Kelpaisiko Cafe Latte?

Ystävä kävi eilen kylässä, juttelemassa ja kattelemassa sukkamalleja. Arvaisitteko, että suurin osa niistä oli pöllöjä 😛
Oltiin tuossa verannalla saattelemassa häntä kotimatkalle, kun muistin ruskean paperikassin erkkerin ikkunalla ja kurkotin sen käteeni. Siellä on koko talven majaillut kaksi sanomalehtipalloa, semmoista... hmm... no miehen kahden nyrkin kokoista, suunnilleen. Kurkkasin toista. Ihan kuiva ja surkean näköinen. Otin toisen ja kurkkasin sitä: sielläpä olikin n. sentin mittaiset uudet vihreät alut! Ja paketissa oli tarra CAFE LATTE. Pussissa oli viime syksynä maasta kaivamani daaliat, joita neuvojen mukaan yritin talvehdittaa (uusi sana suomen kieleen) - tosin ne oli tarkoitus viedä Äitirakkaan kellariin, mutta mitenkäs se nyt sitten jäikään. Kysyin apua, että mitäs nyt tehdään, kun ei niitä vielä voi maahankaan istuttaa, ainakin metri on vielä lunta. Äitirakas neuvoi, että pistä pimeään, vaikka jätesäkkiin koko paperipussukka, vähän rakosta, että saavat ilmaa muttei valoa. 
Siellä nyt ovat ja odottavat sulaa maata. Hus pois lumet ja maa sulaksi, pakkaset pois ja lämmintä ilmaa. Semmoista sopivan lämmintä. Aurinkoa ja lintuja jotka syö mahdolliset ötökät ja ölliäiset. 
Hyvä mieli tuli, kun on Cafe Lattea keväällä tarjolla - johan tota tavallista kahvia onkin koko talvi juotu 😜😜

Puikollanikin -blogin paastoon läksin mukaan ja melkein olen pysynyt ruodussa. Ne on ne herkut. Sunnuntainahan ei paastota, silloin ostin yhden suklaapatukan. Maanantaina kävi vieraita ja niin kuin jo etukäteen puhuin, kahvipullat toivat mukanaan. Seuraavalla kerralla lupasivat tuoda ruisleipää - en kyllä muista mistä puhe aiheeseen oikein lähtikään. Kaikki oli kuitenkin sitä mieltä, että hyvä idea 👍 
Mursu kävi eilen kaupassa ja osti pienen pussin ruohomunia, ne kun on meidän molempien herkkua. Mutta vain pienen pussin. Entinen Mursu olisi ostanut ison pussin. Ei ostanut pullaa eikä edes keksiä vaikka oli vieras tulossa. Teki vieraalle ruokaa ja siitä oli vieraskin tyytyväinen. 

En ole pitkään aikaan kertonut teille lukemistani kirjoista. No en on kyllä pitkään aikaan lukenut enkä kuunnellutkaan uusia kirjoja, olen lukenut vanhoja tuttuja "aivot narikkaan" -kirjoja. 
Mutta pari kuukautta sitten luin  Sayaka Muratan LÄHIKAUPAN NAINEN 
Jossain kirjaa oli kehuttu ja siksi siihen tartuin, mutta minä en saanut siitä ihan samanlaista elämystä kuin kirjaa kehunut lukija. KIrjaa kuvattiin "riemastuttavan ihmeelliseksi ja hauskaksi", ja monin muin sanoin, joiden perusteella kirjan olisi pitänyt olla - no, edes hauska. Pari kohtaa alussa sai naurahtamaan, mutta sen jälkeen tarina ennemminkin, jos ei ollut surullinen, niin pisti miettimään. Miksi ihminen on outo, jos ei ole normien mukainen = puoliso, 2,5 lasta, omakotitalo, säleaita, farmariauto, kultainen noutaja?
Japanissa normit on toki vähän erilaiset kuin meillä Suomessa.
Toinen kirja samalta kirjalta - joo-o, kyllä, ehkä myöhemmin, ei tämä huono ollut. 

