Nyt tuli pakottava tarve kirjoittaa. Saatan sohaista muuraihaispesää, syvältä ja pahasti, mutta otan sen riskin. Mutta tämä on minun blogini ja nämä ovat minun mielipiteitäni ja ajatuksiani 😊
Aamutv:ssä oli Ylen vastapalkattu yleisöasiamies, joka siirtyi tehtäväänsä Aamulehdestä, jonka suuri missio on nyt sukupuolineutraalit tittelit. Yleisöasiamieskään ei ilmeisesti haluaisi olla asiamies, mutta kun ei muutakakaan sopivaa titteliä löytynyt, niin siihen on tyydyttävä. Kunnes joku joskus keksii sen paremman.
Voi herran pieksut, jotka on rouvan jalassa. Tämäkin sanonta muuten on jostain isovanhemien tai heidän aikalaistensa suusta.
Laiskiainen tätä aihetta jo vähän Nukkumatti -keskustelussa sivusikin. Että pitäisikö Nukkumatinkin nimi vaihtaa. Johonkin vähän neutraalimpaan. Kun ei enää kai saa olla miehiä ja naisia, tätejä ja setiä, miehiä ja vaimoja, siskoja ja veljiä, tyttöjä ja poikia, tyttäriä ja poikia. Mummeja ja ukkeja? Tätäkin listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Saati sitten sitä ammattinimikelistaa. Siihen voisi minusta soveltaa yhtä vanhoista sanonnoista: Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä. Mitä väliä sillä on, millä tittelillä sitä työtä, jos kaikki tietää, mitä työtä teet.
Postimies. Kaikki tietävät mitä postimies tekee. Postimies Pate sen kertoo jo lapsillekin eli ihan pienestä pitäen se on tiedetään.
Tapetilla ollut eduskunnan puhemies. Eiköhän senkin kaikki tiedä, mikä on hänen tehtävänsä? Työ ei muutu miksikään titteliä vaihtamalla.
Minä olen syntynyt Naiseksi. Tai siis Tytöksihän silloin ihan pienenä sanottiin. En sukupuolineutraaliksi.
Minä olen Aviopuoliso. Vaimo. Rooli on ihan sama. Aviopuoliso kuulostaa neutraalimmalta - jota siis nyt joka paikassa halutaan olla. Olen siis mieluummin Vaimo. Se kuulostaa jotenkin kauniimmalta, kunnioittavammalta. Mieheni kunnioittaa minua puhumalla minusta muille joko etunimellä tai Vaimo.
Nyt olen jo siinä iässä, että kun menen esim. lääkäriin tms. kuulostaa hauskalta kun kutsutaan Rouva xxx. En halua olla Henkilö xxx. Olen ollut Rouva jo 30 vuotta. Ehkä koko termi jää jo kohta pois sanastosta.
Tasa-arvoon tuo sukupuolineutraalien tittelien etsiminen ja muuttaminen ei varmastikaan tule vaikuttamaan sillä tavalla kuin tasa-arvoa nykyisten naisten ja miesten välillä haluttaisiin. En usko.
Naiset ovat edelleen naisia ja miehet miehiä.
Ja niin minä ainakin haluan olevankin. Haluan edelleenkin tulla kohdeltavan Naisena.
Olin viikonlopun reissussa. Meitä oli matkassa yhteensä 19 henkeä joista naisia 6. Välillä meitä pidettiin kuin kukkasia 😊 ja annoimme olla niin. Välillä meidät varmaan unohdettiin - miehet olivat miehiä ja puhuivat miesten juttuja - niin kuin pitikin.
Minä ainakin myönnän, että ihanaa olla Nainen. On ihanaa olla huomioitu. Kun Mies "nostaa" pienen vesilätäkön yli, ettei kengät kastu 😊 Kun Mies kysyy "otatko kahvin mustana vai maidolla, montako sokeria" - ihan vaan sen takia, ettei minun tarvi nousta ylös 😊
Mutta toisena hetkenä olen se NAINEN, joka selviää mistä vaan: kävelen polvia myöten mudassa, kiipeän korkeimmalle kalliolle, hyppään leveimmän ojan yli. "Ei tartte auttaa" (No minä en enää, mutta silloin joskus)
Ja vielä yksi asia. Kerroin teille jatkokertomuksen Myyntisirkkusten seikkailuista Suomen suvessa. Virallinen "titteli" meille kahdelle on Myyntiryhmä, vaikka meitä on vain kaksi. Kaksi aikuista naista. Joskus aikanaan Myyntiryhmän tehtäviin on kuulunut toimia myös infopisteenä ja, edelleenkin, löytötavaratoimistona. Olemme molemmat iältämme ihan aikuisten oikeasti AIKUISIA naisia. Mutta hyvin usein kuulemme lauseen "Kysy Myyntiryhmän tytöiltä", "Myyntiryhmän tytöt tietää".
