Sitä luulisi, että 40 vuoden parisuhteen jälkeen kommunikointi alkaisi olla jo kutakuinkin huippuunsa hiottua. Nimenomaan luulisi.
Kaksi niinkin järjestelmällistä ihmistä kuin Mursu ja minä: toinen tehnyt työuransa erilaisissa varastotehtävissä ja toisen viimeinen titteli niinkin hienolta (hahaha) kalskahtava kuin laskutusasiantuntija (= käskystä näpyttelin tietokonetta ohjeiden mukaisesti).
Minä armoitettu listojen tekijä ja papereiden järjestelijä. KAIKKI meidän paperit ovat aina olleet järjestyksessä. Arvatkaa vaan, kuinka monen vuoden maksettuja laskuja revin ja heitin roskiin tänne muuttaessa?
Minusta on mapillinen lääkärintodistuksia ja eläkehakemuksia.
Mursusta oli (on) kirjekuorellinen. Sitä kirjekuorta hän kantoi mukanaan kaikissa työkkäri- yms. tapaamisissa, kunnes katsoin, että sehän alkaa kohta hajota liitoksistaan.
Meiltä löytyi - yllätys yllätys - kaksi "muovitaskukansiota", mitä ne nyt lieneekään nimeltään.
Sanoin, että laitan nämä SINUN paperisi: lääkärintodistukset, koskien olkapäiden leikkauksia yms., ja kaikkia muita tarpeellisia papereita TÄNNE kansioon. Ja tähän kanteen sinun nimesi.
Ja tämä toinen on minun kansio. Ei siellä paljon mitään olekaan, kun se yksi ainoa tarpeellinen paperi on kadonnut taivaan tuuliin.
Noh. Nyt tehtiin viikko töitä ja etsittiin. Etsittiin sitä kirjekuorta. Minä nostin sen kansion Mursun nenän eteen ja sanoin, että ei ole kirjekuorta, täällä on kaikki sinun paperisi. Niin niin, mutta missä on kirjekuori.
Ja taas etsittiin kirjekuorta. Kaikki mahdolliset paikat. Ei löydy. Tässä on tämä kansio, missä on sinun paperisi. Joo-o, mutta missä se kirjekuori on?
En tiedä, en ole nähnyt sitä enää pitkään aikaan. Olisiko se siinä korissa?
Ja sitten tutkitaan tavaraa täynnä olevaa koria. Hei, täällä on tämä sopimus, tätä me tarvitaan! Mutta ei kirjekuorta.
No mitä siinä kirjekuoressa sitten oli? Ne kaikki paperit niistä leikkauksista ja kaikki sellaiset.
NIIN! Ne on täällä kansiossa! Olen sanonut sulle silloin kun ne tänne laitoin, että KAIKKI paperit mitä tarvitset työkkäriin ja sen sellaisiin, on täällä. Olisit sanonut, mitä papereita sä nytkin etsit, en voinut tietää, kun puhuit vaan kirjekuoresta....
Mitä tästä opimme? Kysy, kerro, kysy, kerro ja kysy vielä kerran. 😄😄😄❤️❤️
Tänään sain postia Finlandia -kirjalta. Tilasin sieltä kirjan, jonka mökin lunastuksen yhteydessä sai valtio eli päätynee kaatikselle. Olen saanut tämän kirjan joskus joko joulu- tai syntymäpäivälahjaksi ja muistan, kuinka kirjan saatuani hämmästelin sitä. Ehkä kirjan kuvat ja se, että se poikkesi tavanomaisista Tiina-kirjoista ja Pieni talo preerialla -sarjasta. Kirjan kuvat ovat mustavalkoisia ja ehkä hiukan pelottaviakin pienelle tytölle.
Kun kirjaan sitten tartuin, ihastuin siihen ja luin sen monta kertaa - niin että selkämyskin jo kului. Ilmeisesti kirjaa ei pidetä suuressa arvossa, sillä tämä maksoi vain 4 euroa.
