Possu Munkin Olympiakilpailun voitto ja muita kuvia ja muistoja

Tämän Possu Munkin Olympiakisan voiton lupasin esitellä jo eilen vai peräti toissa päivänä. Possu Munkki siis järjesti meille lukijoilleen kisan. Ensin ihan vaan arvauskilpailun: oli kolme valokuvaa, joista piti arvata, missä hän oli käynyt. Mutta eihän me arvattu, oli ihan liian vaikea, vaikka antoi vihjeitäkin.
Sitten muutti kisan vanhaksi tutuksi HIRSIPUUKSI. Hih, se oli hauskaa. AM:n ja Googlen avustuksella (niiden kummankaan käyttöä ei ollut kielletty) keksi oikean ratkaisun ja voitin siis kisan ja palkinnon. Kuvat oli muuten napsittu hienosta Säkylän Katismaan Saaresta. En ole koskaan siellä käynyt, mutta sekä Possun että Googlen kuvien perusteella paikka ON hieno, kannattaa käydä.

Ja niin se palkinto. Se kopsahti postiluukusta tiistaina ja oli tämmöinen:

Kukkasin koristellussa paketissa oli kirja "Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja" - pikaisella selaamisella varsinainen herkkukirja onkin. Kengännauhat, kullankimalteista koristenauhaa - tätä voi käyttää vaikka mihin, tietenkin se PÖLLÖ - jääkaappimagneettina muiden pöllöjen joukkoon: tämmöistä mulla ei ollutkaan ja tästä alkaa uuden pöllösarjan kerääminen, näitä nimittäin olen katsellut, mutten ole vielä itse ostanut :) Ja toki mukana oli myös kaunis kortti; kortin runo vain on niin pitkä, etten nyt kopioi sitä tähän kohtaan. Kiitos suuresti paketista Possu, olet loistava!

Sitten vähän muistoja ☺
Kävimme AM:n kanssa viime viikolla ajelemassa ja kävimme mm. lapsuuden kotini pihalla. Sisään emme tietenkään päässeet, koska ovi oli lukossa, emmekä olleet ilmoittaneet isälleni, että menemme sinne - se oli ihan hetken päähänpisto, "kun nyt tässä nurkilla ollaan".

Tämä kivi, nyt jo sammaloitunut, oli silloin yksi
leikkipaikkojani. Eihän siinä silloin tietenkään sammalta

ollut ☺. Eikä ollut tuota vaahteraa tuossa kiven takana. Mulla

on kuva, jossa istun kahden serkkuni kanssa - silloin me

mahduttiin kaikki kolme siihen rinnakkain. Nyt ei varmaan

mahduttais enää edes kahdestaan ☺

Tämän kuvan otin ikkunan läpi eteisen ikkunalaudalta.
Muistatteko tämän? Täystuho 100? Muistan lapsuudesta
ihanan ison juhannusruusupensaan - siksi varmaan juhannus-
ruusu on edelleenkin lempikukkani ☺, sen lisäksi , että olen 
juhannuslapsi. Tällä Täystuho 100:lla Äitirakas aina
hävitti ruusupensaasta kirvoja tai mitä lie elukoita,
jotain pieniä elukoita.

Pari päivitystä sitten kirjoittelin niistä työpaikoista. Siinä samalla katselin vanhoja koulutodistuksia. Sieltä löytyi vanha peruskoulun todistus. Tai itse asiassa tuossahan lukee  "arvostelukirja". Siitä löytyy arvosanat toisesta luokasta lähtien. Ensimmäisen luokan todistukset on jossain, varmaan jossain Äitirakkaan arkistoissa, kun ei niitä multa löytynyt. Kaikki muut löytyi kyllä. (Eipä niissä hirveästi kehumista oo...) 

"Sinä suuri puu

    älä liiaksi varjosta pienempääsi,

joka vasta kasvunsa alkuun pääsi,

    ja joka valoa kohti kurkottaa.

Sinä paahteelta suojaa suuri puu,

   pian pieni kasvaa ja karaistuu

pian pienellä puulla on oksat kovat

- pian pienet suuria ovat. "

Edit: Tämä nyt hulluksi heitti tämän lopun, enkä osaa enää korjata. Luulee, että tuo työpaikka- ja todistusjuttu ja runo on tuon täystuhokuvan kuvatekstiä. Mutta ei ole.

Runo on siitä Possu Munkin kortista, sitä tulin tänne teille vielä kertomaan.