Näitä kuvia olen erityisesti Päiville luvannut jo pitkän aikaa, mutta toivon, että nämä ilahduttavat teitä muitakin.
Kuvat ovat jo useita vuosia vanhoja, tämä ihana nostalginen paikka on Mommilan kyläpuoti Hausjärven Hietoisissa.
Käsityöihmisenä aloitan tietenkin käsityötarvikkeilla ja käsitöillä.
Osa kuvista on (jälleen kerran) vähän epäselviä, tämä sen takia, että on kuvattu lasin läpi. Ristipistoilija ei tietenkään voinut olla kuvaamatta kirjontalankoja eikä virkkaajana tietenkään alemman rivin pitsejä.
Lankaa ja valmiitakin sukkia siellä on varmaan vieläkin myynnissä, uskoisin niin.
Kauppa oli jo silloin vuosia sitten kuin aarrekammio, sieltä oli vaikea lähteä pois.
Millainen se mahtaa olla tänä päivänä, kun sinne on takuulla saatu ja kerätty lisää tavaraa?
Ensi kesänä pistän Mursun lujille ja Eniilin nokan kohti kyläkauppaa..
Tuo oikealla alahyllyllä oleva ruskea lasi taitaa muuten olla vanha sinappilasi? Muistatteko kun sinappia myytiin lasipurkeissa ja niistä sitten saatiin juomalaseja?
Meillä oli vihreät juomalasit ja minun "lapsenmuistini" mukaan ne olivat sinappilaseja.
Tämä kuva oli ihan pakko suurentaa. SALMIAKKIA!
Figarol - eikös niitä mainostettu kurkkupastilleina laulajille, tai jotain?
Isosedällä oli aina taskussa vihreä PAX-aski tai Pectus-aski (jota kuvassa ei ole) ja niitä me lapset kinuttiin kun hänet nähtiin.
Voi, niin monta tuttua pastilliaskia on kuvassa. Ja pilkistäähän sieltä suklaatakin - onneksi taloussuklaa ei ole koskaan ollut minun makuuni ☺️
Leluosastokin kaupasta löytyy - kukkopillejä eriväreissä ja eri malleissa.
Tuosta kattilasta en ole ihan varma, onko se lasten leikkeihin sopiva kattila vai ihan "oikea" keittokattila, mahtuisiko siihen perheen makkarakeitto 🤔
Pauligin mainoskylttikin näkyy nojailevan letkeästi tuolla oikealla hyllyn reunaan.
Puntarit ja punnukset, öljypänikät ja tippakannut, kaikki sulassa sovussa hyllyllä.
Mikähän kapine tuohon hyllyn vasempaan reunaan nojaa?
Oikeassa reunassa taitaa olla pyykkilauta.
Kaikenlaista tuolla kaupassa on, siellä saa kulumaan tovin jos toisenkin ja jos jalat väsyy ja nälkä ja jano iskee, niin kahvilakin löytyy. Kesällä voi tauon viettää pihalla ja jatkaa sitten tutkimusretkeä.
Mummo ja pappa muistellen "voi kyllä minä muistan kun silloin ennen.. " ❤️ ja nuoremmat sukupolvet puolestaan "mitä ihmettä tälläkin on tehty, eikö teillä ollut edes..." 😉
Nämä ihanat vaunut kelpaisi kyllä ainakin minulle, jos vielä vaunuja tarvitsisin. Jos vaikka tuolle pihalle, ihan vain noin niin kuin rekvisiitaksi ja hämäykseksi 🤭
Ikkunasta otettu kuva, jossa oli limonadimainos, sen olen näemmä poistanut. Siihen lienee syynsä.
Kaupan pihalla on kesäisin erilaisia tapahtumia, lisää ja tuoreempia kuvia löytyy ainakin facebookista ja ensi kesän tapahtumat - sekä kartta reittiohjeineen löytyy sieltä myös.
