Sili sili kissaa....

alkaa olla pajunkissojen aika, ainakin sen perusteella mitä olen muita blogeja lukenut. Siitä tuli mieleeni vinkata teille - ehkä tiesittekin, mutta teille jotka ette tienneet, miten saatte pajunkissat säilymään - siis kissat pysymään paikoillaan oksissaan:
laittakaa pajun oksat maljakkoon kuiviltaan, siis ei veteen. Jos pajunoksat ovat vedessä, ne pudottavat kissansa aika pian, mutta ilman vettä ne säilyvät sellaisina kuin ovat poimittaessa.

Huomasin tämän jo yli 20 vuotta sitten, kun Poika oli päiväkodissa tehnyt jonkun pääsiäisaskartelun, noidan joka lensi luudallaan. Luudassa oli pajunkissoja - ja ovat vielä tänäkin päivänä! Samoin jonain pääsiäisenä kiireessä vaan tyrkkäsin pajunoksat johonkin purkkiin/maljakkoon "laitan niille vettä kohta" - ja kuinkas kävikään... Unohdin koko veden, tietenkin. Mutta pajun oksatpa kantoivat kissansa nätisti, ei pudottaneet ensimmäistäkään.

Ja mitä sitten tulee otsikkoon.. olenkohan kertonut tuohon liittyvän tarinan? No, kerron sen nyt kuitenkin. Itsehän en sitä muista, koska olen ollut pieni tyttö, mutta tämmöinen tarina mulle on kerrottu:

Olen kuulemma pienenä tyttönä silittänyt mummolan kissaa, höpötellen sille "sili sili kissaa". Ja kun kissa sitten on ruvennut kehräämään, olenkin pienellä kädelläni sitä läpsäissyt ja tokaissut "haa, mitäs siinä murraat" 😊
Sitä en tiedä minkä ikäinen olen ollut, mutta tämmöistä tarinaa minulle on kerrottu...

HYVÄÄ HUOMISTA NAISTEN PÄIVÄÄ KAIKILLE!