Wikipediasta löysin tietoa, jota Päiville jo kerroinkin.
Jarno Elisar Pennanen, 8.10.1906-24.7.1969, oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hänen vanhempansa olivat näyttelijä Aarne Orjatsalo ja kirjailija Ain'Elisabet Pennanen.
Jarno Pennanen oli ensimmäinen Jarnoksi kastettu henkilö.
Pennanen oli naimisissa kahdesti; hänen ensimmäinen vaimonsa oli Irja Ester Virta ja heille syntyi neljä lasta. Toinen vaimonsa, Anja Vammelvuon kanssa heille syntyi vuonna 1946 poika, Jotaarkka Pennanen, josta tuli teatteriohjaaja. Nimi lienee suurimmalle osalle meistä tuttu?
Kirja, Kulunut kultaviitta, sisältää toistakymmentä Pennasen kirjalliseen jäämistöön kuulunutta kansansadunomaista omailmeistä satua - samoja satuja joiden syntyvaiheista hän kertoo muistelmateoksessaan "Tervetultua - tervemenoa"
PäIvi; korjaus kirjan kuvitukseen: kirjan on kuvittanut Ulla Urkio, ei Pennasen toinen vaimo, niin kuin sinulle kommentissani virheellisesti taisin kertoa.
Finlandia -kirja palveli jälleen ystävällisesti ja nopeasti. Ja paketti taisi olla kyllä tarkoitettu Repolaisille, vaikka olikin lähetetty minulle. Tästä päättelin:
Ettei vaan kirjanmerkit loppuisi 😜 Onneksi kirjasto on täynnä kirjoja, jos kaikille kirjanmerkeille ei riitä kirjoja.
Nyt pisulle, pesulle, lukemaan ja nukkumaan!
Kuule Pöllö tuo kuulosti NIIN tutulle, täälläkin ollaan oltu sen 40 vuotta ja risat aviossa ja luulisi telepatian toimivan mutta ei , häiriöitä yhteyksissä on välillä😂
VastaaPoistaPennasen kirja on kyllä mennyt minulta lapsuudessa ihan ohi vaikka paljon luinkin, tai no sitten en vaan muista. Ihana kansikuva kirjassa ainakin on! Finlandiakirja on aikamoinen Aarreaitta! Minullakin on jo kolme repolaisen kirjamerkkiä täällä🦊
Öitä sinne Pöllön kulmille!🦉
Välillä telepatia toimii loistavasti, puolesta sanasta tai jopa katseesta. Ja välillä ei sitten millään, vaikka rautakankea vääntäisit. Siis puolin ja toisin, yhteys on välillä vialla molempiin suuntiin.
PoistaOnneksi osataan muitakin sanoja kuin tämä suomalaisten tavallisesti käyttämä "oho" 😜
Yhden repolaisen taisin muuten viedä äidille tässä kerran, kun vein hälle kirjoja.
Me oltu yksissä yli 50 vuotta ja aika samalta kuulostaa ja näyttää. Minulla paksu nippu omia lääkärikäyntejä, rokotuksia ym. koskevia papereita järjestyksessä. Mies ei suunnilleen edes tiedä missä hänen vastaavat paperit ovat ja niitä onkin vain murto-osa omistani. Ja vaikka omat paperini ovat järjestyksessä, niin sitten kun jotain tärkeää tietoa tarvittaisiin, niin aina sama etsiminen kun luulee laittaneensa sen määrättyyn paikkaan ja sitten sitä ei sieltä löydykään.
VastaaPoistaMikä siinä onkin, että vaikka kuinka laitat tärkeät paperit aina samaan paikkaan, niin sitten kun jotain niistä tarvitset, ei sitä löydy mistään.
PoistaOlen varmaan äidiltä ja isältä oppinut tuon papereiden järjestyksessä pitämisen: kotona oli lipasto jonka laatikossa kaikki tärkeät paperit säilytettiin, yhteiset ja kumpikin omansa.
