Meilläkin on nykyään lemmikki. Ehkä.

Käytiin jo ennen sitä isolla kirkolla käyntiäni hakemassa kaupunkikolosta tavaraa peräkärryllä, joka vuokrattiin Tokmannilta. Peräkärryä palauttaessa kipaisin kaupan puolella ja ostin samalla Sisu-askin laitettavaksi auton hanskalokeroon, meillä on tapana pitää siellä aina jotain kurkkupastilleja tai jotain. Tällä kertaa se oli siis Sisu-aski, semmoinen iso, jotain vähän väkevämpiä, suola- tms. päällysteisiä. Viskasin rasian avaamattomana hanskalokeroon ja seuraavana päivänä kun oltiin menossa ruokakauppaan, ajattelin avata sen. 

Vaan kappas: joku olikin jo avannut sen. Nakertanut rasian nurkkaan reiän ja ottanut sieltä muutaman karkin ulos, mutta eipä ollutkaan syönyt niitä. Taisi olla turhan väkeviä rosmolle. Samalla syttyi lamppu! Mikä ihme oli se valkoinen tikku apukuskin puolella, melkein keskikonsolin takana. Auto parkkiin ja notkea Pöllö tutkimaan asiaa, ja kyllä vain. Koiralle tarkoitettu herkkutikku. Peräisin takaoven taskussa olleesta avoimesta muovipussista. 

Kaikki nuo meni roskikseen ja asia unohtui. Sunnuntaina kaupasta tullessa laitoin hanskalokeroon pari pikkupakettia nenäliinoja. Ja seuraavana aamuna kaupunkikoloon mennessä kun olin ottamassa sieltä kynsiviilaa, kohtasin tällaisen näyn:

Olin unohtanut kokonaan, että jossain konepellin uumenissa käy lämmittelemässä joku hiiri tai päästäinen tai joku, ja käy näköjään myös hanskalokerossa. Nyt oli löytänyt nenäliinapaketit ja nakertanut niitä! Missään muualla autossa se (tai ne) ei käy, ei ole pesää missään eikä ole syöty mitään muuta, vain tuolla hanskalokerossa. Piti siivota se kotiin tultua, mutta olin niin poikki puhki katki, että jätin nenäliinat sinne vielä tulevaksi yöksi, pupeltakoot niitä nyt sydämensä kyllyydestä. Siivotaan huomenna, katsotaan samalla konepellin alle, että miltä siellä näyttää, onko siellä joku pesä jossain. 

Naapurin Kapun kanssa täytyy tehdä sopimus: ei pissaile meidän pihalle ja jättää pikkulinnut rauhaan, muuten toivotamme sen oikeinkin tervetulleeksi meille pitämään jöötä. Mau. 

Viikko sitten maanantaina siirrettiin kaupunkikolosta Pojan tavaroita varastoon. Poika teki suurimman työn, mutta emmehän me nyt ihan tyhjän panttina voineet vierestä katsella. Kaikille meille rankka päivä ja kun illalla tulimme Mursun kanssa kotiin, poikkesimme hakemassa kaupasta nopeaa suuhun pantavaa. Sain kassahenkilön hämmentymään kun maksettuani toivotin hänelle "Kiitos ja hyvää yötä" 

Kaupunkikolo on nyt laitettu myyntiin. Monen monta vuotta Pöllöperheen elämää jää taakse ja toivottavasti joku ostaa kolosta perheelleen uuden kodin. Ja löytää nurkista sinne jääneiden pienten villakoirien lisäksi muistoja hauskoista hetkistä, iloa ja lämpöä. Naapuritkin on mukavia. Se oli hyvä koti, mutta nyt on koko perheen aika siirtyä elämässä eteenpäin. 

YOUNG LADY kuittaa - Pöllö kaivautuu pöllöviltin alle sukkapuikkojen pariin.  

(ja pahoittelee kirjoitusvirheitä, puuttuvia sanoja ja kummallisia lauseita, yrittäkää ymmärtää)