25 toukokuuta 2014

Kasvisintoleranssi - voiko siitä parantua?

Kuva: Mun kasvisintoleranssi on tosiaan paranemaan päin: sokeriherneitä, haricotpapuja, suippopaprikaa, endiiviä, herkkusieniä, quornia ja riisinuudeleita. Siis ei yhtään lihaa. Ja tietty tomaattia koska on kesä.


Mä olen potenut kasvisintoleranssia ihan lapsesta asti. Se ilmenee erityisesti kypsennettyjen kasvisten ja vihannesten kanssa. Olen pystynyt syömään niitä raakana, esim. porkkanat, kurkut, ja tomaatteja suorastaan rrrrakastan.

Keitoissa juurekset menee, jos ne keitetty niin kypsiksi, että voin kenenkään huomaamatta sosoeuttaa ne. Ei mitään al denteä. Ulos syömään lähteminen mun kanssa on ollut sikäli hankalaa, että ravintola on pitänyt valita sen mukaan, että sieltä saa muutakin kuin kasvisruokaa, siis sieltä pitää saada jotain lähes tavisruokaa. Äärettömän noloa jopa musta itsestänikin.

KESÄKEITTO on maailman kamalin ruoka. Siitä mielipiteestä en ehkä pysty luopumaan koskaan. Olen syönyt - tai varmaan tarkemmin sanottuna NIELLYT kesäkeittoa viimeksi silloin kun olen ollut 15 eli hippasen yli 30 vuotta sitten. Mummulassa oli remontti ja mummu oli tehnyt remonttimiehille ruuaksi kesäkeittoa ja sen verran oli jo tuossa iässä tapoja, etten kehdannut sanoa, että minä en tota syö. Lusikallinen keittoa, puoli lasillisilla maitoa, lusikallinen keittoa, puoli lasillista maitoa... Onneksi remonttimiehet oli sen verran nälkäisiä miehiä, ettei keittoa jäänyt enää toiselle ruualle.

Mutta siitä kasvisintoleranssista muuten. Musta tuntuu, että se ensimmäinen epilepsiakohtaus on osasyyllinen asiaan. Sehän nimittäin vaikutti myös makeanhimoon. Ensimmäinen vuosi meni ilman karkkia ihan itsestään. Ja kasvikset ei maistu enää niin "pahalta".  Paha kolminaisuus: parsa(kaali), pavut, paprika - ei ikinä.

Tänään söin kuitenkin yllä olevan annoksen: sokeriherneitä, haricotpapuja, suippopaprikaa, endiiviä, herkkusieniä, quornia ja riisinuudeleita. Siis ei yhtään lihaa. Ja tietty tomaattia koska on kesä.

Poika on ollut kasvissyöjä on muutaman vuoden. Toki täällä kotona käydessään syönyt sitä mitä on ollut tarjolla, samoin kuin mummoilla jne. Nyt kun mun kasvisintoleranssi osoittaa parantumisen merkkejä, näyttää pahasti siltä, että lihan syönti meillä kahdella variksellakin vähenee melkoisesti.  Poika on ottanut selvää asioista oikein kunnolla, kyseessä ei siis ole mikään hetken mielijohde.

Nyt kun ei tänään ole syönti lihaa muuta kuin leivän päällä maksamakkaran muodossa, niin täytyy tunnustaa, että on kyllä huomattavasti "kevyempi"olo - ei ollenkaan sellainen ähky olo. Toinen on se, että ei ole syönyt vehnäjauhoja muuta kuin aamupäivällä yhden rahkapiirakan verran, niin sekin tekee olosta helpomman. Kyllä vaikuttaa vahvasti siltä, että meidän ruokavalio muuttuu melko radikaalisti!