Onko joku teistä käynyt tuolla? Päivi? Terhi? Repolaiset? Te tulitte ensimmäisenä mieleen. Sartsa? Stansta?
Toki kuka tahansa ja toivottavasti kaikki ovat löytäneet tuon ihanan paikan - tai ensi kesänä viimeistään 😄
En ole käynyt tuolla, mutta yhdellä miehen tädeistä oli kesämökki noilla hujakoilla ja siellä olemme kerran käyneet. Sattumoisin mökki oli entinen kauppa, koska tädin appivanhemmat pitivät kyläkauppaa ja nytpä aloinkin miettiä, josko heidän perikuntansa on kaupan myynyt (mutta ei sen enempää siitä).
VastaaPoistaTaloussuklaa oli parasta ja on edelleenkin, minusta. Meillä oli sellaisia kirkkaita raitalaseja, joissa oli Mökki-sulatejuustoa, mutta oli meillä noita sinappilasejakin. Lapsena en tykännyt sinapista ja siksipä tämänkin muistan :)
Ja siis nimenomaan niitä vihreitä sinappilaseja.
PoistaTotta, nyt kun sanoit, oli tuota Mökki-sulatejuustoakin. Sitten oli sellaisia vihreitä, jotka netin mukaan olivat Väinö Paasosen suunnittelemia, niistä oli alaosassa sellainen "helma".
PoistaMinä rakastin lapsena sinappia ja söin sitä lusikalla suoraan purkista 😄
Taloussuklaa on minusta liian tummaa...
Minulle tuli tuosta mainitsemastasi kyläkaupasta pari muutakin kyläkauppaa mieleen, jotka ovat aivan mielettömän upeilla paikoilla - ja ovat sittemmin muutettu kesäasunnoiksi (ehkä talvikin).
Tuolla Hausjärvi-Mommila-Oitti-Hämeenkoski-Lammi -suunnalla tuli melontavuosina pyörittyä ahkeraan milloin mitenkin päin ja välillä Mursun kanssa autollakin - siellä näki kaikkea "mekin vielä joskus..." Ja nyt ollaan täällä 🥰
Siirappi on <3
PoistaOnhan se kaunista seutua, samoin kuin teidän :)
Kiitos maininnasta ja ei, en ole tuolla käynyt.
VastaaPoistaOli pakko käydä katsomassa leivinjauheen hinta: Meiralla 0,20 euroa kalliimpi kuin se ostamani eli aika samoissa hinnoissa, heh. Äidillä olisi ollut antiikkisia maustepurkkeja ja nyt harmittaa hitokseen, etten ottanut niitä! Ne olisi saanut kuljetettua vaivatta Rovaniemeltä Helsinkiin, pöh.
Niitä sinappilaseja oli naapurin Riston kotona, meillä ei. Heilläkin lasit olivat muistaakseni vihreitä. Karkkiaskeissa ei montaa itselle tuntematonta ole. Heti tuli mieleen nimitykset kissa- ja silmäsalmiakki. Äidin veljenvaimo keräsi kukkopillejä. Taloussuklaa oli hyvää. Saako sitä vielä?
Kyllä minä tuonne lähtisin, jos joku veisi! Täällä paistaa aurinko, toivottavasti sielläkin!
Fazer näyttäisi tekevän taloussuklaata edelleenkin - ja muutaman vuoden päästähän niillä on uusi suklaatehdas, luulisi olevan tilaa tehdä taloussuklaatakin 😄
PoistaEhkä me keksitään ensi kesäksi joku suunnitelma, että päästään tuonne vaikka yhdessä 😉
Meillä paistoi tänään myös aurinko ja ulkona oli tosi lämmintä.
Tien toisella puolella kasvaa saniaisia ja aurinko värjäsi ne upean värisiksi. Otin kuvan, mutta en saanut ihan niin hienoa kuvaa kuin miltä ne oikeasti näytti.