Ja nyt tosiaan meiltä on se yksi paperi hukassa - tärkeä, mutta kun ei löydy niin ei löydy, sille ei voi mitään. Ei maailma siihen kaadu ja kai siitä kopion saisi, kun lähtisi kyselemään.
Sanoisin näin miessukupuolen edustajana että totta, aina ei mene jakeluun mutta siinä on myös sellainen seikka, että olen huomannnut elämäni varrella teissä naisissa yhden erikoisen ominaisuuden: teillä on kyky ajatella joku lause tai asia päässänne, mutta kun se tulee ulos teidän jumalaisten huulienne välistä, niin sisältö on aivan toinen kuin mitä siellä siellä päässä kuuluu ja juuri tästä syystä nämä informaatiokatkokset johtuvat. En sano tätä pahalla koska ettehän te voi sille mitään 🤣 mutta minkäs tosiasioille mahtaa.
VastaaPoistaOkei, tiedän että nyt sataa puukkoja ja puntareita mutta joo, joskushan tämäkin on kerrottava. Ootte kyllä muuten ihania mutta teillä ei vaan huulet ehdi mukaan siihen mitä päässä liikkuu, näin yksinkertaisesti ilmaistuna 😍
Apotti; tiedät hyvin, että täältä ei sada puukkoja eikä puntareita, minähän olen miesasianainen 😜🤣
PoistaTiedän hyvin, että miehet, varsinkin naimisissa olevat, kärsivät AVIOLIITON MUKANAAN TUOMASTA KUULONALENEMASTA.
Kuulo rupeaa alenemaan siinä kutakuinkin kuherruskuukauden jälkeen tai ainakin viimeistään silloin kun viimeinenkin lapsista on muuttanut pois kotoa.
Luulen, että vastaava kuulonalenema on KAIKILLA PARISUHTEESSA OLEVILLA MIEHILLÄ.
Ja se on valitettavasti sellainen kuulovamma johon ei löydy minkäänlaista apua 😜
Ainoa millä mahdollisista ongelmista voi selvitä, on se, että opettelee poimimaan kodin äänimaailmasta AVAINSANAT. Esimerkiksi:
- Huomenna, siivota, äiti, kaksi päivää, uudet verhot.
- Sohva, kirjahylly, toisin päin, ikkunat.
Lisää esimerkkejä, vai riittääkö nämä?
🤣🤣 voi vittu Pöllö, miksi me ei olla tavattu silloin kun olit sitoutunut mihinkään. En suinkaan sano että meistä olis tullut pari mutta voi olla että meillä olis ollut ainakin yks hauska ilta 😍
Poista...siis ennen kuin olit sitoutunut miihinkään..
PoistaMä olin silloin liian kiltti 😄😄
PoistaHöpö höpö 😘
PoistaMe pelattiin naapurin talon takana olevalla pellolla pesäpalloa ja kun ei enää jaksettu pelata, maattiin pellolla selällään ja katseltiin pilviä siihen asti kun uskovaisen perheen poikien piti lähteä kotiin.
PoistaEttä sulla riittää pokkaa 🤣🤣!!!
PoistaVoi helvetti sentään, uskovaisen perheen poika...sulla ei ole mitään rajaa 😂😂
Mä olin ihastunut siihen nuorempaan.
PoistaNiillä oli tarkka kotiinmenoaika. Jos ne myöhästy vähänkään, ne sai selkäänsä. Isä oli ihan sekopää, oikeesti.
Okei. On muuten aika omituista että uskovan perheen isä pieksee mukuloitaan vaikka pitäis mennä nimenomaan rakkaus edellä mutta onhan noita muitakin nähty näissä lesujen ja hellujen jengeissä.
PoistaNiinhän sitä tosiaan LUULISI/OLETTAISI että viestintä pelaa mutta...meillä ukkeli olisi ihan hukassa kaiken kanssa jos MINÄ en tietäsi kaikesta kaikki ja pitäisi asiat järjestyksessä, -siis ne tärkeimmät! Pikkkuasioista ei niin väliä...
