torstai 12. lokakuuta 2017

Käsitöitäkin viimein tehtynä

Käytiin viime lauantaina etsimässä kaupoista SUOLAA. Tiettyä suolaa. Semmoista missä on vähän suolaa. Se oli jotain Herbamaren vähäsuolaista yrttisuolaa. Ei ollut helppo homma, ei sitä ihan niin vaan löytynyt. Joka kaupasta.
Mutta sitten päätettiin mennä kauppakeskukseen jossa on luontaistuotekauppa Life, ja Punnitse ja Säästä. Ja Citymarket. Kai nyt jostain löytyisi.

Ensimmäinen kohde oli Punnitse ja Säästä. Ei ollut. AM jätti mut sinne "hoitoon" siksi aikaa kun sanoi käyvänsä katsomassa Lifesta. Ei ollut. Sanoi käyvänsä vielä äkkiä Cittarissa.

Punnitse ja Säästä:n tyttö sanoi katsovansa mun perään vielä senkin aikaa, kun AM kipaisee Cittarissa. Voi mitä herkkuja siellä oli, siellä Punnitse ja Säästä:ssä: Kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, suklaata, karkkia, teetäkin vaikka kuinka, käsivoiteita, saippuioita - voih, vaikka mitä! Ihana kauppa!
Yhden joululahjan löysin sieltä, hyvän ostoksen tein!

Onneksi AM ei viipynyt kauan, muuten olisin mennyt konkurssiin. Suola oli löytynyt, ja... voi AM:a: hän oli taas ostanut mulle kerän lankaa ❤❤ Perusteluna "kun tää on ihan sun värinen"

Mietin jonkun aikaa, että mitä siitä tekisin, jotain mikä valmistuisi nopeasti. Sukkia ja lapasia on, kaulaliinoja myöskin, mutta...hetkinen.. KAULURI.
Ja tällainen siitä tuli:



Jospa tämä nyt podettu flunssa jäisi tämän ansiosta syksyn ja talven ainoaksi.

Ai niin. Lauantaina sattui myös vähän hmm....harmillisempi tapaus. AM on lopettanut tai lopetellut tupakanpolttoa. Syö tällä hetkellä Nicotinellia. Ne unohtui sieltä Cittarista ostaa ja käytiin hakemassa ne tuosta meidän lähikaupasta. Tai minä hain. Siellä oli vanha täti juttelemassa henkilökuntaan kuuluvan tytön kanssa. Mihinkä siellä korvansa laittaisi ja kuulin keskustelusta pätkän jossa kassatyttö sanoi, että naapurikunnan kaupassa voisi asia onnistua. Täti näytti vähän surkealta ja ajattelin, että kun meillä on auto ja aikaa, voisin tarjota apua. Menin kysymään, voisinko auttaa. Sainkin sitten tietää, että tädillä ei olekaan rahaa eikä hän voi ostaa ruokaa - olisi halunnut velaksi. Se ei onnistunut, valitettavasti. Mietin ihan pienen hetken ja tarjouduin ostamaan hänelle purkin maitoa ja esim. maksalaatikon tms. Tarjous ei hänelle kelvannut :(
Täti otti rollaattorinsa ja lähti niine hyvineen kotiinsa - hänen miehensäkään ei ilmeisesti ollut sillä hetkellä hetkellä kotona, en saanut selvyyttä koska hän oli tulossa kotiin, mutta kai hän sitten oli tulossa jossain vaiheessa. Tädillä ei sanojensa mukaan kuitenkaan ollut kotona lainkaan ruokaa, mutta... hämmentyneenä tein omat ostokseni ja ihmettelin, kun ei tarjoukseni kelvannut. Ilmeisesti hän ei sitten kuitenkaan oikeasti ollut avun tarpeessa? 

20 kommenttia:

  1. Velaks kehtaa kysyä mutta ilmaisiksi ei huolinut, taisi olla ylpeys esteenä...olisit tarjonnut vitosta lainaksi? Itse häpeilemättömänä ja ruokapankissa kävijänä ei ole ollut tuollaisia ongelmia, hyvin olisi maksis maidolla kelvannut.
    Huvittavaa olisi mennä konkurssiin kaupassa jonka nimi on punnitse ja SÄÄSTÄ! ;DD
    Asiasta berliiniin, unohdin ne langat käydä ostamassa, jos puolentoista viikon päästä kun tulee pikkutili muistaisin että saa Sus' käpälänlämmittemet. Oikein muksaa lokakuuta, alkaa talvi haista hieman ilmassa...nuuhnuuh, no syksy nyt ainakin=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä - ehkä sitten ehdotin liian suoraan avustusta tuolla tavalla tai liian vähän, mutta kun rehellisesti sanottuna, ei ole itselläkäään enää hirveitä rahoja :(
      Siksi olen aina niin suunnattoman iloinen kun joku jollain muistaa tai jollain pienellä voin itse lähimmäistä auttaa.

