Kevät etenee

 pitkin harppauksin, olkoon meteorologit mitä mieltä tahansa. Tai ainakin niin pitkin, että piti käydä vaihdattamassa talvirenkaat kesämalleihin. 
Aiemmista vuosista opiksi ottaneina olimme kilttejä ja ystävällisiä ja pesimme koko talven autossa olleet kesärenkaat eräänä aurinkoisena päivänä, jotta 
A) renkaita olisi miellyttävämpi käsitellä
B) hallin lattialla ei olisi hiekkalaatikon verran hiekkaa, kun ne on pudotettu autosta ulos

J oli tyytyväinen ja kiitti huomaavaisuudesta. 
Jatkoimme kiltteyttä tänään ja pesimme talvirenkaat JO NYT, siivosimme myös auton niin ja näin. Aurinko armas kuivatti renkaat ja ah ja voi: syksyllä on puhtaat renkaat, kun palataan talviaikaan. Mutta siihen on pitkä aika. 

Mistä muusta tietää, että on kevät? No näistä tietenkin: 

Leppäkertut lennähtivät portaille aurinkoon, iästään huolimatta reippaasti ja vauhdilla.

Mietin tässä, että pitäisikö näitä vähän maalailla uudestaan, onhan näillä ikää jo sellaiset 35 vuotta tai siinä huitteilla.

Vai antaisiko olla; nämä ovat Pojan ja Mummin maalaamia leppäkerttuja, ne ovat Pojalle rakkaita ja niillä mittaamaton muistoarvo ❤️

Löytyi myös alla oleva Tammimittari. 
Kovin oli kohmeinen vielä, eikä tehnyt elettäkään, että lähtisi karkuun. 

Kuvan oton jälkeen laitoimme puulistan takaisin paikalleen pystyasentoon ja jätimme mittarin
mittaamaan - mitä sitten mittaakaan. 

Leskenlehtiä ja sinivuokkoja on jo tienvarsilla ja ja pihalla keltaiset krookukset ovat jo sen verran nousseet, että näkee niiden olevan nimenomaan keltaisia.

Liilat krookukset odottelevat vielä. 

Kuvien ja tekstin asettelu ei nyt onnistu, ei sitten millään. Koettakaa kestää. 

Sain viikolla kirjastosta viestin: 
"Varaustunnuksellasi 12345 on noudettavissa Kirja, jota etsit...."

Luin viestin monta kertaa ja mietin, että mikä ihmeen kirja, mitä kirjaa olen pyytänyt etsimään, en kyllä muista.

Kunnes tajusin: niin siis joo, kirjan nimi on Kirja, jota etsit. 

Pakko oli kuitenkin vielä tarkistaa netistä, että onhan sen niminen kirja olemassa - kyllä oli, ja eilen kävin sen hakemassa. 

Eilisellä renkaanvaihtoreissulla löysin vihdoinkin itselleni kävelykengät, nauhalliset Sievin kävelykengät. Sialuun sattui niitä maksaessa, mutta luotan niiden kestävyyteen. Tarjolla oli mustat ja punaiset. Olisin voinut ostaa punaiset, mutta en pitänyt niistä valkoisen pohjan vuoksi. Jos pohja olisi ollut musta, olisin harkinnut. 

Jostain syystä mikään ei vaan nyt tunnu oikein sujuvan, kaikki tökkii mielessä ja on mielessä pienessä pielessä. Olen kadottanut kolme kaulakoruani; kaksi Kalevalakorua ja yhden hopeisen pöllön jonka sain 50-vuotislahjaksi. 

Olenkin keskittynyt pääasiassa pistelyyn. Ja pistelyyn. Ja pistelyyn. Puolet työstä on nyt valmista ja tässä ensin kuva edistymisestä edellisestä kerrasta. Alla taas viime kertainen kuva ja ylempi kuva tältä aamulta kun pistelin viimeiset pistot, että sain 2/4 valmiiksi ja voin kääntää ohjeen "ympäri". 
Ylemmässä kuvassa kirjontakehystä on vähän siirretty ylemmäs, että sain yläreunan pistot pisteltyä. Siitä sitten jatketaan. 

Sanokaa sitten kun etenemisen seuraaminen alkaa kyllästyttää, muussa tapauksessa näitä etenemiskuvia tulee viikottain 😂

Ja tässä vielä koko tulevan kuvan pistelty puolikas. Vielä toinen mokoma ja sitten kuva on valmis.  ON ryppyinen, kun on ollut kehyksessä ja kangasta täytyy rullata ja rutistaa pois "tieltä".

Hyvää viikonloppua kaikille ja halauksia kaikille, ketkä halauksista tykkää 🤗