Jos toivoa saan

Ihan ensimmäisenä toivon, että Laiskiaisella on asiat hyvin ja saamme kuulla hänestä mahdollisimman pian, hyviä ja iloisia asioita 🤗 

Toivon, että auton korjaus ei maksaisi kauhean paljon ja että se olisi sillä selvä: menisi katsastuksesta läpi 🚐

Toivon, että vihdoinkin löydän uuden kampaajan tai ainakin nyt tällä kokeilukerralla saan takatukan lyhyemmäksi ja korvatkin taas esiin. 

Toivon, että Poika saa työstään sovitun osuuden tehtyä niin kuin pitääkin ja jaksaa sitten samalla innokkuudella ja voimalla jatkaa loppuun saakka. 

Toivon, että Siskonkin asiat järjestyy niin kuin pitää.

Toivon, että Ötökkätutkijan toive päästä Mummolaan kesällä toteutuu. 

Itselleni toivon enemmän kärsivällisyyttä, vähemmän herneitä nenään. Toivon, että antaisin olla, vaikken aina ymmärtäisikään. Ei ole pakko olla nokka nutturalla vaikka olisikin eri mieltä. 

TORSTAI oli hyvä päivä.
Mursu oli lähettänyt Kanta.fi:n kautta reseptin uusittavaksi. Viimeinkin lääkäri, joka sen uusi, oli vaivautunut katsomaan asiaa vähän pidemmästi ja uusinut sen kolmeksi kuukaudeksi. Tähän asti se on uusittu vain kuukausi kerrallaan. SE jos mikä on ollut turhauttavaa. 

Pesulalasku oli paaaaljon pienempi kuin olin ajatellut sen olevan. Melkein puolet siitä mitä odotin. 

Minä en saanut lääkkeitäni, apteekissa ei ollut tarpeeksi ja yllättäen toimitusvaikeuksia. Soitin kaupunkiin vanhaan tuttuun apteekkiin ja varasin sieltä. "Tottakai". Mursu hakee ne tiistaina. 

Lauantaina siivottiin astiakaappi. 
Pitäisi kuvata läjä astioita ja lähettää kuvat Pojalle: tarvitsetteko? Jos ei, viedään Kiertolaan.

Tänään leivottiin sämpylöitä. Ja melkein-rikottiin yleiskone. Sitä ehkä voi käyttää vielä, en tiedä, mutta minä en siihen koske. 
Ostettiin siis verkkokaupasta tai-ki-na-ko-ne. Se joko on hyvä tai ole. Jos ei ole, sillä voi sekoittaa vaikka pieniä määriä sementtiä ja tehdä vaikka kukkaruukkuja. 

Sämpylöitä leipoessa käytin tietenkin ESILIINAA. 

Tämän esiliinan on Äiti tehnyt minulle reilu 45 vuotta sitten kun menin yläasteelle ja kotitaloustunnit alkoivat.

Jokaisella piti olla OMA esiliina, vaikka olihan koulullakin tietysti esiliinoja, mutta niitä sai käyttää vain jos oma oli jäänyt kotiin.

Ekalla kerralla vähän jännitti, mitä muut sanovat, kun oli näin kirjava ja vähän lapsellinenkin kangas, mutta ei ne mitään, ihailivat. 

Tämä on hyvä vieläkin (eli en ole pituutta juurikaan sitten seitsemännen luokan kasvanut..), nauhat ylettyvät hyvin kiinni ja peittää sen verran kuin tarvitsee.

Tykkään hirveästi.

Ai sämpylät? Ne on melkein syöty. Aamuksi pari per nenä, ettei ennen aamupalaa tarvi kauppaan lähteä. 

Vähän tylsä päivitys. 

Mutta tiedättekö mitä 🤗🥰 Ainakin ensimmäinen toive on toteutunut: 
Laiskiainen on päivittänyt blogiaan ja on kunnossa ❤️