Hetki elämästä joulukuussa 2021

Joulukuisena päivänä aurinko paistaa matalalta jo puolen päivän aikaan. Taivas on kirkkaan sininen ja jos kaiteet järveä halkovan kannaksen läpi kulkevan tien molemmin puolin eivät olisi huurteessa, voisi kuvitella olevansa liikkeellä kevätaamuna.

Huurteisilla kaiteilla istuu viluisen näköisiä variksia - ne näyttävät pehmeiltä harmailta palloilta. 

Vesi kannaksen toisella puolella on vielä sulana, paikoin se höyryää auringonpaisteessa ja aaltoilee levottomana, ei malttaisi vielä millään rauhoittua.

Kannaksen toisella puolella on jo ohut jääkansi. Siinä lahdenpohjukassa vesi on jo antanut periksi, se on väsynyt kesän lempeästi keinuvista aalloista ja syksyn myrskyävistä vaahtopäistä. 

Järvi jatkuu kannaksen toisella puolella rauhallisena, rannat jo riitteessä. On kuin vesi alkaisi olla jo väsynyt ja odottaisi talvea ja jäätä. Lepoa, rauhaa. 

- Kunpa jo saisin nukahtaa, vetää peiton päälleni ja nukkua, kunnes taas keväällä herätä auringonlämpöön

Kannaksen toisella puolen taas, auringossa höyryävä taianomaisen kaunis vesi on kuin pieni lapsi, joka vielä jaksaa pistää vastaan 

- Ei, ei vielä. Vähän aikaa vielä tahdon leikkiä, saanhan? 

Rannat on riitteessä jo silläkin puolella, mutta vielä pistää vastaan, kunnes väsyy sekin ja antaa periksi.

 

Rannoilla peuraemot vasoineen katselevat luonnon valmistautumista talveen. 

- Tästä voimme oikaista tuonne niemen kärkeen, sieltä pääsemme sitten jatkamaan matkaa. 

 Odotetaan nyt tässä vähän aikaa.

- Eikö voitaisi jo mennä, nyt on jo jäätä..

- Ei, odotetaan vielä, jää ei kestä, nyt pitää malttaa

******

Ja kun kevät taas lopulta koittaa, vedet kannaksen kummallakin puolella ovat jälleen kuin pienet lapset: potkivat peittoa pois päältään, valmiita uuteen päivään ja uusiin seikkailuihin. Tapaamaan sillan alla. 

Valmiina uuteen kesään. 

 

Hei Hönö - joulu tulla jollottaa!

Eihän tätä voinut jättää ostamatta 😂 - kyllä, ostin leivän ihan vain sen nimen takia, en varsinaisesti tarpeeseen. Mutta ei se huono ostos ollut, hyvääkin se on. Ja oikeastaan se kyllä nimensä puolesta sopii mulle oikein hyvin...

Flunssanpoikanen kaatoi ensin Mursun ja sitten Pöllön. Onneksi kummallakin on oma sohva, kääriydyimme sohvillemme viltteihimme tv:n ääreen, torkuimme telkkaria katsellen ja teetä juoden. Kuuma teetä ja syötävää teki se joka kulloinkin tunsi paremmin jaksavansa. Kunnes sitten jääkaappi olikin tyhjä. Vaihtoehtoja ei juuri ollut: kipeämmän Mursun olisi lähdettävä kaivamaan autoa lumen alta ja käymään kaupassa. 

Mutta olipa varmaan Kotitonttumme Pietari viestittänyt joulutontuille, olihan joulukuun 1. päivä: ystävä naapurista laittoi viestin ja kysyi tarvitsemmeko jotain kaupasta, hän voi käydä meille kaupassa. Ja tunnin päästä ajoi pihaan auto, ystävä harjasi portaat puhtaaksi ja ojensi meille laatikollisen ruokatarvikkeita, joille pärjättiin pari päivää. Ihan parasta kun saatiin olla vielä kotona ja levätä, yksikin päivä teki paljon ja nyt aletaan olla kunnossa. 

Lisäksi sain mun uudet tossut, joilla hipsutella postilaatikolle ja viemään roskapussi ja voihan noilla tuossa kyläkaupassakin kipaista - crocsit alkaa olla jo vähän kylmä ja liukkaat ja niihin menee lunta. 

Ai niin. 

Pöllön ja Mursun muutto/jätehuollon perusmaksu, osa 2.

