pyysi apua, kun autonsa ei käynnisty. Piti käydä ostamassa uusi akku. Toki autoimme. Nyt kun läppärin hoitaja oli tulossa, niin äitinsä kysyi, saako tulla mukaan - ja toi mukanaan ISON kasan pannukakkua, kiitokseksi taannoisesta avusta. 
Ei antanut luonto myöten olla syömättä yhtä pannaria. Ja sitten illalla toista. Ja seuraavana aamuna vielä yhtä. Heikko on ihmisluonto.
Iltapäivällä käytiin sairaalassa, jossa päivällisenä oli - laskiaistiistai kun oli - hernekeittoa ja LASKIAISPULLA. Pulla olisi tietenkin mennyt roskikseen, jos kukaan ei olisi sitä syönyt. AM:lle en voinut sitä tuoda, kun siinä oli kermavaahtoa. Joten uhrauduin. Hyvä selitys?
Illalla oli kässäkerho, johon tuli käymään entinen kerholainen joka oli leiponut kakkua ja... Jatkanko?

Keskiviikkona läppärin hoitaja tuli tekemään työnsä loppuun ja ostettiin jäätelöä kahvin kanssa. Ei varmaan tarvi sanoa mitään - tässä vaiheessa jo hävettää niin, ettei ole tosikaan. 

Eikä siinä vielä kaikki. Kun luonto on heikko, niin se ON heikko. Tapasin tänään torstaina pikaisesti sukulaisrouvan (kylläpä muuten tuntuu hassulta kirjoittaa noin samanikäisestä ihmisestä, jonka kanssa vietettiin aina lomia minun mummolassa 😂 - mutta kun hän ei ole serkku eikä pikkuserkku vaan vähän niin kuin siltä väliltä...hmmm). No niin, siis käytiin syömässä, hän tarjosi ja jälkiruoaksi oli tietenkin kahvi/tee ja PULLA! No, eihän sitä pullaa olisi ollut pakko syödä, mutta koko rahan edestä. PÖLJÄ!
Ja kaiken päätteeksi: siellä kahvila-ravintolassa kierteli henkilö joka pyysi palautetta ko. paikasta. Toki vastasimme kumpikin osaltamme ja... saimme Fazerin siniset suklaalevyt kiitokseksi! Ei ole todellista, eihän? No, sen suklaalevyn toin kiltisti kotiin ja annoin AM:lle.
Ja koska olen ollut tähänkin asti rehellinen, niin jatketaan sillä linjalla. Pyysin siitä yhden rivin itselleni. LYHYEN rivin. AM kyllä nauroi, että etpä keksinyt pyytää pitkää riviä..

Nyt olen tunnustanut KAIKKI mässyt mitä olen syönyt tässä - hui, neljän päivän aikana. Olenpa kyllä muuten aikamoinen herkkup...  

Mutta nyt läppäri toimii taas kuin unelma, minä olen lopettanut mässyttämisen, menen lauantaina Neuletapaamiseen, kirjoitan vielä tässä ennen sunnuntaita tämän viikon KRAPUnkin. Yksi versio on jo kirjoitettu, mutta en ole varma käytänkö sitä sittenkään. Mietin vielä. 


26 kommenttia:

  1. Selvästi tähdet eivät ole nyt olleet oikein mässyttömälle maaliskuulle :( Onneksi tuo teidän laskiaisrieha näyttää onnistuneen ja kaikilla olleen riemukasta, se on tärkeää :) Toivon pöllönpesän alakuloon voimia ja hyviä uutisia, kaikki vain ei meistä ole kiinni vaan ovat muissa käsissä. Hali <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Onneli <3 ja halaus takaisin. Kaikki voima-ajatukset on tervetulleita, niitä nyt tarvitaan.
      On mukava, kun tietää teidän olevan siellä "jossain ruudun takana" <3

      Poista
  2. Olenkin jo ihmetellyt missä luuraat kun krapusi oli aina ensimmäinen. Hyvä, että löydyit! Olin melkein huolissanijo.