VastaaPoistaNykyään on sentäs hyvä asia tuo Kanta jossa reseptit on ja voi uusia kun ennen ne hiivatin paperiset oli aina hukassa..minultakin.
Tästä riittäisi puhetta vaikka ja kuin...-D
Niin sitä tosiaan luultiin/oletettiin meilläkin, mutta kovan koulun kävimme siitä, mitä tapahtuu kun asiat on vain toisen käsissä.
PoistaSiksi yritän sanoa - ja näyttääkin! - mihin laitan mitäkin, missä on mikä ja mistä löytyy mitäkin jos jotain tapahtuu.
Ehkä tärkein asia mikä opittiin, oli se, että avattiin yhteinen pankkitili laskujen maksua varten. Pelkkä käyttöoikeus toisen tiliin ei ole pahimmassa tapauksessa riittävä.
Ja totta - me voitaisiin Sini puhua näistä asioista vaikka ja kuinka 😊🫂
Meillä liittyy tuohon kommunikointiin vahvasti termi "valikoiva kuulo".Kari kuulee (kai?) oikeasti huonosti ja minä taas esitän välillä kuuroa :-).
VastaaPoistaKarilla on isältään peritty asiakirjasalkku jonka kierrän kaukaa ja annan hänen pitää siinä omat juttunsa. Sen kerran kun olen mennyt jotain järjestelemään hänen miesluolassaan niin sen jälkeen on kuulemma kaikki hukassa :-).
Omat paperit on taltioituna hyvin, mutta huomaan , että jos menen muuttamaan järjestystä edes vähän niin helposti etsin juuri sieltä vanhasta paikasta vaikka mielestäni panin ne ns. parempaan säilöön. Ja saattaa etsiä juuri sitä tiettyä kirjakuorta /mappia joka onkin jo ihan erilainen.Eli mitä tästä opimme...ei paljon kannata järjestellä :-).
Kulunut kultaviitta ei kilisytä mitään kelloa.En muista lukeneeni, mutta hienoa, että sait sen uudelleen käsiisi.
Valikoiva kuulo tai tuo aiemmin mainitsemani Avioliiton mukanaan tuoma kuulonalenema. Sitä esiintyy myös naisilla, ei pelkästään miehillä, mutta ei kerrota miehille 😜
PoistaOlen nyt saanut meillä paperit yhteen paikkaan, paitsi ne jotka ovat ns. ajankohtaisia - yleensä vuoden ajan tms.
Talvella olisi hyvä aika käydä läpi A-nopin ja Mursun mummon vanhoja papereita ja katsoa mitkä niistä voi hävittää - ehkä 20-30 vuotta on ollut riittävä säilytysaika?
Äitikään ei muistanut, kuka kirjan aikanaan minulle lahjaksi antoi, mutta olen iloinen, että löysin tuon ja saan lukea sen uudelleen.
Pöllö, toivon etten ole sinua tai Mursua loukannut, huumorini kun on milloin mitäkin, sä oot hirveen kiva ihminen.
VastaaPoistaMikis, ei, et ole, älä pelkää 🤗 Meidän huumori on yhtä omituista 😉😉
PoistaJa kiitos - kuin myös 😊
Sinkun ei tarvitse Omassa Kotona kommunikoida kenenkään kanssa 🤣, mutta erimielisyyksiä ja väärinkäsityksiä syntyy silti. Siihen tangoon ei kahta tarvita...
VastaaPoistaKirja näyttää tutulta. En keksi miksi.
(Eilinen päivä parani, kun karaokeystävätär tuli kylään ja jaksoi kuunnella papatustani. Palkitsin ruoalla ja kahvilla!)
Ja TAAS MasterChef Australia alkaa "ajoissa" eli just nyt!!