Ohjeiden mukaan tehtiin muuttoilmoitus n. kuukausi sitten. Muuttoilmoituksen käsittelystähän ei tule mitään kuittausta, eikä siitä soiteta, jos ei ole mitään kysyttävää. Ei näköjään ollut, kun ei soiteltu.

Odottelin aikani ja kävin sitten useamman kerran väestörekisteristä katsomassa, että onko mikään muuttunut. Ei näy mitään muutosta. Hmm... Tänä aamuna sitten otin pöllöluurini kauniiseen käteen ja soitin sinne kysyäkseni, mikähän on tilanne. Kun se laskukin tarttis kohta maksaa. Ystävällinen virkailija varmisti, että Pöllö on Pöllö, eikä mikään pöllö, ja rupesi tutkimaan. Ja sanoi, että se on hoidettu jo silloin kuukausi sitten. Ookei... Varmistin vielä, että asutaanhan me nyt ihan varmasti oikeassa talossa. 

No mutta kun ei siellä ole mikään päivämäärä muuttunut? Niin, ei se muuttukaan tällaisissa tapauksissa kun osoite ei muutu, kun tehän olette koko ajan asuneet siinä osoitteessa. No niinhän me ollaan 😄

Kiitos paljon avusta, hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää. Kiitos samoin sinne.

Seuraava puhelu sinne kunnan rakennusvalvontaan. Pöllö tässä hei, niin kun minä tässä kuukausi sitten soitin, kun meillä on jätehuollon mukaan kaksi taloa tässä tontilla ja te siellä katsoitte, että me asutaan talossa jota ei ole enää olemassakaan. Nyt meidän tiedot on muutettu väestörekisterissä; nyt me asutaan siinä uudessa, olemassa olevassa talossa. 

Joo, nyt muistankin, mulla on itse asiassa lappukin tässä pöydällä tästä asiasta. Odotas kun käyn katsomassa.. Noin, nyt se onnistui, nyt se vanha talo on poistettu rekisteristä. Tää on nyt kunnossa, nyt voit soittaa sinne jätehuoltoon, että saat sen laskun korjattua. 

Kiitos paljon avusta, hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää. Kiitos samoin sinne.

Ja viimeinen puhelu jätehuoltoon. Pöllö tässä hei. Tästä jätehuollon laskusta, kun tässä on ne kaksi rakennusta. Soittelin kuukausi sitten.  Joo, annatko laskun numeron niin katsotaan... Joo, nyt tää toinen rakennus on poistettu, korjataas tää lasku. Noin. Nyt voit maksaa sillä alkuperäisellä laskulla, maksat vaan siitä xx euroa, niin asia on kunnossa.

Kiitos paljon avusta, hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää. Kiitos samoin sinne.

Kuinka monta puhelua tarvitaan, että voidaan maksaa yksi lasku? Vain KUUSI. Kuusi, ihan niin kuin joulukuusi. Koska 

Joulu tulla jollottaa
joulupuuron porinassa,
hyvän mielen hyrinässä,
piparkakku kainalossa,
kahvipannu kantapäässä,
valonliekki pimeässä,
joulumieli kynttilässä,
papereiden kahinassa,
enkelsiiven havinassa,
jouluoljet himmelissä,
ajatukset ystävissä

Teejoulukalenteri. Meinas olla liian vaikea Pöllölle 😂

Mistäs sitä tällä kertaa

teille kirjottelis? Kun ei oo mitään erityistä, asiat on aika lailla hyvin. Parin viikon rutistuksen jälkeen otetaan vähän rennommin, vaikka tekemistä olis. Enemmän kuin laki sallii ja lääkäri määrää.

Mistä muuten tulikin mieleen, että joulukaramellit on syöty, jäätelö on palautettava pikkupakastimesta takaisin isoon pakastimeen ja kyläkaupasta on haettava lääkkeet kasvisintoleranssiin. Näin ens alkuun. Oli nimittäin viimeinkin tullut verikokeiden tulokset OmaKantaan - on varmaan sitten postilaatikossakin, mutta kun jäi posti taas hakematta eilen ja tänäänkin - ja sieltä lueskelin, että pahuksen kolesteroli on vähän koholla. Niin huono kuin kokonainenkin. 

Pillerit piisaa jo, joten lukemien alentamiseksi on otettava muut keinot käyttöön, enköhän selviä sillä. Yritän ainakin.