Monet kokee tuon tytöttelyn äärettömän loukkaavana. Nyt voin puhua vain omasta puolestani, mutta minä en loukkaannu siitä, jos joku sanoo minua tytöksi. Sehän vain kertoo siitä, etten olekaan vielä niin rupsahtanut kuin itse luulin. En ainakaan koskaan ole kokenut, että kukaan olisi sitä sanonut tarkoituksenaan loukata.
Samoin puhun itse "meidän pojista", vaikka puhun ihan aikuisista miehistä.
Oikeastaan puhun vähän ristiin: Siskorakkaan Pikku-Prinssi ja viime kesän Pikku-Aurinko; heistä puhun "miehinä" 😊😊
Tässähän näitä ajatuksia, sekavaa niin kuin aina 😉😉
-
Viime päivityksessä esittelin keväällä/kevättalvella tekemäni pöllölapaset ja kerroin myös, että tein ne kokeilemalla kirjoneuleen neulomist...
-
Pikku-Kakkosen värilorua lainaten aloitan Repolaisen tämän kertaisen V Ä R I H A A S T E en, jonka, värinä on lila . Violetti. Sinipunaine...
Vaikuttaiskohan asiaan se, että tämä yleisöasiamies kuuluu seksuaalivähemmistöön? On muuten "oman kylän poikia" muutaman vuoden vanhempi kuin minä. Mitä itse tuohon aiheeseen tulee niin minusta se on turhaa hössötystä. Nykyään ihmiset on niin herkkähipiäisiä vähän kaiken suhteen. Kaikki pitäisi olla niin korrektia ja taskulämmintä ettei vaan kukaan loukkaannu. Mä olen Maajussille "Emäntä" enkä koe sitä minään alentavana tittelin, koska äänensävy kyllä kertoo miehen mielipiteen =) ❤
VastaaPoistaVoi hyvinkin olla. Mutta en kyllä siltikään ymmärrä miksi :) Tuttavapiiriini kuuluu useitakin seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja minusta he ovat aina olleet "ihan tavallisia" ihmisiä, naisia ja miehiä.
PoistaTuo on totta, kaikki pitää nykyään olla, niin kuin sanoit niin taskulämmintä, mitään et enää uskalla sanoa, ettet vaan vahingossakaan loukkaa ketään. Jos sohvalla istuu kaksi ventovierasta ihmistä, on tosi hankala nykyään avata keskustelua: mistä muusta voi puhua kuin säästä, ettei vaan sano jotain sopimatonta.
Jotenkin musta tuntuu, että maalaisjärki on unohdettu ja kouhkataan mitä ihmeellisimmistä asioista ja aina joku pahoittaa mielensä.
VastaaPoistaItse pojittelen sujuvasti 20v vanhempia harrastuskavereita ja minua saa tytötellä 😄.
Luin pätkiä tästä kirjoituksestani AM:lle, siis Miehelleni. (AM:hän on vain "salanimi" hänelle täällä :D :) Hän oli aika pitkälle samoilla linjoilla kanssani.
PoistaMaalaisjärki todella tuntuu olevan kadoksissa ja on olemassa suuri joukko ihan ammattiloukkaantujia. Siksi mietinkin pitkään tätä päivitystä, tohdinko kirjoittaakaan - yleensähän en tällaisia päivityksiä juuri kirjoittele.
Nyt vain jokin sai kamelin selän katkeamaan.
Nyt kun olen tuota mennyttä viikonloppua muistellut, niin siinä meni "samoissa pojissa" kaikki miehet ikähaarukassa 36-n.65 : "Pojat, pojat, olkaas nyt" :D
Vähän turhasta meuhkaamista juu.. . Ylen netistä luin ruättalaisten mietteitä, siellä kun on nyt otettu yhä laajemmin käyttöön tämä hen muoto joka on siis sama kuin suomen hän josta ei ilmene sukupuoli ja siellä sitä perusteltiin tuohon postimies pate -tyyliin eli lapset saa mielikuvia siitä mitä on olla poika ja mitä tyttö, mitä saa tehdä ja mitä ei. Tällä sukupuiolineurilla ilmaisulla ikäänkuin annetaan "poikien olla herkkiä ja tyttöjen raikuleita"(suora lainaus). Itse olen herkistellyt aina kun siltä tuntuu ja Vain elämää itkettaa mutta olenkin liki kaksimetriä ja yli sata kiloo ni eipä siinä tulla irvistelemään että oletpas tyttömäinen;DD
VastaaPoistaOlis vaan ihmisiä!
Ainakaan minun silmissäni miehestä ei tee yhtään vähemmän miestä se, jos/kun mies itkee, näyttää tunteensa.