Totta, sinkun ei tarvitse, eikä hän myöskään voi syyttää ketään kadonneista papereista ja tavaroista 🤣
PoistaMutta erimielisyyksiä ja väärinkäsityksiä syntyy ilman läsnäoloakin, olen sen nyt tullut huomaamaan.
Ehkä olet joskus lukenut tuon kirjan?
Hyvä, että sait ystävättären kylään, että sait "papattaa" - on hyvä, että on joku, jolle saa ääneen papattaa ja puputtaa.
Toivottavasti myös tämä päivä oli hyvä.
Masterchef on paras! (siis Australia)
VastaaPoistaTäysin samaa mieltä!! ♥
PoistaMeillä Masterchefiä tuli aikanaan katsottua niin paljon, että saatiin siitä yliannostus - ei olla katsottu sitä enää aikoihin.
PoistaMutta nyt on aamupäivisin katsottu Kokkikisa: Italialainen keittiö.
Kävikö niin, että nähtiin edellisen kauden viimeiset jaksot ja saman tien alkoi uusi kausi - joka loppuu tänään - me jäätiin siihen koukkuun.
Toivottavasti pian alkaisi uusi kausi.
Voi hyvänen aika, miten tutulta tuo kommunikointi kuulostaa 🤣🤣 Toimii kyllä molemmin päin. Riippuu tilanteesta.
VastaaPoistaSartsa 😄 Miten helpottavaa on ollut lukea näitä kommentteja: kommunikointi on vaikea laji parisuhteessa aina ja kaikkialla, molempiin suuntiin 🤣🤣
PoistaMulla olis monta esimerkkiä näistä kommunikaatiokatkoksista, mutta ne on yleensä niin nurinperisiä, ettei niitä jälkeenpäin edes kunnolla muista kun kaikki meni jotenkin kummallisesti.
VastaaPoistaNiinhän ne taitaa loppujen lopuksi olla, jos niitä yrität selvittää ne menee entistä enemmän solmuun joten on paras antaa asian yleensä olla 😜
PoistaHih - näin vanhassa suhteessa ei ees sanoja tarvita, olankohautus riittää!
VastaaPoistaMut Repolainen kirjanmerkkinä - loistavaa...
Vilkaisu riittää; joskus kiukkuinen, joskus pusun kera 😘
PoistaMutta välillä tulee näitä tällaisia kuin tämä tapaus. Josta ei ehkä opittu mitään.
Lähettääköhän kirjanmerkki-Repolainen teille tarinoita?
Meillä on vähän periskummallista, mutta yhdessä on taivalta taitettu reilut 52 vuotta aamenen kanssa. Minä olen perheessä se tohelo, jolta on hukassa melkein kaikki. Mies on jämpi ja ohjat pysyy mallillaan ja paperit määrätyssä lootassa, laskujen maksaminen sun muu ajoissa. Kyllä meilläkin katse, melkein jalan asento jo kertoo, missä mennään tai mikä hiertää.
VastaaPoistaAi hitsi, mulla ei ole kirjanmerkkejä yhtään, vain joku kortti. Kulunutta kultaviitta en ole lukenut, mutta kiinnostuin.
Ohoh, yli 50 vuotta on pitkä aika - hienoa! Me tullaan perässä, hitaasti ja varmasti.
PoistaKyllä sen nenän asennosta aika usein tietää, mistä asioista minäkin päivänä kannattaa puhua.
Arvaat varmaan, että minun kirjanmerkkini ovat melkein kaikki pöllöjä 🥰
Yksi on itse ristipistoin tehty: Poika toi Irlannista tuliaisiksi "otsatukkalehmä" -ristipistokirjanmerkkipakkauksen. (Onpa pitkä yhdyssana, mistähän se olisi pitänyt katkaista).
Ja Mursun kanssa toivat Lapin reissulta tuliaisiksi naali -kirjanmerkin.
Postikorttikin kyllä käy kirjanmerkistä, jos ei muuta osu käteen 😊