Asioilla on aina kaksi puolta. Niin kuin nyt tuolla kohonneella kolesterolillakin: sinänsä se on tietenkin huono juttu, mutta hyvä puoli on se, että tuleepahan taas katsottua tarkemmin mitä suuhunsa pistää. Jätskit ja keksit vaihtuu porkkanoihin ja muuta sellaista. 

Tuon parin viikon, tai meni siinä kai kauemminkin, rutistuksen jälkeen voi ottaa vähän rennommin, huilailla ja heilua siinä tahdissa miltä milloinkin tuntuu. Tekemistä tosiaan olis. Tänäänkin kauppareissun jälkeen piti raivata "tie" pakastimelle, että sai ostoksia sinne. (Ja sen pahuksen jäätelöpaketin sieltä pikkupakastimeen). Koko veranta on siis jälleen kerran aivan täynnä tavaraa. Toivoa vain sopii, että ensi yönäkään ei sada ihan kauheasti lunta. Kaikki crocseja ja tennareita tukevammat kengät on nimittäin siellä verannan perällä...

Mutta se, että veranta on täynnä tavaraa, on tämän kuvan arvoinen. 

Kotikolossa on nyt uudet asukkaat tekemässä remonttia. Kaikki avaimet on luovutettu ja kaikki tavarat on siirretty Pöllönpesään. Voimme rauhassa mökkiytyä tänne maalle. Nauttia marraskuusta; kuulaista, kirkkaista, kirpeistä pakkaspäivistä ja tähtitaivaasta, lumisateesta, kynttilöistä, lyhdyistä ja pihatulista. Harmaista päivistä viltin alla kirjan kanssa, Rubyn suhinaa kuunnellen ja sen lämpimästä puhalluksesta nauttien. Kahvista ja kynttilöistä. Kynttilöistä voi nauttia lähes milloin vain - sanokoon futuristit ja muut mitä tahansa. 

(Mun kynttilöiden polttaminen tuskin tätä maapalloa tuhoaa, eikä kannata tulla sanomaan "jos kaikki ajattelisivat noin.." Suurempiakin ongelmia on kuin kynttilöiden pienhiukkaset, ihan varmasti)

Niin se Kotikolon kauppa. Eihän se nyt ihan sillain mennyt kuin Strömsössä. Meidän ja ostajan välillä periaatteessa kyllä, mutta aika moni asia noin muuten vähän tökki ja toi yllätyksiä, mutta kyllähän nekin lopulta selvis ja oikeni kun selviteltiin.  Nyt se on joka tapauksessa saatu päätökseen eikä mitään ylläreitä enää pitäis tulla eteen, vaan voidaan tosiaan keskittyä tänne hankeen hukkumiseen. 

Kävi sitten niin, että teksti jäi kesken ja eiliset hyvät päätökset... Noh. Olenhan varmaan kertonut, että meillä pyykinpesu ei ole ihan vain sitä, että pistät pyykit koneeseen ja istut sohvalle odottamaan kunnes kone sanoo "ping" - ja laitat pyykit narulle tai kuivuriin? 

Ei, en valita, sillä kyseessä on oma valinta ja veden sekä sähkönkin säästö meidän systeemillä. Ja ei, en pese pyykkiä vanhalla pyykkilauta -systeemillä, kyllä sen kone pesee, huuhtelee ja linkoaakin. Se vaan vaatii vähän enemmän tekemistä ja siitä syntyy muutama askel normipäivää enemmän. Pyykinpesun lisäksi siivosin perinpohjaisesti wc:n. 

Ja mitenkäkö tämä liittyy eilisiin hyviin päätöksiin? No tuota.... Niin. Kun en eilen heti vienyt sitä jäätelöä oikealle paikalleen, niin sille kävi sitten vähän huonosti. Se tuli syötyä. Kaiken edellä mainitun aherruksen jälkeen (selkää juilii... seli seli) olin mielestäni ansainnut sen jäätelön. Ja niin siinä sitten kävi, että söin sen jälkiruuaksi. Kun sen jansson oli edelleen kovin suolaista. 

Mutta tehtiin me siinä sivussa muutakin kuin istuttiin sohvalla - lopputulos näkyy joltisenkin mun puoliskolla makuuhuonetta. Eli hommia vielä tiedossa ennen kuin pääsen nukkumaan. 

Nyt keskityn 9-1-1:een.