Fasun vierailukeskus on meidän kylällä ja aina ennen juhlia käymme sieltä hakemassa kakkoslaadun karkkeja edullisesti. Jouluna (tai siis marraskuussa) pitää hakea 2,4 kilon paketti Vihreitä kuulia, riittävät juuri ja juuri joulun ajaksi.
PoistaFasun - entinen Oululainen - oli ennen kävelymatkan päässä meiltä, ilman naapuritaloa olisi näkynyt meille. Aamupalaksi riitti kun avasi keittiön ikkunan ja tuoreen ruisleivän tuoksu täytti keittiön.
PoistaNyt käydään kaupungissa käydessä hakemassa tehtaanmyymälästä leipää pakastimeen.
Mursu oli meidän ihan alkuaikoina Fazerilassa töissä eli joskus 1984 tai jotain. Ennen kuin lähti inttiin.
Aina hämmentää, miten monella on jonkinlainen kosketus tänne meidän puolelle kylää.
PoistaIhan niin kuin niin monella tänne meidän kylälle 😄
PoistaItse asiassa Äidin serkku on vieläkin töissä siellä Fazerilassa - meidän suku ei kai pääse sieltä koskaan pois...
Empä ole käynyt tuolla mutta huikean nostalgista tavaraa näyttää olevan. Suuri kunnia ihmisille jotka tallentavat tälläistä historiaa! Puskissa tuossa ylhäällä mainitsee vihreät raitalasit! Minäkin muistan...-D
VastaaPoistaMinulla on oikea pyykkilauta wessan seinää somistamassa!
Minä en pysty zuumaamaan tuota karkkikuvaa!?
Eikö olekin ihania tavaroita?
PoistaEn tiedä miksi karkkikuvaa ei saa suurennettua, kokeilin sitäkin, että hain kuvan postaukseen uudestaan ja päivitin, mutta ei auttanut. Olen kädetön näissä asioissa.
Meillä on saunan pukuhuoneessa pyykkilauta seinällä koristeena - tosin nyt turhan panttina, kun sauna ei ole käytössä.
Muistan PAXit ja Pectukset hyvin ja jonkinlainen hämärä mielikuva on semmoisesta sinappilasista joka oli kuin kaljatuoppi (kahvallinen) pienoiskoossa mutta kun muisti on mitä on, niin en mene vannomaan.
VastaaPoistaJuu, kahvallisessa tuopissa oli myös sinappia - löytyi netistä, kun etsin tuota Puskissan mainitsemaan Mökki-sulatejuustoa ja sinappilaseja. Vanhoilla tädeillä oli aina "kirkkokaramelleja", muistatko ne? Semmoisia soikeita, piparminttupastilleja? Nykyään ne on nimellä Pohjanmaan pastillit, Mursu sanoi, että olivat ennenkin sillä nimellä.
PoistaMeillä niitä pastilleja sanotaan ja vieläkin uakovaisten pastilleiksi! -D
PoistaOnkohan ne saaneet nimensä siitä, kun ne sulavat suussa ja vaikka niitä pureskelee, niin niistä ei kuulu rouskutusta, niin kuin kovista piparminttukarkeista?
PoistaEi nimittäin ole olemassa karkkia, jota minä en jossain vaiheessa pureskelisi 😄
Siis saaneet nimensä siksi, että niitä pystyi syömään kirkossa hiljaa, ilman että muut kuulivat, että syö karamellia.
PoistaJuu muistan, todella kirpakka maku! Ne voivat olla joku uskovaisten standardimakeinen tyyliin "Ei ole kirkkoon tulemista ellei piparminttu pilkota biblian välistä". Mene ja tiedä mutta hyviä olivat ja ennen vanhaan tehtiin oikeita karkkeja, nykyään kaikki on jotain esanssipaskaa eikä oikein maistu miltään tai sitten makku on niin jykevä että niitä saa imeskellä ikenet valkoisina.