Arttorius puhui blogissaan maidosta. Mä olen ollut maidon juoja ikäni. Siitä asti kun osasin itse kävellä punaisen muovimukini kanssa muorin perässä navettaan odottamaan, että muori lypsää lehmät ja siivilöi maidon ja siivillöi siitä myös mukillisen mulle. Lämmintä, puhdasta, rasvaista lehmänmaitoa. Ai miten hyvää... Taitaisi jäädä tänään juomatta :D 
Mutta nyt on mennyt monta viikkoa, etten ole juonut maitoa. Meillä ei ole edes kahvimaitoa, kun ei me juoda kahvia, eikä käytetä maitoa teessäkään. Poika juo kauramaitoa-/juomaa kun käy, jos juo. Joskus ostetaan mantelimaitoa. 
Nyt on AM juonut niitä Valion uusia kahvijuomia, mitä Latteja ne on. Ihan juotavia ne on, mutta kun mä en juo kahvia juuri lainkaan niin en juo niitäkään.

14 kommenttia:

  1. Lapsena minäkin oon lypsylämmintä kermaista maitoa juonut (ja sylkenyt kaupan maidon pois). Nykyisin en juo maitoa, kuin kahvissa...se on jäänyt pois ihan huomaamatta.
    Kasviksiin mulla on ihan hyvä suhde, mutta kun perheen miehet eivät tykkää niin käyttö jää sillä varjolla vähäiseksi - paitsi kesällä kun kaikki on niin tuoretta, kotimaista ja kohtuuhintaistakin.
    Joskus olen huomannut lihan 'jäävän köntiksi vatsaan' ja silloin miettinyt lihan syönnin rajoittamista, mutta aikeeksi se on jäänyt...ainakin vielä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en varmaan lapsena edes tiennyt mitä on kaupan maito :) En ainakaan ennen kuin näin niitä muovipusseissa olevia maitoja, muistatteko te ne? Niistä sitten mummo virkkasi mattoja.
      Siitä maidosta muuten tehtiin sitten itse voitakin; ensin se separoitiin (onkohan tuo oikea sana - separaattori se vehje kuitenkin oli) ja sitten siitä kermasta kirnuttiin voita.

      Poista
  2. Kuulostaa kovin terveelliseltä. Minä syön aika paljon kasviksia kaikissa muodoissa, mutta lihanhimo yllättää usein. Pakko saada lihaa - tai edes makkaraa. Ja kylmä rasvaton maito on aivan ihanaa. Toki lapsena se vastalypsetty maistui hyvälle. Nyt ei ole ollut mahdollisuus maistella. Ajatus tosin ällöttää. Olen siis sittenkin kaupunkilaistunut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muakaan hirveästi vastalypsetty lämmin maito ajatuksena houkuttele, kyllä rasvaton kylmä maito vie voiton.
      Ja grillimakkara, kesän ehdoton herkku :) Mä vaan tykkään niistä jauhomakkaroista, mitä vähemmän lihaa, sen parempi. Liha lihana ja makkara makkarana.

      Poista
  3. Mulla maitoinhoni on aika friikiltä kuulostavaa. Käytän maitoa pannariin, pottumuusiin, kananmunakastikkeeseen mutta muutoin lämpimänä hyhhyh, esimerkiksi tuo kesäkeitto.
    Lasten ollessa pukluiässä vaihdoin välittömästi oman paidan ja vauvan vaatteen jos otti osumaa kuten myös harsojen pesu oli ahkeraa. Vaikka onkin omia nuppuja ja maailman rakkaimpia, se maitopuklun haju hyihyi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, vihdoinkin joku joka ymmärtää, että kesäkeitto on kamalaa! Siis kesäkeitto ei ehkä olis kamalaa niinkään niiden itse kasvisten takia vaan sen takia, että on on keitetty MAIDOSSA!
      Tosin itse syön kyllä maitoon tehdyn kalakeiton - tai siis ainakin itse keitän sen normisti veteen ja lisään maidon/kerman ihan lopuksi.
      Ja kananmunakastike on herkkua!