Harmaa on hyvä väri

Olin - ja olen toisaalta vieläkin sitä mieltä, mutta se on taas toinen tarina - ensin sitä mieltä, että tälle päivälle lanseerattu "vuoden harmain päivä" on ihan sanonko-mä-mistä, syystä, että tänään on Siskorakkaan syntymäpäivä, joka ei koskaan voi olla harmaa. Synttäreitä juhlittiin eilen, mutta koska luulen ettei sisko halua kakkuaan nähtäville, näytän teille toisen kuvan. Entiseen kotikaupunkiin on tullut herkkukahvila ja kun kerran olimme Äitirakas, Siskorakas ja minä rimpsalla, kävimme juomassa perinteiset herkkukahvit: 

Nää on vaan niiiin hyviä. 

Niin, ja siskon lempiväri on harmaa. Siksikin 

                                    Harmaa on hyvä väri. 

                            "Kuinka moni näkee kaikki sävyt harmauden"

Rintalastassa/kylkiluissa on taas tuskaa. Muu tuska on jo helpottanut. Muu tuska kuului luokkaan "auts, äh, ah, oh, uh, argh" - joka kuului joka kerta, kun yritti saada itsensä liikkeelle. Rintalasta/kylkiluu -tuska kuuluu luokkkaan "Pöllö kompuroi". Kompastuin lahjakkaasti käsipainoon ja kaaduin kierteellä istumalihasten kautta naamalleni. Niinpä, siinä sitä on taas mielikuvitukselle käyttöä, miten se tapahtuu :D Luulin jo silmälasienkin särkyneen, mutta ei sentään. Onneksi. Vielä. (Uudet kehykset on valmiina, vain käynti optikolla riittää).

Kaikki tämä sen vuoksi, että viime lauantai-ilta meni kiinteistövälittäjän kanssa viestitellessä ja viestittelyn lopputuloksena oli se, että vanhan Kotikolon piti olla tyhjä olla perjantaihin mennessä! Me pistettiin Mursun kanssa tuulemaan ja tyhjennettiin ystävien avustuksella Kotikolosta viimeisetkin tavaratkin keskiviikkona. Tuotiin ne vuokrakärryllä tänne Pöllönpesään, tyhjennettiin kärry 

Ja vietiin kärry pois ja Mursu vei minut Äitirakkaalle hoitoon pariksi päiväksi. Veranta on TAAS täynnä tavaraa. 
Ajatelkaa; mulla olis pakastimessa kaksi pakettia jäätelöä, mutta en voi syödä niitä, kun en pääse pakastimelle, kun sen edessä on niin paljon tavaraa! Julmaa. 
Mutta. Tiistaina Kotikolo ei ole enää meidän, vaan siellä alkaa remontti uutta perhettä varten. Onnea heille uuteen kotiin. 

Nyt saisi muuttaminen jo riittää

Nyt ei jaksaisi enää muuttaa, varsinkin kun edellinenkin muutto on vielä vaiheeessa. Onneksi tästä viimeisimmästä muutosta ei ollut sillain hirveästi vaivaa; ei tarvinnut pakata eikä se oikeastaan vienyt kauheasti aikaakaan.  

Tähän mennessä on vaadittu kolme puhelinsoittoa ja muuttoilmoitukset. Kun muutto on selvä, tarvitaan vielä kaksi puhelinsoittoa, jotta asia, josta kaikki alkoi, saadaan hoidettua loppuun.

Ei, ei tarvitse kauhistella - ei missään nimessä. Tilanne on koominen kaikessa omituisuudessaan eikä tälle voi kuin nauraa. Varsinkin nyt, kun muutamme pois olemattomasta talosta :D

Kaikki alkoi laskusta. Laskusta, jossa laskutetaan jätehuollon perusmaksua. Pikaisella vilkaisulla se oli jo menossa "läpi" eli maksuun sen kummempia ajattelematta. Mutta joku ratas klikkasi sittenkin kiinni. Miksi laskussa on kaksi perusmaksua *hmmm*  Toinen ei voi olla kesämökistä, koska se ei kuulu samaan jätehuoltoalueeseen tai mikä-se-nyt-onkaan. 

Asia selviää puhelinsoitolla, eihän siinä sen kummempaa. 

- Juu, kun siinä on osoitteessa on kaksi asuintaloa. Vuonna 1920 rakennettu ja vuonna 2002 rakennettu.

- Ahaa. Tuota, kun ei tässä osoitteessa ole kuin yksi asuintalo, vuonna 2002 rakennettu talo. Se toinen talo on purettu/poltettu ja tämä rakennettu sen paikalle. 

- No siinä tapauksessa teidän pitää olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan, että he poistavat sen olemattoman puretun talon ja sitten soitatte meille takaisin, niin korjataan se lasku. Laitetaan laskulle maksuaikaa, niin teillä on aikaa hoitaa asia.