PoistaNe pastillit on ihan kamalia, pölyävät suussa niin että meinaa tukehtua :D Ja minähän siis tunnetusti pureskelen kaikki karamellit jossain vaiheessa.
PoistaApotti, ei ole olemassa mitään niin kirpeää/jykevää karkkia, etteikö sitä voi syödä - ja ennen pitkää myös pureskella.
PoistaVaikka kuinka päättää, että tämän karkin imeskelen loppuun asti, niin jossain vaiheessa huomaa puraisseensa sen kahtia ja siten on enää turha pistää hanttiin. Karkit on tehty pureskeltaviksi.
En ole moisesta paikasta kuulutkaan, mutta voit Pöllö olla varma, että tuonne me joku päivä ajellaan kun ei edes kovin kaukana meistä ole. Kiitos vinkistä !
VastaaPoistaVihreät sinappilasit muistan hyvin ja oli niitä meilläkin ja kun kerran Hilkka-tätini tuli meidän mökille niin hänellä oli mukanaan sellainen sulatejuustolasi ja minusta se sulatejuusto maistui erityisen hyvälle kun istuttiin illalla nuotiolla ja sitä sai näkkileivän päällä :-).
Kaikki karkkiaskit näytti tutuilta kun olin oikea sokerihiiri lapsena ja jos oli 25 penniä taskussa niin kyllä sillä joku karkkiaski piti mennä kyläkaupasta ostamaan; joko hedelmäaski tai salmiakkiaski ja jos ei ollut sitä 25 penniä niin pennin karkkeja sai 5 pennilläkin peräti 5 :-)).
Oi, olin varma, että te olette käyneet tuolla, kun ei tosiaan ole kamalan kaukana teiltä.
PoistaTarkista netistä aukiolo ennen kuin lähdette, ellette sitten ihan muuten vain lähde ajelemaan ja seutuun tutustumaan, löytyy ihan tuolla Mommilan kyläpuoti -nimellä. Taitavat jo valmistautua syksyn tuloon, olin katsovinani, että viettivät juuri Venetsialaisia - kun tarkistin tuon sijainnin, etten valehtele.
Hih, taas näitä hauskoja sattumuksia: minullakin on Hilkka-täti 😄
Meillä maalla ei - kuten varmaan arvaat - ollut kioskeja ja silloin oli kauppaankin niin pitkä matka, että minun herkkuja oli mummojen leipomat pullat ja äidin paistamat letut. Ja se vasta oli minulle herkkua, kun äiti teki ruuaksi perunavelliä!
Eipä taida tämän päivän lapset ruokaa herkuksi noteerata 😄
Mikä nostalgiapläjäys, kiitos Pöllö maininnasta ja en harmi kyllä ole käynyt tuolla! Tuttuja juttuja bongasin ja meillä on mökillä niitä tuoppi- ja sinappilaseja. Nuo vaunut kelpaisi minullekin.
VastaaPoistaPerunavelliä teki meidänkin äiti, oli kyllä herkkua!
Nämä kuvat ja tuo kyläkauppa on ollut mielessäni aina kun olen katsellut sinun kuviasi Päivi ☺️
PoistaNyt on monta sinun päivitystäsi lukematta, en tiedä mitä oikein olen tehnyt, kun en ole saanut luettua. Tai no - ollaan kai riekuttu molemmat siellä Luostarissa.... Paha paha paikka...
Paljon olet taas ehtinyt elää tätä päivää ja muistella menneitä sinä aikana, kun minä olen pitänyt blogipaastoa. (Päätin nimetä läppärilaiskuuteni blogipaastoksi. Paasto kuulostaa ryhdikkäältä, laiskuus ei.)
VastaaPoistaPaasto kuulostaa hyvältä Olifantti ☺️
PoistaSovitaanko sitten niin, että laiskottelun sijaan minä olen tehnyt inventaariota valokuvissa ja muistoissa - eikös se ole parempi kuin laiskottelu? Olen tehnyt ajatustyötä, sekin kuulostaa hyvältä. Samalla kun tein ristipistoja suunnittelin etukäteen mistä kirjoitan.