      Voi miten mielelläni lähettäisin nytkin tulevalle Ballerinalle ison paketin syntymäpäivälahjaksi, mutta vähän pienempään ja lämpöisiin ajatuksiin joutuu tyytymään <3

      Ja käpälänlämmittimet tulee kyllä, kunhan laitat langat tulemaan; niiden värkkäämisessä ei kauan mene :)

      Poista
  2. Ehkä se ei ollut tosiaan sitten pahimmassa hädässä, koska jos omalle kohdalle ajattelen (on jostain syystä aika helppoa...), niin tarjouksen olisin kyllä hyväksynyt <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sue'llekin piti sitä vielä sanoa, että itse olen ollut pari kertaa auttamassa ruoka-avussa ja sieltä saanut itsekin ruoka-apua - hyvin on kelvannut. Mutta siellä kyllä huomasi senkin, että ei ilmeisesti kaikilla sielläkään käyvillä oikeasti taida olla vielä siinäkään vaiheessa hätä: "ai täällä on taas tätä. Ai täällä on tällasta. En mä ota tätä. Miksei ole sitä tai sitä" Rehellisesti sanottuna teki mieli sanoa, että no ei ole pakko ottaa, jätä siihen ja mene ulos.
      Sitten lähdetäään naama pitkällään ulos kassin kanssa, ties mitä niiden tavaroiden kanssa tehdään.
      Suurin osa toki oli niitä, joista näki, että ovat aidosti kiitollisia kaikesta mitä saivat - itkuhan siinä meinasi tulla, kun heitä katseli.
      Ja kun vielä saivat ilmaiseksi syödä lämpimän ruuan siellä paikan päällä ja jutella muiden kanssa. Joillekin vanhuksille ehkä viikon ainoa kontakti muihin ihmisiin - surullista.

      Poista
    2. Entisen kampaajani putiikki oli tuossa Hesarilla Hurstin valintaa vastapäätä, sanoi usein saavansa tarjouksia makkarapaketeista tai muista 'kelpaamattomista' ruokatarvikkeista ja ihmetteli kovin samaa, kuin sinä.

      Poista
    3. Ystäväni kävi aikansa kahdessakin eri ruoka-avussa auttamassa ja toisesta paikasta, jossa ihmiset sai itse valita mitä ottaa, soitti ja kysyi välillä, kelpaako meille se tai se, kun muuten se menee roskiin, kun ei ihmisille kelpaa. Esim. jätesäkeittäin LEIPÄÄ meni roskiin, kun ei mekään sentään kaikkea voitu ottaa :)

      Ja nyt sitten, ainakin täällä meillä päin, valitetaan lehden tekstaripalstalla, kuinka kauppojen iltatarjoukset onkin jo kymmenen minuuttia ennen kaupan sulkemisaikaa loppu?!?!
      En vaan oikein ymmärrä ihmisten ajatusten juoksua

      Poista
    4. Meilläpäin yksi tyyppi tivasi juustosämpylöitä, ei muu kelvannut. ilmaiseksi;DDD Nälkäänsä syö vaikka pieniä kiviä mut kaikilla ei sit olekaan niin nälkä ja puute.
      Ja kyllä ihmetyttää mersulla, uudehkolla, pihaan tulevat ruokakassin hakijat...hmm. Ihmisistä on tullut kyllä ihme nirsoja, itse olen r-pankin kautta kokeillut kaiken maailman ihmemakuja, varsinkin Lidlin joka ehkä suurin lahjoittaja, sieltä tulee välillä outoo kamaa muuta maistuu.

      Poista
    5. Vääränmakuista jugurttia...olisi pitänyt olla mansikkaa, mutta olikin vadelmaa... *pyörittää silmiään*
      Eikä kyse ollut allergiasta, vaan ihan vaan "kun en oikein tykkää"

      Poista
  3. Jännä täti, ilmesiesti ei sitten ollut ihan viime hädässä. Nyt kun kirjoitan tätä, niin voisiko olla mahdollista, että taustalla olikin ehkä esim. alkoholiongelma tjsp?