      Poista
  4. Onkohan sinulla jotain lempiväriä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punaisia pöllöjä ei tietääkseni ole, mutta punainen on ihan paras :D

      Poista
  5. Minä rakastan kylmää rasvatonta maitoa, isäntä Gefilus-piimää, rasvatonta. Kasviksia syömme ja paljon, molemmat, mieluiten tuoreina tai itse kokattuina. Vetiset, hautuneet kasvikset eivät ole mikään ilo kenellekään. Kesäkeitto oli lapsena hyvää, kun Äiti sen keitti. Rakkaus maustaa ruuan mieluisaksi ja pakko ei ollut syödä jos ei tykännyt. Tosin Äitini sanoo, että koska meitä oli neljä söimme ihan kilpaa kaikkea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, vetiset kasvikset on kammotus. Onneksi olen saanut puolisokseni AM:n, itseoppineen "kokin", joka osaa tehdä hyvää ruokaa vaikka autonrenkaasta ja opettanut mut syömään paljon sellaista, mitä en olisi voinut kuvitellakaan syöväni.
      Ihan alkuaikoina kun asuttiin yhdessä, ostettiin kerran kotiin pizzaa, minä perinteisen jauhelihapizzan kun en muuta uskaltanut ja hän frutti di maren - mereneläviä. Hän yllytti maistamaan pizzaansa ja niinhän siinä sitten kävi, että hän söi sen "mauttoman" jauhelihapizzan ja minä sen herkullisen frutti di maren :D. Se oli viimeinen jauhelipizza jonka pizzeriasta olen koskaan tilannut/ostanut.

      Poista
  6. XD taidan olla ihan vinksahtanut, kun minä pidän kesäkeitosta.
    Kahviin laitan maitoa, mutta juomalla juomiseen en kykene.
    Olimme lomamatkalla jossain isotätilässä. Huh' tämä isotäti tarjosi emalimukillisen just' lypsettyä lämmintä maitoa kaupunkilaiskakaralle. Kiltisti niiata niksautin kiitokset ja sitten alkoikin Jaakobin paini sen maidon kanssa. Ei ollut mihin sen maidon olisi saanut salavihkaa kipattua eikä edes pikkuveli tupsahtanut pelastamaan minua maidon ikeestä. Nielin ja nielin ja nielin loputtomiin. Tuon reissun jälkeen en ole navettaan mennyt enkä mene ettei kukaan toista kertaa päähänsä tarjota kaupunkilaiselle just' lypsettyä maitoa.
    Onhan noita jurtteja jos mitä sorttia niin niistä löytyy niitä suun mukaisiakin. Antaa niiden parsakaalien kasvaa toisille herkuiksi.
    Antoisia päiviä!

    VastaaPoista
  7. Tarina, en mä usko :D AM ja Äitirakas ja mun isäkin tykkää kesäkeitosta. Itseasiassa kesäkeitto on yksi isäni lempiruuista. Minä en vaan voi sitä ymmärtää. *Puistatus* :D
    Yks' ehkä aikuisiän noloimpia hetkiä on ollut, kun ystävät menivät naimisiin ja häitä juhlittiin pienellä porukalla ja he tarjosivat meille ruuat ravintolassa. Pihvin ALLE oli piilotettu kasvikset, juurikin parsakaalia, papuja ja paprikaa. En voinut taaskaan muuta kuin kohteliaasti syödä kaiken :D Nyt ne meni kyllä jo paljon helpommin ja olin jopa ylpeä itsestäni sillä kertaa, kun sain ne syötyä. Ystävänikin on joka kerta ylpeä, kun kerron syöneeni kasviksia.

    VastaaPoista
  8. Minä olen niin tykästynyt parsakaaliin ja kukkakaaliin. Perunaan tuli kyllästys.
    Ja olen kummallinen, mutta tykkään kesäkeitosta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidankin olla minä se kummallinen, kun en tykkää kesäkeitosta, kaikki muut tuntuu siitä tykkäävän :D
      Mulle on jäänyt siitä semmoinen kammo, että en edes uskalla maistaa, vaikka se voisikin olla jo näin aikuisena jopa ihan kelvollista.

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)