- Selvä, minäpä teen niin, kiitos avusta.

*****

- Rakennusvalvonta, miten voin auttaa?

- Pöllö täällä Pöllöpesästä päivää. Kun tässä meidän osoitteessa on kuulemma kaksi taloa, mutta kun ei täällä oikeasti ole kuin yksi, tämä uudempi. Se vanha on purettu/poltettu, kun tätä on ruvettu rakentamaan. 

- Katsotaanpa.. Pöllön A-noppi? 

- Niiiin... Hän on jo nukkunut pois ja talon omistaa hänen poikansa Mursu, Pöllön puoliso. Muutimme tänne jo pari vuotta sitten. 

- Eipä tässä sitten mitään, korjataan tiedot ja poistetaan se olematon purettu talo tiedoista.

- Kiit..

- Jaa, mutta eipäs tämä onnistukaan. Väestötietojärjestelmän mukaan te asutte siinä talossa. 

- ?? Tuota, kyllä me ihan tässä uudemmassa talossa asutaan, missä A-noppikin ehti asua 17 vuotta. Muutimme kaupungista. 

- Nyt en osaa sanoa mitä tässä on tapahtunut, mutta ennen kuin vanha talo voidaan poistaa, teidän täytyy tehdä muuttoilmoitus siitä vanhasta talosta uuteen taloon. Kun muuttoilmoitus on käsitelty, soitteletko uudelleen, niin hoidetaan asia kuntoon.

- Selvä, tehdään niin. Kiitos paljon avusta.

****

- Digi- ja väestötietovirasto, miten voin auttaa? 

- No se on Pöllö täältä Pöllönpesästä hei. Kuule semmoista asiaa soittelen, kun me kuulemma asutaan semmoisessa talossa, jota ei ole olemassakaan. Osoite on oikea, tässä osoitteessa on ihan oikea talo, se on rakennettu sen vanhan talon tilalle, mutta jostain syystä meidän muuttoilmoitus kaksi vuotta sitten on rekisteröitynyt siihen vanhaan taloon. Miten tämä nyt voidaan korjata?

- Teidän täytyy tehdä muuttoilmoitus. Sen voi tehdä netissä tai sitten postissa. Kirjoitatte siihen lisätietokenttään mistä on kysymys, siihen ei paljon mahdu, mutta koettakaa lyhyesti kirjoittaa. Ja siihen se oikea osoite, kun lomake ei hyväksy, että vanha ja uusi osoite on samoja. Jättäkää uudesta osoitteesta vaikka talon numero pois. 

Ja muuttopäivä ei voi olla kuukautta vanhempi. Postissa jos teette paperilla ilmoituksen, niin muuttopäiväksi korkeintaan 3 vkoa taaksepäin, pitää huomioida postin kulku.

- Hyvä, mepä yritetään saada ilmoitus tehtyä, toivotaan että se onnistuu ja postitkin löytää vielä jatkossakin perille. Kiitos sinulle avusta ja hyvää viikonloppua. 

****

Ja niinpä me sitten muutettiin ja nyt me odotetaan, että muuttoilmoitus käsitellään, jotta voin soittaa uudestaan sinne rakennusvalvontaan ja sitten sen jälkeen sinne jätehuoltoon. Ja sitten saan varmaan sieltä jätehuollosta luvan vähentää siitä laskusta sen toisen perusmaksun ja voin maksaa sen laskun. 

Oikeasti, ei tuolle voi muuta kuin nauraa. 

Äitirakas kysyi tänään, miltä tuntuu asua "olemattomassa" talossa näin sateisena päivänä. Soitin hänelle ja vastasin, että se on varmaan vähän samanlaista kuin miten toimii langaton netti piuhan kanssa ;)

Oli nimittäin operaattori x myynyt äidille langattoman netin, jota ei saatu toimimaan niin kuin piti, vaan piti aluksi laittaa "langaton piuha" mokkulan ja kannettavan väliin, että saatiin se toimimaan. 

Nyt se ymmärtääkseni toimii niin kuin pitääkin, joten ehkä mekin tästä kohta päästään asumaan oikeaan taloon :D 

Olenko joskus tullut maininneeksi, että kuulun ihmisryhmään joille sattuu ja tapahtuu? Ja jos ei muuten, niin pistetään sattumaan. Ja tapahtumaankin välillä. 

Harmaakin on kaunista.