Mistäs sitä tällä kertaa

teille kirjottelis? Kun ei oo mitään erityistä, asiat on aika lailla hyvin. Parin viikon rutistuksen jälkeen otetaan vähän rennommin, vaikka tekemistä olis. Enemmän kuin laki sallii ja lääkäri määrää.

Mistä muuten tulikin mieleen, että joulukaramellit on syöty, jäätelö on palautettava pikkupakastimesta takaisin isoon pakastimeen ja kyläkaupasta on haettava lääkkeet kasvisintoleranssiin. Näin ens alkuun. Oli nimittäin viimeinkin tullut verikokeiden tulokset OmaKantaan - on varmaan sitten postilaatikossakin, mutta kun jäi posti taas hakematta eilen ja tänäänkin - ja sieltä lueskelin, että pahuksen kolesteroli on vähän koholla. Niin huono kuin kokonainenkin. 

Pillerit piisaa jo, joten lukemien alentamiseksi on otettava muut keinot käyttöön, enköhän selviä sillä. Yritän ainakin.

Asioilla on aina kaksi puolta. Niin kuin nyt tuolla kohonneella kolesterolillakin: sinänsä se on tietenkin huono juttu, mutta hyvä puoli on se, että tuleepahan taas katsottua tarkemmin mitä suuhunsa pistää. Jätskit ja keksit vaihtuu porkkanoihin ja muuta sellaista. 

Tuon parin viikon, tai meni siinä kai kauemminkin, rutistuksen jälkeen voi ottaa vähän rennommin, huilailla ja heilua siinä tahdissa miltä milloinkin tuntuu. Tekemistä tosiaan olis. Tänäänkin kauppareissun jälkeen piti raivata "tie" pakastimelle, että sai ostoksia sinne. (Ja sen pahuksen jäätelöpaketin sieltä pikkupakastimeen). Koko veranta on siis jälleen kerran aivan täynnä tavaraa. Toivoa vain sopii, että ensi yönäkään ei sada ihan kauheasti lunta. Kaikki crocseja ja tennareita tukevammat kengät on nimittäin siellä verannan perällä...

Mutta se, että veranta on täynnä tavaraa, on tämän kuvan arvoinen. 

Kotikolossa on nyt uudet asukkaat tekemässä remonttia. Kaikki avaimet on luovutettu ja kaikki tavarat on siirretty Pöllönpesään. Voimme rauhassa mökkiytyä tänne maalle. Nauttia marraskuusta; kuulaista, kirkkaista, kirpeistä pakkaspäivistä ja tähtitaivaasta, lumisateesta, kynttilöistä, lyhdyistä ja pihatulista. Harmaista päivistä viltin alla kirjan kanssa, Rubyn suhinaa kuunnellen ja sen lämpimästä puhalluksesta nauttien. Kahvista ja kynttilöistä. Kynttilöistä voi nauttia lähes milloin vain - sanokoon futuristit ja muut mitä tahansa. 

(Mun kynttilöiden polttaminen tuskin tätä maapalloa tuhoaa, eikä kannata tulla sanomaan "jos kaikki ajattelisivat noin.." Suurempiakin ongelmia on kuin kynttilöiden pienhiukkaset, ihan varmasti)

Niin se Kotikolon kauppa. Eihän se nyt ihan sillain mennyt kuin Strömsössä. Meidän ja ostajan välillä periaatteessa kyllä, mutta aika moni asia noin muuten vähän tökki ja toi yllätyksiä, mutta kyllähän nekin lopulta selvis ja oikeni kun selviteltiin.  Nyt se on joka tapauksessa saatu päätökseen eikä mitään ylläreitä enää pitäis tulla eteen, vaan voidaan tosiaan keskittyä tänne hankeen hukkumiseen. 

Kävi sitten niin, että teksti jäi kesken ja eiliset hyvät päätökset... Noh. Olenhan varmaan kertonut, että meillä pyykinpesu ei ole ihan vain sitä, että pistät pyykit koneeseen ja istut sohvalle odottamaan kunnes kone sanoo "ping" - ja laitat pyykit narulle tai kuivuriin? 

Ei, en valita, sillä kyseessä on oma valinta ja veden sekä sähkönkin säästö meidän systeemillä. Ja ei, en pese pyykkiä vanhalla pyykkilauta -systeemillä, kyllä sen kone pesee, huuhtelee ja linkoaakin. Se vaan vaatii vähän enemmän tekemistä ja siitä syntyy muutama askel normipäivää enemmän. Pyykinpesun lisäksi siivosin perinpohjaisesti wc:n. 

Ja mitenkäkö tämä liittyy eilisiin hyviin päätöksiin? No tuota.... Niin. Kun en eilen heti vienyt sitä jäätelöä oikealle paikalleen, niin sille kävi sitten vähän huonosti. Se tuli syötyä. Kaiken edellä mainitun aherruksen jälkeen (selkää juilii... seli seli) olin mielestäni ansainnut sen jäätelön. Ja niin siinä sitten kävi, että söin sen jälkiruuaksi. Kun sen jansson oli edelleen kovin suolaista. 

Mutta tehtiin me siinä sivussa muutakin kuin istuttiin sohvalla - lopputulos näkyy joltisenkin mun puoliskolla makuuhuonetta. Eli hommia vielä tiedossa ennen kuin pääsen nukkumaan. 

Nyt keskityn 9-1-1:een.