Kuvia Kyyhkylästä

Tässä postauksessa muutamia Kyyhkylässä ottamiani kuvia, suurin osa Navettagalleriasta.

Ja tulipa mieleen... Perjantaina olin luovuttamassa huonettani pois, että pääsevät siivoamaan sitä seuraavalle. Ystävällinen respan tyttö kysyi
- Onko puhelimen laturi mukana?
- Juu on. Mutta tarkistetaan nyt vielä. On se täällä.
- Onko pistoke?
- Eipä muuten olekaan... käynpä katsomassa.
Ja siellähän se oli, seinässä, olin ottanut vain johdon mukaani... Kiitos respan tytön, nyt on myös pistoke kotona. Kiitin häntä huomaavaisuudesta, johon hän totesi, että niin monta puhelimen laturia on lähetetty perässä, että on oppinut kysymään, onko se varmasti mukana 😃

Tässä kuitenkin lupaamiani kuvia Kyyhkylästä.

Auringonnousu Suur-Saimaalla. Tällaista auringonnousua saatiin katsella parina aamuna. Miten nopeasti ja upeana aurinko nousikaan. Yhtenä aamuna melkein ehdimme ihailemaan auringonnousua ulos - vähän korkeammalle oli aurinko ehtinyt jo nousta ennen meitä 😃



 Nämä upeat vaahtera ja pihlaja vaihtoivat asuaan viikon aikana - nopeasti se tapahtui 😊

Mainitsemastani Navettagalleriasta löytyi vaikka mitä: CD-levyistä tehty joki, jonka varrelle oli kasvanut kylä/kaupunki kirkkoineen yms. Joessa oli veneitä - vaan yhtään kajakkia eikä kanoottia siellä ollut..

En edelleenkään osaa minkäänlaista kuvankäsittelyä saati sitten järjestellä niitä tänne blogiin, joten koettakaa kestää tätä sekamelskaa :)
Ja iföynillä kuvaaminen on ihan sieltä pimeimmästä paikasta ja kameraahan ei tietenkään kannata kuljettaa mukana, koska se vie ihan liikaa tilaa. Se semmoinen pieni pokkari. Ja varsinkin kun ei sitäkään osaa käyttää.







Ulkoa löytyi myös kumisaapaspuu ja peikonpesä:

     

Sisältä puolestaan löytyi mm. Salainen agentti ja Tanssiva Marilyn

 Kaikki teokset on siis tehty kierrätysmateriaaleista, kuten näkyy.  Galleriassa oli myös joitakin maalauksia, jotka oli tehty esim. tuohelle tms.

Kyyhkylän kartanosta löytyy vanha kirjasto, jossa olisi mukava istua, neuloa sukkaa ja kuunnella, kun joku lukisi vanhoja tarinoita:

     

Kirjastosta löytyy myös tämä koskettava veistos. Sai hiljaiseksi.


  

 
Torstaiaamuna paikalle saapui myös neljän ryhmäläisen omaiset ja minä kävin yhden pariskunnan kanssa iltalenkillä tutustumassa Porrassalmen taistelun muistomerkkiin:

  

Tämmöinen kuvakavalkadi. Paljon enemmänkin kuvattavaa olisi ollut, mutta kuvaamatta jäi. Kun se kamera. Oli kotona. Se on aina. Mutta sentään jotain tuli kuvattua.
Josko tässä tulisi taas opeteltua kuvaamaankin, kun kuvatkin on näin kurjia, mutta jospa näistä jotain saatte irti 😃😃