Osa maasta on lumikaaoksen kourissa, meille ei hirveästi lunta satanut. Sen verran kuitenkin, että kun se on pakkaslunta ja perjantaiaamuna pitää lähteä aikaisin verikokeeseen, oltiin suunniteltu lumitöitä tehtäväksi torstaille. JOS sitä lunta sataa vielä lisää.
Katsottiin vain ikkunasta, että tuuli on kaatanut lumikolan ja pöllyttänyt lumet koivujen latvoista. Kai se kola sieltä löytyy torstaina - jompikumpi kompastuu siihen varmasti, jos ei muuten löydy.
Keskiviikkona torkuttiin kumpikin sohvillamme ja havahduttiin kolahdukseen. Yllättävän ketterästi meidätkin saa ylös, uskottekos? Ja kun katsottiin ikkunasta ulos, joku kolaa meidän pihaa! AM ehti taas ovelle ensin:
- Mitä ihmettä..?
- Mä toin tän lumikolan sulle kokeiltavaksi, kun oli rouvan kanssa puhetta.
- Aha...
Ja puolet pihasta oli jo kolattu! Minä huikkasin ovenraosta, että tuutko kahville.
- Tuun, mä toin kääretorttuakin!
Ja sitten hävis AM:kin. Vajaa 10 min ja loputkin pihasta oli kolattu. Hyvä kola. Ja ihana ystävä, kun noin vaan tulee ja kolaa meidän pihaa.
Ja kuinkas sitten kävikään: kun istuttiin kahvilla, pyyhkäisi lumiaura ohi heittäen lumet tuohon tien päähän :D Vaan ystävällinen vieras kolasi sen puhtaaksi lähtiessään :)
Ja me lähdettiin ostamaan meille uusi lumikola. Ai mikä vika vanhassa oli? Ei muuta vikaa, kuin että se..öö.. no se on tämmöisille matalille ihmisille ;) Uusi on parempi pidemmille kolaajille, ei tarvitse olla niin kyyryssä kun tekee töitä.
Kumpi on parempi: A) kaupungissa lumityöt tehdään kaupungin ja taloyhtiön puolesta. Usein herätys lumiauran ääneen klo 4-5.
B) maalla teet lumityöt itse silloin kun huvittaa tai sitten naapuri/ystävä tulee auttamaan kun on saanut omat lumityönsä tehtyä eikä oo mitään tekemistä. Palkaksi pullakahvit, kun tuo pullat itse :)
Valitsen vaihtoehdon B.
Tämän kanssa meni tiistai-ilta. Halusin aloittaa uudet sukat ja otin ihan uuden Nalle-kerän. Etsin ja etsin langanpäätä, ei löytynyt. Löytyi nyrkin kokoinen mytty, josta sitten löysin sen langan pään ja sain sen verran neulottua, että sain tehtyä joustimen vaan siihen se sitten hyytyikin. Kuvassa on osa sotkusta jo selvitetty, mutta olipahan sotku. Tuon kanssa meni koko ilta, pitkälle yli puolen yön eikä enää huvittanut neuloa yhtään mitään. Mutta selvitin kuitenkin ja nyt on Merihevonen sukat työn alla. Parin purkukerran jälkeen, kun ensin ymmärsin miten ohjetta luetaan...
Tällaista tällä kertaa - kaivaudun takaisin uuden villahuopani alle.
Sinä osaat tuoda esille ihmisten hyviä puolia. Meinasin ensin kirjoittaa, että maaseudun hyviä puolia, mutta osataan sitä kaupungissakin. Meille kun tuota lunta on tullut, niin kyllä naapuriapu on ollut voimissaan, kun autoja on kinoksista kaivettu esiin. Ja minunkin naapurini usein muistaa ruokkia minua :)
VastaaPoistaHyvää tätä vuotta!
Hyvää tätä vuotta sinullekin. Ja kiitos 🌹
PoistaKyllä sitä naapuriapua on/oli kaupungissakin, kun rohkeni avata suunsa ja pyytää. Tai tarjota. Riesa viimeistään sen opetti, vaikken apua tarvinnutkaan kuin kerran bussikuskilta. Ja nenäverenvuoto toisen kerran. Varautua piti kuitenkin.
Aamulla panna päivä pulkkaan. oli sitä lunta eli ei! :D Ismo Alanko - Taiteilijaelämää -biisissä. se on mukavaa kun joku on mukava, usein ne veemäiset jutu jää mieleen ihmisistä, Pöllö muistaa hyvät, hienoa!!
VastaaPoistaMuistan kyllä ne huonotkin asiat - hyvät puolet muistan niistä ihmisistä jotka mielestäni ansaitsevat 💕
PoistaSellanen positiivinen puoli mejän lumikaaoksessa, että mun auto on kuopuksen käytössä eikä sen paikkaa pihalla tarvinnu jyystää puhtaaksi kolmea kertaa päivässä... ja se uusi kola myös :) ja siilit sun muut ei jäädy kun tuli lunta ennen pakkasia. Linnut kyllä palelee nyt, kamala viima ja yli 20 pakkasta.
VastaaPoistaKyllä tuo b olisi kiva... meillä huristelee, sitten kun kerkiää, aurat ikkunoiden alla ja klo on just niin että olisi vielä aikaa nukkua ;) noh, en valita, lunta on kiva saada talvella ympärille. Lämpimiä ajatuksia sinne <3
VastaaPoista