PoistaMiten meistä on kasvanut aikuisia, herkkiä, tuntevia ihmisiä, kustakin omanlaisiaan, kun ei ainakaan minun lapsuudessani mietitty mitään erityisiä sukupuolirooleja? Minä sain korjata isän kanssa autoja, ensimmäiset nukenrattaat olin heti ensimmäisenä kääntänyt ylösalaisin ja etsinyt käsiini ruuvimeisseliä? Ns. "normaalin" sukupuoliroolituksen mukaan kai olisi pitänyt etsiä niihin nukke? Kaveripiirissä leikittiin vähän sen mukaan, ketä ja kuinka paljon kavereita oli paikalla ja mitä maalla nyt milloinkin tuli mieleen. Ei siinä mietitty oliko ne tyttöjen vai poikien leikkejä. Ne oli lasten leikkejä.
Ja kun nyt itse aloitin puhumaan tytöistä ja pojista, niin oman Pojan ensimmäiset parhaat kaverit päiväkodissa oli tyttöjä :D
Jostain syystä putkimies kuulostaa uskottavammalta kuin putkihenkilö tai putkinainen. ;)
VastaaPoistaKyllä, olkoonkin sitten vaikka nainen. Ihan sama.
PoistaVai olisiko putkityyppi parempi? Putkihahmo? Putkihemmo?
PoistaLuultavasti tulevaisuudessa putkimies on joku putkien toiminnan parantaja. Eihän mekään enää kohta olla lastenhoitajia tai lastentarhanopettajia. Me ollaan varhaiskasvattajia tai varhaiskasvatuksen opettajia.
VastaaPoistaHeh, tuo on hyvä :)
PoistaEntäs sairaan-/terveydenhoitajat, jos ongelma on tuossa hoitajassa? Onko se liian sukupuolta osoittava?
Pohtii flunssaa poteva ihminen ;)
Mun käsittääkseni ongelma tuossa on se hoito-sana. Me ei hoideta vaan toteutetaan varhaiskasvatusta.
VastaaPoistaAM kysyi yhtenä päivänä viime viikolla mitä tuo varhaiskasvatus on ja kun kumpikin ollaan jo niin vanhoja ja Poikakin jo vanhaksi kasvatettu ;) niin yritin sitä selvittää.. Minusta se on ihan sitä samaa, mitä Poika sai aikanaan srk:n päiväkerhossa, päiväkodissa ja sitten vuoden verran eskarissa.
PoistaJäätiin siihen käsitykseen, että teidän työ ja tehtävät on ihan samoja kuin silloin...25 vuotta sitten: hoitaa ja pitää huolta lapsista, siinä ohessa opettaa heille ikänsä mukaisia tapoja ja taitoja ja tietoja. Valmistaa heitä yhdessä vanhempien kanssa koulutielle ja sinne "oikeaan" maailmaan.
MUTTA. Niin kuin lauantaina puhuttiin; mähän olen sua vanhempi, joten olen vähän sellainen dinosaurus - ja kun mua on vanhempien lisäksi kasvattanut myös isovanhemmat; opit ja ajatukset on tulleet myös sieltä :D
Tärkeää työtä te teette, teette te sen miten ja millä tittelillä tahansa <3 <3
Hoitaja kuulostaa paljon läheisemmältä ja lempeämmältä kuin kasvattaja. Samoin tykkään enemmän potilas- kuin asiakas-sanasta. Myöskin siivooja kuulostaa jotenkin enemmän tosissaan otettavalta kuin siistijä. En ymmärrä myöskään sitä kiemurtelua, että miks ei saa ihan suoraan sanoa, jos joku on sairaslomalla? Ei Possua ainakaan loukkaa, jos kylillä puhutaan, että sillä on lunssa ja ei oo siks töissä. se vasta epäilyksiä herättääkin, kun hymistään ja mumistaan, että ei oo nyt paikalla tai hänellä on TYÖLOMA. Typerä sana. Kuulostaa ihan lorvikatarrin synonyymilta.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä sun kanssa. Ihan kaikissa tapauksissa ei tietenkään tarvi sanoa sairasloman syytä, jos työntekijä ei halua, mutta just joku tavallinen lunssa - niitä nyt on jokaisella. Tai niin kuin mulla oli kolmevitosena vesirokko. So? Eipä tuo nyt mikään ihmeellinen asia ollut - kyllä ihminen voi senkin ikäisenä sairastua vesirokkoon.
PoistaNytkin olen ihan avoimesti kertonut ja antanut luvan kertoa mikä sairaus mulla on ja miksi olen poissa töistä - tai siis aikanaan jäänyt pois töistä, nythän sitä ei enää kukaan kysele muuta kuin multa itseltäni mut nähdessään, kun muistaa, ettei ole nähnyt pitkään aikaan :D
Koskaan en ole myöskään työtäni ja titteliäni hävennyt; minusta työhön pätee sama kuin nimeen josta on vanha sananlasku "Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä".