    No juu, mässytön ehkä on täälläkin ollut pari päivää, mutta maanantaina lipsahti vanhoille tavoillle. Olin kampaajalla ja siellä oli tarjolla kakkua vuosijuhlien merkeissä. Suklaakakkua! Pakko oli syödä. Siitä seurasi se, että kaupan kautta kotiin ja vähän makeaa mukaan (en kehtaa sanoa montako Kismettiä ostin). Plääh, olkoon, jatkan kun siltä tuntuu.

    Ei mitään kiirettä kravullasi, kunhan kerkiät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Cara. Tallessa olen, mutta kone tosiaan lakkasi toimimasta - ja lähdin jo lauantaina Äitirakkaan ja Tunturiruipelon luo, menin heidän kanssaan laskiaista laskemaan.

      Kunhan käyn vampyyrin luona (verikokeissa), niin koetan kirjoitella sitä uutta krapua :)

      Poista
  3. Pidetään mässyttömyyttä sitten pätkissä kans, niinku mie sitä kierrätyshaastetta... :) Mulle kävi niin, että tyttären mässytön alkoi, ja sillä jäi suklaalevyn loppu, jonka se antoi mulle. Sitten mies toi eilen kasan naistenpäiväsuklaata. Se ei kuulu todellakaan sen tapoihin! Luulen, että töissä joku nainen oli sitä evästäny muistamaan. Eikä mies tienny tuon yhden naisen mässyttömyydestä.

    Korjaajan äitihän olis voinu syöttää pannarit korjaajalle palkaksi teidän läppärin korjaamisesta?

    Miksei AM:lle kelpaa kermavaahto, jumalten herkku, kun kuitenkin Fazerin sininen (sekin toki jumalten herkku) kelpaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei onneksi AM:lläkään ole ollut tapana muistaa naistenpäivänä millään, toivottavasti A-noppi ei keksi tänään lähettää mitään - tai AM muistaa sen mässyttömyyden.
      Korjaajan äiti halusi tarjota pannarit meille siitä auton akun hakemisesta. Meillä on nyt vähän tämmöistä "vuoroin vieraissa" -meininkiä: hän lähtee tänään viemään mua sinne vampyyrille, siis verikokeisiin, kun AM lähti katsomaan äitiään.

      Ja luultiin, että mun läppärin korjaus on semmoinen pikainen juttu, mutta eihän se ollutkaan; luultiin jo, että pitää ajaa koko käyttöjärjestelmä koneeseen uudestaan. Mutta sitten tsädäm, ihan yhtäkkiä tää vaan "korjaantui", ihan kuin itsestään - käytyään ensin 7 tuntia läpi kaikkia jotain... no jotain tiedostoja tai jotain. (Mä en todellakaan ymmärrä näistä mitään)

      AM:llä on, voisiko sanoa "tutkimaton laktoosi-intoleranssi"? Eli sitä ei ole mitenkään tutkittu, mutta laktoosijutut ei oikein sovi, ja vaahdotettu kerma, on se sitten laktoositonta tai ei, ei jostain syystä sovi mitenkään. Ihan hullua, mutta niin se mies vain toimii :D

      Poista
    2. Ja nyt sun pitää tarjota pannaria korjaajalle korjauksesta? :)
      Eikös suklaassakin oo laktoosia, vai onko se sellasta erilaista laktoosia? Mie oon huomannu itessäni vispipuuroallergian - koskee usein myös mousseja - että maha turpoaa kauheasti jos syö ilmaa ruuan seassa. Mutta ilmeisesti mulle se kerman seassa olevan ilma on erilaista kuin puuron seassa oleva :D

      Poista
    3. Nyt on velat kuitattu, ainakin toistaiseksi :)
      Taitaa olla joku erikoislaktoosi-intoleranssi - vähän niin kuin mun kasvisintoleranssi ;)

