Muistin, että meinasin unohtaa

Ei, ei ole lakannut Pöllönkulmalla tapahtumasta - kyllä sattuu ja tapahtuu edelleenkin. Ja nyt ihan oikeasti jo sattuikin. Silloin edellisellä kerralla vain tapahtui, mutta nyt jo sattui. 
Meille tuli uusi asukas. Sen nimi on Timppa. Se tykkää olla ulkona ja se majaileekin nyt sitten ulkona, tuossa seinän vieressä, räystään alla. Jep. Timppa on lumilinko. Se tuli eilen, kun oli oikein märkää lunta, mutta kyllähän me tuttavuutta tehtiin kuitenkin. Loistava kaveri. 
Pari nurkkaa piti kumminkin ottaa vielä perinteisellä lumikolalla ja kun pihalle on jo muodostunut melko korkeat kinokset, niin multahan loppui vauhti ja voima... Ja nastoista huolimatta otin taas pikkukosketuksen maan - tällä kertaa lumen kanssa! 

Tähän voitte kuvitella pätkän - kuvaa ei ole...

Se teki vähän kipeää :( Luulin, että sain botox -täytteet ilman botoxia, mutta niin ei onneksi käynyt. Mutta ei ole lumityöt suojakeleillä mun juttu, vaikka tänäänkin niin turasin. Oli pakko, kun Timppa lopetti työnteon taas - siltä loppui menovesi. Oli pakko näyttää sille, miten työt tehdään; ei ruveta laiskottelemaan kesken kaiken. 
Meillä saa pitää taukoja, mutta silloin kun tehdään töitä, niin silloin tehdään. Nih. 
Mutta kyllä me Timpan kanssa kavereiksi tullaan. Tai siis Mursu tulee.

Aamukahvi jäi juomatta. Ei ole hyvä se. Ei ollut maitoa. Hätätapauksessa voi kahvin juoda ilman maitoa, mutta ei aamukahvia. Vaihdetaan teehen. Mutta kun Timppa oli tehnyt puolet töistään ja me Mursun kanssa loput, lähdettiin kauppaan, haettiin maitoa ja uusi kahvimuki. Nyt on just mulle sopiva muki. Kaikki mätsää, ihan kaikki: 

Ihan vähän voi olla, että olen unohtanut jotain. Joku päivä. Ehkä tänään. Vai unohdinkohan. En ole varma. 

 

No ei se haittaa, jos unohdin. Pääasia, että saan kahvia. 

 Reippaasti ahkeroin keskeneräisiä neulomuksia valmiiksi ja pakkasin niitä Reiska-laatikkoon päättelyä varten. Keskeneräisiä oli enemmänkin ja oli yksi sukka jolle luulin tekeväni parin. Kun se oli valmis, huomasin, ettei se ole ollenkaan samanlainen, ihan eri lankaa ovat. Piti tehdä toinenkin sukka ja jännittää riittääkö lanka. Just ja just riitti. Näistä keskeneräisistä on yhdet sukat jo lähteneet maailmallekin. 

Nämä pitkävartiset Peppi Pitkätossu -sukat lähti eteenpäin ja ilmeisestikin olivat sopivat, koska vastaanottaja oli i-i-i-iloinen näistä. 

Nukkumatti odottaa, menen kysymään mitä asiaa sillä oikein on. 

Edit: Pojan naapurin mummo ei kuulemma ole tullut vieläkään kotiin :(