Pienen Paperinenäliinan tarina
Heinäkuussa 2012 Paperinenäliina joutui sairaalaan ja - katosi!
Sitä ei löytynyt mistään, vaikka sitä moni etsi.
Se oli ollut sinisen fleecetakin taskussa, takin joka oli kadonnut, haihtunut kuin savuna ilmaan.
Kesällä 2013 kyseisestä sairaalasta soitettiin ja kerrottiin takin omistajalle, että
"Kun te olette olleet täällä meidän sairaalassa ja teidän vaatteenne ovat täällä meillä".
Takin omistaja mietti kuumeisesti, että mitä merkillistä, olen ollut siellä sairaalassa montakin kertaa, mutta en kertaakaan ole lähtenyt sieltä alasti kotiin.
"Tuletteko te hakemaan nämä vaatteet pois?" -Tulen kyllä, kiitos.
Takki pääsi kotiin, pesukoneeseen ja vaatekomeroon.
Kylmänä lokakuisena päivänä vuonna 2015 Paperinenäliina löytyi pienen pieninä murusina, kolme vuotta katoamisestaan, kaksi vuotta kotiin paluunsa jälkeen, pestynä, takin taskusta.
Voitte vain kuvitella, kuinka iloisia me kaikki kolme; Paperinenäliina, takki ja minä olimme jälleennäkemisestä...
Laitoin hiljaa taskun vetoketjun kiinni, ja keitin teetä...
Mukavaa maanantai-iltaa ystävät - kevät tulee kohisten ☺❁☺❁
On ollut takilla ja paperinenäliinalla turvaa toisistaan, kun olivat suuressa sairaalassa odottamassa kotiin pääsyä. Hyvä on reissussa rähjääntyneen päästä pesulle...
VastaaPoistaKyllä; Iso Takki piti huolta Pienestä Paperinenäliinasta ja reissusta rähjääntyneinä pääsivät molemmat pesulle... Onneksi tasku oli kiinni :) Takki on nytkin päälläni ja aina välillä avaan taskun..ja laitan sen hiljakseen takaisin kiinni :) Olen ajatellut, että kun se on ollut Pienen Paperinenäliinan koti jo näin kauan, niin olkoon edelleenkin, Takki on ihan vain kotitakkina.
PoistaMukava tarina. Hyvä, että pieni paperinenäliina saa olla rauhassa veroketjun takana ;). Liekö minusta on tullut niin pihi, että olen muutaman kerran pessyt talouspaperipalan taskussa. Ne on vähän sitkeämpää tekoa kiin pieni paperinenäliinä, ne voisi melkein käyttää uudestaan :D.
VastaaPoistaPienellä Paperinenäliinalla on oma koti vetoketjutaskun takana :)
PoistaJa totta, talouspaperit on sitkeämpiä, samoin servetit, ne paksummat. Nekin voi pestä ainakin kertaalleen ;)
Ihanaa, että Pieni Paperinenäliina saa olla turvassa onnellisena. Antaa uskoa elämään, kun kuulen tarinoita, joissa on onnellinen loppu.
VastaaPoista:)
PoistaNiin, kaikilla Paperinenäliinoilla ei valitettavasti ole näin onnellista loppua. Niiden kanssa joutuu tekemään erilaisia temppuja, että ne saa koottua yhteen; keräämään pesukoneesta murusia, tyhjentämään nukkasihdin, käyttämään pyykit kuivausrummussa joskus parikin kertaa - ja keräilemään hitusia kylpyhuoneen lattialta. Nenäliina parat. Ja joutuvat vielä kuuntelemaan rumia sanojakin...
Mutta tämä tarina päättyi onnellisesti ☺
Ihana tuo tee!!!
VastaaPoistaEikö? En voinut vastustaa sitä, kun se vielä on vihreää teetä! Jos se olisi ollut mustaa teetä, olisin voinut jättääkin sen sinne kauppaan, mutta siinä osui kaikki osaset kohdalleen :D
PoistaOlisipa mukava kuulla, millaisia seikkaluita Pieni paperinenäliina ja Iso takki olivat kokeneet 'kadonneina vuosinaan' :)
VastaaPoistaTaitaa olla niin hurjia seikkailuita, etteivät uskalla kertoa, edes minulle :)
PoistaSen verran tiedän, että kaverinaan heillä oli punaiset caprit ja yhdet sandaalit.
Varsinainen ryhmä rämä :)
PoistaVoi Pientä Paperinenäliinaa, ihan tuli kyynel silmiin kun oli niin ihana tarina! (En kyllä aio kuivata sitä paperinenäliinalla, koska kuka tietää miitä sille vielä tapahtuu?) Ihanaa, että löysitte toisenne!
VastaaPoistaPaperinenäliinat on aika herkkiä - mutta myös lujia, kun löytävät oikean ystävän tai tukijan :)
PoistaIhan kuin me ihmisetkin, vai mitä?