Onkohan Postimies Paten työkaveri sitten Postirouva Petra :D
VastaaPoistaMinua nämä sp-neutraalit keskustelut ovat huvittaneet sikäli, että minulle on myös aivan sama jos tytötellään. Vastaavasti tosiaan pojittelen sitten eikä siitä ole ainakaan vielä kukaan hermostunut. Ehkä pitääkin ruveta äijittelemään? :D
Luontonimet ovat hankalia, varsinkin asiakaspalvelussa. Aiemmassa työpaikassa asiakaskuntaan kuuluivat ne Väestörekisterissä olevat kaksi Myrsky-nimistä tyttöä ja eräs työkaveri oli joutunut perustelemaan tyttärensä Usva-nimeä nimilautakunnalle, että onko se tarpeeksi feminiini. Huokaus.
Tuosta tytöttelystä ja pojittelusta tuli mieleen, kun ei enää moneen moneen vuoteen ole missään kaupassa papereita kyselty, eikä ravintolassa. Kerran jossain kysyttiin, kun suutani soitin ja vinoilin nuorelle kaverille, että on se nyt kumma, kun ei edes henkkareita kysytä.. Pyysi sitten saada nähdä, mutta sanoin, että vahinko on jo tapahtunut, ei auta :)
PoistaVaan viime perjantaina. Oltiin lähdössä viikonlopun viettoon ja käytiin Citymarketissa ostamassa evästä ja ostin sitten iltajuomaa minäkin. Luulin, ettei alkoholia voi maksaa itsepalvelukassoilla, mutta kyllä voi. Silloin vaan pitää henkilökunnan tulla kuittaamaan ko. ostos. Itse asiassa olin muut ostokset tehnyt jo aiemmin ja ostin vain alkoholia ja näyttöpääte näytti "myyjä kutsuttu". Luulin, että myyjä haluaa tarkistaa henkilöllisyyspaperit, mutta ei. Ei silloinkaan. Kuittasi vaan ostokset ja totesi, että voin maksaa... Epäreilua ;)
Ruokapaikassa taas, samassa ostoskeskuksessa, kysyttiin "tavallinen vai eläkeläinen".
Että se siitä tytöttelystä :D
Minua ei haittaa puhuttelut. Tosin ei minua kukaan ole tytötellyt miesmuistiin. Minun nimeni on nykyisin "Mummo". Mutta joillekin sukupuoli on hyvin arka asia. Minulla oli oppilas, jolla sukupuolenvaihto oli kesken, naisesta mieheksi. Hän oli hyvin tarkka puhuttelusta. Hän oli vielä siinä vaikeassa kohdassa, että mieli oli miehen, mutta viralliset henkilötiedot naisen, joten hän joutui usein korjaamaan, ettei ole reija vaan reijo. Häntä ei tytöttely olisi ihastuttanut. Ja onhan meidän keskellä myös niitä sekäettä-tapauksia. Olisi hyvä, jos jokainen voisi valita oman nimityksensä identiteetin mukaan.
VastaaPoistaYmmärrän tuonkin, kyllä, ja jos ystäväni olisi keskellä tuollaista prosessia, olisin valmis häntä puolustamaan.
PoistaJotenkin vain tämä koko asia tuntuu lähteneen käsistä. Ymmärrän senkin, että vanhat tavat ja muut on juurtuneet meihin tosi syvälle, mutta se, että putkimiehestä tosiaan tulisi putkihenkilö, eduskunnan puhemiehesta puheenjohtaja - mitä se muuttaa? Se ei edistä noita asioita varmaankaan lantin vertaa.
Eilen fb:ssä oli jonkun kirkkojakoti.fi:n tms. jaettuna Venlan äidin juttu tyttärensä häistä Idan kanssa. En nyt referoi sitä sen enempää, se on ihan täysin heidän asiansa. Se oli kuitenkin minusta kaunis tarina. Pahinta asiassa oli ensimmäinen kommentti: "Yök". Puhuimme tästäkin taas kotona, ties monenneko kerran. Loppuisiko meidän rakkautemme lapseemme, jos hän joku kerta kotona käydessään kertoisi olevansa "erilainen"? Tuskinpa.
Eihän hän nytkään ole mitään harmaata massaa vaan omilla avoillaan ajatteleva, vanhempiaan, tyttöystäväänsä, kissaansa rakastava ja sen osoittava nuori mies.
Minä olen huono väittelijä, en osaa perustella näkökantojani, niin kuin huomaatte - olen ehdottomasti tunteella elävä ihminen.
En vain aina ymmärrä asioita ja puutun sitten niihin kun läikkyy yli :D