Kuvia minulla on enää aika vähän: hävitin paljon kuvia silloin 2012 kun en muistanut mitä ja ketä niissä kuvissa on ja miksi ja missä. Olivat turhia, enkä kyllä niitä kaipaakaan.
Ihana postaus ja ihana kauppa. Muistan monia noista tuotteista. Karkkilaatikotkin ihan tuttuja, varsinkin tuo Pantteri ja salmiakki. Sinappilaseja keräsin. Niissä oli vihreä muovinen kansikin.
VastaaPoistaKiitos enkuli 🤗
PoistaMonenlaisia sinappi- ja juustolaseja aikanaan olla, minusta tuntuu, että meidänkin hyllyssä (koristeena ja muistona Mursun mummista ja ukista) olevat lasit on jonkinlaisia sinappilaseja.
Oi ihania nostalgia kuvia. Meidän talossa asui vanha mummo, joka tarjosi aina Pectuksia. Me kutsuttiin niitä petkutuksiksi. Silmäsalmiakkia oli tuo Super Salmiakki.Makealle persona tartuin makeiskuvaan 🙈
VastaaPoistaKiitos 🤗
PoistaPetkutuksiksi mekin kutsuttiin Pectus -karkkeja.
Minä olin muutamaa kuukautta vaille 12, kun muutettiin kaupunkiin ja kioski oli ihan lähellä. Ai mikä karkkitaivas se olikaan, kun pääsi sunnuntaisin ostamaan irtokarkkeja - silloin siellä ei yleensä ollut päiväsaikaan ketään, niin sai rauhassa valita. Muistan vieläkin minkä näköinen se kioskinmyyjä oli ☺️
Monenmonta puotia on fillaroidessa nähty ja käyty, tämänkin pihalla - mutta kiinni oli sekä 5-vuotta sitten, että tänä kesänä.... tämän kesän ainoaksi puodiksi jäikin Kasvihuoneilmiö - siitäkin on postaus tekemättä... fillarilla ennättää liian moneen paikkaan... heh heh... Kemiönsaaren puoti oli muuttuunut Loppikseksi (kirppis) - tosin siellä oli kyllä myynnissä sitten ihan niitä historiikkisiakin juttuja.... harmitti kun en niitä satoja paperipusseja saanut millään mukaani.... hih...
VastaaPoistaKyläpuodit on kyllä huikeita... Geopark Saimaa ja Porvoon saaristo tulevat mieleen tästä kaupasta... niissä muutama kesä sitten. Upeaa, kun joku jaksaa vielä pitää - ehkä elämäntapa!
Harmi, että osui olemaan kiinni juuri silloin, kun te kävitte siellä. Mutta olin melkein varma, että jos joku on siellä käynyt niin te 😄 Ensi kesänä uudestaan ja sen verran etukäteissuunnittelua, että tarkistatte netistä aukioloajat - tehdään treffit, koetan saada Mursun liikkeelle...
PoistaEn ole tässä kaupassa käynyt. Ehkä joku kerta osun sinne. Sen sijaan hieman vastaavassa semmoisessa, joka on Jalavan kauppa ja pirttikahvila Taivalkoskella. Tämä on maan vanhin yhä toimiva kauppa.
VastaaPoistaViimeksi ostin sieltä Uskovaisten pastilleja.
Toivottavasti - tehdään porukalla ensi kesänä "blogitapaaminen" sinne 😊
PoistaVoi kurjuus, en ole kovin kaukana tuolta Jalavan kaupasta näköjään ollut, mutta kun minun aikana melontareissuilla oli aina kiire: olen päivän viettänyt tuolla Taivalkosken melontakeskuksessa ja sitten taas jatkanut matkaa - autolla tosin.