    Punnitse & Säästä-kaupoissa en ole koskaan käynyt, koska Fingerpori on pilannut sen multa. Saattaisin kuolla nauruun, jos menisin sisälle asti :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, en tiedä mikä sitten oli, ettei pystynyt ottamaan apua vastaan - jos kyse oli vaikka siitä, ettei halunnut "armopaloja", niin olisihan hän voinut tuoda ostoksiin menneet rahat vaikka kauppaan, josta ne olisi toimitettu mulle, tai jotain.
      Alkoholiongelmathan ei näy välttämättä päälle päin, mutta ei hän siltä kyllä näyttänyt.

      Poista
    2. Haa, Punnitse & Säästä - piti kysyä AM:ltä mistä Fingerpori stripistä oikein on kyse :D :D Voi olla, että menee jonkun aikaa, ennen kuin minäkään voin siellä poiketa. Repeilen ehkä seuraavan kerran ko. cittarissa käydessä, koska on pakko kävellä sen ohi, että pääsee marketista pois....

      Poista
    3. Fingerporit on vaarallisia :P

      Poista
  4. Hienon kaulurin olet joka tapauksessa tehnyt.

    VastaaPoista
  5. Kaunis kauluri. Ja hyvä, että Sus saa käpälänlämmittimet ;)
    Tuohon apukeskustelusoppaankin laitan lusikkani vaikkei ehkä pitäisi. On sitä olemassa vielä nykyisinkin ihmisiä, jotka mieluummin kuolevat nälkään, kuin ovat toisten armoilla. lapsuudessani naapuriapu toimi, koska se oli molemminpuolista. Se, jolla sattui olemaan antoi ja toinen sitten, kun hänellä oli. Mutta tuntemattoman antama "köyhän apu" oli nöyryyttävää. Sitä en ymmärrä, miksi hakea ruoka-apua, jos ei ole tarvis. Mutta lapsena ja nuorena sain kyllä lahjoituksena vanhoja vaatteita, joiden käyttäminen vaati kanttia ja kasvatti luonnetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Niin, ehkä se oman avun tarjoaminen oli niin..helppoa, kun itse on saanut apua ja ottanut sitä vastaan. Siellä missä ennen asuttiin, kun Poika oli pieni, meillä oli sellainen "kolmen kerroksen väkeä" -yhteisö: siellä kasvatettiin lapset yhdessä ja tarvittaessa ainakin lapset ruokittiinkin yhdessä, kun äitiyspäivärahat ja työttömyysrahat ei aina kaikilla riittäneet joka asiaan - tähän aikaan vuodesta kun oli varsinkin niitä vaatteitakin hankittavana. Vaatteita meillä kierrätettiin ahkerasti lasten kesken ja meilläkin Poika joutui/sai kulkea usein tädiltään saamissaan vaatteissa :)
      Sieltä varmaan on oppinut sen, että vieläkin, opiskelijana käy usein kirppareilla ja UFF:llä katsomassa, onko käyttökelpoisia vaatteita.

      Poista
  6. Kiva kauluri! Kun katsoin pikkukuvaa oman blogini lukkullistalla, luulin, että olet neulonut puolihameen.
    Meidän kylän kaupat lahjoittavat loppuviimein ylijääneet leivät, joita ihmiset eivät syö, tallille hevosten makupaloiksi. Ei mene leivät roskiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Etsin netistä kaulurin ohjetta enkä millään meinannut löytää sellaista nopeaa ja helppoa, sellaista mihin riittäisi yksi kerä lankaa. Tuohan on siis ihan vain seiskaveikkaa. Mutta sitten löytyi tuo, minusta tuo oli kivan näköinen. Taisi olla tehtynä jostain vähän ohuemmasta langasta ja vähän pidempi "helma", mutta minusta tuo oli hyvä pituus.
      Kesäksi täytyy harkita hameen neulomista ;)

      Minäkin otin pari kertaa ystävältäni pari jätesäkillistä leipiä roskiin meneviä leipiä Isäpuolelleni metsään vietäväksi, peurat ja muut metsän eläimet söivät niitä talvella mielellään. Mutta ajattele: jätesäkillisiä leipää roskikseeen! Huh huh!

      Poista
    2. Minua ainakin seiskapeikko- kauluri pistelisi ja kutittaisi.

      Poista
    3. Saa nähdä kuinka mulla käy tuon kanssa, nyt se ainakin tuntuu ihan hyvältä. Jos pistelee ja kutittaa niin pistän purkuun ja teen uuden jostain muusta langasta. Teen tuosta sitten lapaset.

      Poista