Ja niin päättyy talvi, kevät saa

Hiihtämään ei nyt enää ehtinyt, siis talvella, koska talvi meni jo, mutta jos sitten ensi talvena. Suksia en kyllä aio hankkia, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka lainaisin. Hullun hommista kun ei tiedä 😝

Huomenna on siis kevät, maaliskuu alkaa ja muuttolinnuilla on gps:iin laitettu osoitteiksi vanhat tutut kesäosoitteet! 

Kevät alkaa mukavasti vanhan ystäväporukan tapaamisella. En käsitä miten yksi porukastamme saattoi muistaakin mikä porukkamme nimi oli - tässä iässä se jo nolottaa. Mutta silloin olimme reilut 30 vuotta nuorempia, uskokaa pois, Pöllökin on ollut joskus nuori, villi ja vallaton. Ei tällainen hillitty, vakava.. ja .. Niin. Karvalaukut. Hyvänen aika sentään. Tykättiin varmaan kauheasti sienistä ja sienestämisestä siihen aikaan... Korkkarit jalkaan, pärekori kainaloon ja metsään. 

Helmikuun viimeinen viikko on ollut vähän sellainen laiskotteluviikko. Tai oikeastaan voisi sanoa, että se oli sellainen -isi -viikko. Kaikkea olisi pitänyt tehdä, mutta juuri mitään en tehnyt. Mutta ei aina tarvitse.

Puhelinoperaattori ilmoitti maanantaina, että liittymänvaihto tapahtuu tiistaiaamuna klo 9. Ilmoitamme teille vielä ennen kuin vanha liittymä katkaistaan. Klo 8.50 tuli viesti, että liittymän vaihto tapahtuu 10 minuutin kuluttua. "Ja tapahtui niin hetkinä.." Kaikki tapahtui niin kuin oli sovittu, ilmoitettu ja niin kuin pitikin. Ja sen jälkeen nettiyhteydet ovat toimineet moitteetta, puhelut eivät ole pätkineet, rätisseet tms. Terveyskeskuksen takaisinsoittoa ei ole tarvinnut odottaa toppatakki päällä, että ehtii kipaista pihalle puhumaan ennen kuin katkaisevat puhelun kun ei yhteys toimi. 
Ja kaiken tuon päälle vielä ylläri: kun vuosi sitten tein virheen ja vaihdoin operaattoria ja nyt paluumuuttajana kirjauduin ns. omille sivuille, sieltä löytyi vielä vanhat tiedot. Luulin, että kun olin maksanut viimeisen laskun, kaikki oli selvää, mutta ei. Jostain syystä olivat päättäneet hyvittää minulle jotain - en tiedä mitä ja miksi. Siellä hyvityslasku oli odottamassa ja se hyvitetään nyt ensimmäisessä laskussa. 
No joo, sikäli huonoa palvelua, että asiakassuhteen katkettua hyvityslasku olisi pitänyt lähettää joko sähköpostilla tai paperilla, jotta olisin voinut pyytää rahat tilille, mutta ehkä he tiesivät, että palaan takaisin 😄

Sellainen tarina tyytyväisestä paluumuuttajasta. 

Repolainen on reissussa, mutta on heitellyt kaiken laisia haasteita sinne tänne. Terhi ehti tarttua tähän haasteeseen ennen minua, mutta tässä minun näytteeni. 
Kyse oli siis Hesarissa olleesta jutusta "Sukupuuttoonko kuolevasta kaunokirjoituksesta". Kadulla satunnaisia kulkijoita oli pyydetty kirjoittamaan kaunokirjoituksella sana KAUNOKIRJOITUS. 
Sitten oli pitänyt kirjoittaa TÄLLÄINEN ON NORMAALI KÄSIALANI ja vielä kolmanneksi JA NÄIN KIRJOITAN MUISTIINPANOJA ITSELLENI. 

Tässä minun käsialanäytteeni: 

Mitä pidempään kirjoitan käsin, sitä huonommaksi käsialani muuttuu. Pitäisi harjoitella käsin kirjoittamista enemmän, jotta saisin sen "palautumaan" vähän paremmaksi, edes vähän lähemmäksi sitä mitä se on joskus ollut. 
Reilut 20 vuotta sitten tehdyn leikkauksen jälkeen oikea käteni ja jalkani eivät toimineet kunnolla, itse luulin ensimmäisinä päivinä, että ne ovat halvaantuneet, mutta leikannut lääkäri sanoi, että "sinulla on vain rele vialla, kyllä ne siitä rupeaa toimimaan". Oikeassa oli, fiksu ja taitava lääkäri. 

Kalligrafiakurssilla on käynyt, mutta sittemmin Poika anasti välineeni. On kyllä jo palauttanut ne ja olen hankkinut itselleni oppaan jotta voisin jatkaa harjoittelua kun perustiedot kuitenkin on olemassa. Tiellä on vain saamattomuus. 

Kalevalanpäivän kunniaksi olen päättänyt ensi vuoden Kalevalanpäivään mennessä LUKEA Kalevalan, vaikka tämän vuoden suomalaisen klassikon olenkin jo lukenut. Menköön toinenkin, riittäähän Suomessa luettavaa. Voisin toki oikaista tässäkin ja hakea lasten osastolta Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan - Sus' sitä suositteli myös, niin suosittelen minäkin.

Helmikuu oli hiljaisempi lukukuu kuin tammikuu, siihen oli syynä vuosi sitten aloitetun kirjan loppuun lukeminen. Paksu pokkari, pientä pränttiä ja siinä välissä luettuna lähes 70 kirjaa. Nyt se on luettu "pois" ja jatketaan entiseen tahtiin. 

Helmikuussa luettua - tähdet ja arviot kirjablogin puolella:

Lisa Tetzner: Musta veljeskunta 1:  
Lida Tetzner: Musta veljeskunta 2:  
Carlos Ruis Zafón: Tuulen varjo:  
Päivi Ketolainen: Laukku-Leena Naiskulkurin tarina