Ihan äskettäin kuuntelin iltasadukseni Tapio Huuskan eli Cristal Snow'n Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku. Voiko sanoa ihana tarina keijuista, kun se oli "jännittävä" 💓 Ei nyt ehkä niin jännittävä tämän ikäiselle lukijalle/kuuntelijalle, mutta... no jännittäväksi se nyt kuitenkin on tarkoitettu. Kerron siitä enemmän toisen kerran. 
Pähkinäsydänten suvulla on kovin herkkä sydän, se särkyy helposti.
"– Sydän on siitä mielenkiintoinen kapistus, että vaikka se vahingossa särkyisi, se korjaantuu ajan myötä yleensä melko ennalleen."

Olisiko höpötykset höpötelty?

Asiaa vielä sen verran, että Sus' lähetti herra ja rouva Pöllölle paketin. Kuva jäi ottamatta, kun innoissaan avasivat ja rouva Pöllön lahjus on, kuten kuuluukin, tuolla yöpöydällä, iltalukemisena. Kolme riviä ja Pö-lö on unten mailla, joten kestää tovi. ISO KIITOS paketista. 

Laiskiaisen arvonnasta saamansa paketin ehdin kuvata, ennen kuin ahneuksissani yksin söin herkut sillä aikaa kun Mursu teki lumitöitä loppuun. Olin oman osani jo tehnyt ja paennut paketin kanssa sisälle. ISO KIITOS paketista - paikka löytyi heti 😊




Kommentit

  1. Hyvä että kelpasi!! Mukava pakkailla ja ajatella sun mielenliikkeitä kun saat laatikosta jotain odottamatonta. Tekee hyvää sielulle, mielelle ja fysiikkakin kiittää kun käyt laatikolla;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai kelpaa - enhän tietenkään kieltäydy lahjoista 😍 Harakka = pöllö 🙈

      Poista
  2. Heti rupesi Lähikaupan nainen kiinnostamaan. Onneksi on ostolakko. Tosin näytti lähinnä äänikirjana olevan.

    VastaaPoista
  3. Lähikaupan nainen oli ihan hyvä lukukokemus. Ei se hauska ollut, mutta kuvasi hyvin erityisyyttä, normeihin ja keskiarvoon mahtumattomuutta, ja sitä, että jokainen voi löytää paikkansa, kun saa mahdollisuuden. Luin useamman samantyylisen kirjan peräkkäin, olikohan sen suomalaisen nimi Sirkka? Sitten oli yksi brittikirja,jonka nimeä en muista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähikaupan nainen ei ollut sellainen, miksi sitä kuvattiin - taisi olla jossain lehdessä. Se ei ollut huono, vaan juurikin kuvasi sitä, mitä on olla erilainen kuin pitäisi, jotain muuta kuin normien mukainen. Ja kun oikein pinnistät, selviät kyllä.
      Löysin netistä tuon Sirkan, täytyy katsoa löytyykö se Celiasta niin voin kuunnella sen tai sitten haen sen kirjastosta. Kiitos vinkistä.

      Poista
  4. Hienoa, että paketti tuli perille!

    Kiitos kirjavinkistä. Lähikaupan nainen pitää laittaa kuuntelu listalle. Itselläni 90% luetuista/kuunnelluista kirjoista on dekkareita, joten kiva saada listalle jotain muutakin kirjoja.

    Jos tykkää leppoisasta ajankuvan kerronnasta ja ehkä vähän historiastakin suosittelen Leila Tuuren Elämä kerrassaan kirjaa. Kirja sijoittuu 20-30 luvun Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle vinkistä, laitan kirjan luettavien/kuunneltavien listalle.

      Poista
  5. Jännityksellä luin, mitä nöttösrstä löytyy, ehkä sentin pituisia sukkia 🤔
    Ei ole varmaan hyvä kasvejakaan vielä istuttaa metriseen hankeen. Kahvitella voi hyvällä omallatunnolla ja vähän herkutellakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi lumi sulaa vauhdilla, ainakin tällä viikolla. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja räystäät tippuu :)
      Miten sitä onkin vasta tänne muutettuaan oppinut nauttimaan siitäkin, kun vesi juoksee noronaan räystäältä - räystäät on onneksi sen verran hyvin kiinni, ettei ne sentään tipu, vesi vain ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)