      Poista
  4. Soo soo Pöllöseni! Minusta tuo ei kuulosta yhtään mässyttömältä maaliskuulta. Minusta tuo näyttää siltä, että vietät ihan vain maaliskuuta. Ja juu, en ole yhtä suopea, kuin muut kommentoijat. Tässähän on tarkoitus tukea muita niin hyvässä, kuin pahassakin. Eli myös ruoskia...
    Huomenna nähdään. Jännää! Minkä käsityön otat mukaan? Minä virkkaan kestohedelmäpussia. Otan virkkuun mukaan, koska siinä ei tarvitse ajatella sen kummemmin. Ja mitään makeaa herkkua en syö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kuulosta ei, olet oikeassa ja nolottaa ja hävettää ihan pi.hkurasti. Pelkkiä tekosyitähän nuo on kaikki. Joudun siis jatkamaan mässytöntä viikolla vielä huhtikuun puolelle.

      Huomenna saat räpsiä sormille jos vain ajattelenkin tai vilkaisenkin johonkin muuhun kuin suolaiseen!
      Täytyy varmaan ottaa mukaan nuo neurosukat, että saan ne sulle mukaan - jos en sitten tänään ahkeroi niitä valmiiksi. En taida onnistua, koska toinen sukka on aloittamatta!
      Varoilta otan mukaan ihan perussukan tarvikkeet, sillä totesin tiistaina meidän kässäkerhossa, että seurassa on paras olla käsityönä joku helppo perustyö, jota voi tehdä sen kummemmin ajattelematta - ei nimittäin edenneet nuo neurosukat siellä kuin pari-kolme kerrosta ja nekin piti kotona purkaa :) Niin käy lähes aina ja kaikilla meidän kässäkerholaisilla :D
      Mua rupesi nyt jännittämään myös... :D
      Onhan teillä ajo-ohje kutakuinkin selvä mun sekavista ohjeista huolimatta?

      Poista
    2. Hyvä! Ollaan yhteyksissä kun olette lähellä, niin tulen vastaan.

      Poista
  5. Mennäänköhän me samaan neuletapaamiseen!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sä "tulet tänne meille" elikkäs Trion Sinuheen, niin sitten kyllä :) Voi kun nähtäisiinkin, viime kerrasta on niin kovin pitkä aika.

      Poista
    2. Jes, saan esitellä sut ja Susannan toisillenne :D
      Huomenna nähdään!

      Poista
  6. Voi miten mukavaa, menette siihen neuletapaamiseen! Terkkuja meiltä, olen hengessä mukana. Paljon voimia ja valoa Äideille! Hyvää naistenpäivää ja neulomisen iloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos teille sinne Siniselle Sohvalle <3
      Raportoimme tapaamisesta sitten viimeistään ensi viikolla :)

      Poista
  7. Toinen herkkuper.. täällä ilmoittautuu.

    Ja kyselee sen Tunturiruipelon kuvan perään. Noinkohan koko lajia on olemassakaan, vai onko ihan mielikuvituksen tuotetta?
    ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dääm, mä arvasin, että kun mulla ei ole sitä kuvaa, niin mua ruvetaan epäilemään ;)
      Pakko siis etsiä jostain kuva, ettette luule sitä mielikuvitusolennoksi :D

      Poista
  8. Kannata vanhoja muistella! Nythän mässystä on muisto vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka vanhoja muistaa sille lisää tikkupullaa - vai miten se sananlasku meni?
      Tänään Susanna näpäyttelee puikoilla sormille jos vaan ajattelenkin mässyä ;) Nätisti olen olin eilisen perjantain ja olen tänäänkin, vaikka houkutuksia on tarjolla.

      Poista
    2. Kaikille tiedoksi: tänään Pöllö pysyi hyvin mässyttömän maaliskuun teemassa. Ainakin sen aikaa, kun minä olin paikalla.

      Poista
    3. Kiitos Susanna!
      Lintulaikaan ei käyttänyt karkkikaupassa vaan toi suoraan kotiin.

      Poista
  9. Uusi aamu ja uusi mässyttömyys :)
    Tai sitten ei. Älä ota sitä niin vakavasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin meni!
      Susanna oli tiukkana - niin kuin oli alun alkaen sovittukin - enkä edes vilkaissut herkkuihin tänään Neuletapaamisessa.

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)