Ilmaa piisaa....

Enollani on tapana sanoa, että ilmaa piisaa. Hän ei juurikaan katselee säätiedotuksia, vaan katsoo aamulla ikkunasta ulos todetakseen millainen ilma on ja toteaa, että ilmaa piisaa. Ja kyllähän sitä piisaa.

Meillä sen kanssa on kyllä ollut viime aikoina vähän niin ja näin. Tänä iltana taas lakkasi olemasta, syystä tai toisesta.
Muutama vuosi sitten meille tehtiin ikkunaremontti ja sen yhteydessä kiellettiin laittamasta MITÄÄN kiinni ikkunanpokiin. Ei edes lämpö-/pakkasmittaria saa laittaa. Niinpä ostimme tuommoisen langattoman mittarin Toinen pää on parvekkeella, pöydän reunan alla. Tämä vastaanotin kai suuttui siitä, kun siirsimme sen, siis vastaanottimen, paikkaa.
Vastaanottimen siirtämiseen taas oli syynä se, kun teimme Yö -yhtyeen Rakkaus on lumivalkoinen cd-levystä meille uuden kellon kirjahyllyyn, jotta näemme ajan myös molemmilta sohvilta.
Selityshän se on tuokin.

Tänään ei hommat oikein menneet putkeen. Aamu näytti hyvältä, vaikka ihan aamusta satoikin vettä ihan kaatamalla. Pojalta tuli aikaisin (meille aikaisin) viesti, että on taas kotimaan kamaralla lyhyen reissun jälkeen ja silloin satoi vettä. Noin 20 minuuttia sen jälkeen tuli viesti puhelinoperaattorilta viesti "Harmi, kun liittymäsi siirtyy meiltä pois. Jne..." Kello oli 7.30. Olisi ehtinyt viestittää asiasta myöhemminkin.
Vajaan tunnin päästä kirjasto lähetti viestin, että varaamani kirja on saapunut.
Vieläkään en suostunut nousemaan ylös, koska puhelin hälyyttäisi lääkkeistä 45 minuutin kuluttua...

Mutta vähän ennen puhelimen hälyytystä AM nousi ylös. Olimme siis maalla ja siellä joudumme toistaiseksi nukkumaan eri huoneissa: minä nukun olohuoneessa ja AM makuuhuoneessa. Ihan käypä järjestely.  Kaikenlaisen puuhailun jälkeen - moni asia ehti siinäkin jo muuttua, AM teki päätöksen.



Päätöksen lopputulema oli tämä. Ilman rollaattoria.
Kävimme ostamassa sen läheisestä toimintakeskuksesta joka järjestää kuntouttavaa työtoimintaa erilaisille asiakasryhmille.

Se kotiutuu maalle joskus ensi viikolla. Tänään ja huomenna olisi ollut tarkoitus tehdä sille tilaa ja olisi ollut paljon muutakin hommaa, mutta sitten tuli mutkia matkaan ja AM joutuu nyt sitten hoitamaan asioita yksin. Harmittaa todella.
Onneksi AM ei ole yksin kädetön tuollaisissa hommissa, mutta olisin halunnut olla mukana järjestämässä asioita. Ja astioita.


Kävi nimittäin niin, että... Meidän matkapuhelinliittymät, siis minun, AM:n ja Pojan on olleet syystä minun nimissä.
Tässä taannoin nappisilmäinen Onni sait ylipuhuttua vaihtamaan operaattoria ja kahden liittymän vaihto oli tänään, minun ja AM:n. Parikymmentä minuuttia ennen muutosta tuli tekstiviesti, että kohta vanha liittymä lakkaa toimimasta ja voi laittaa uuden kortin puhelimeen jne.  No näin teimme. Minun puhelin toimi kuin junan vessa - nehän yleensä toimii hyvin. Ainakin mitä olen kuullut. Eli siis toimi. Kaikki numerot oli tallessa, kaikki tekstiviestit oli tallessa, kaikki whatsapp viestit oli tallessa, kaikki valokuvat oli tallessa. Loistavaa.

AM:n puhelin sanoo: aseta sim-kortti. Insert sim-card. Ei  toimi. Soitin ensin Onnille, joka neuvoi soittamaan asiakaspalveluun josta neuvottiin kokeilemaan toisella puhelimella - no olisihan se pitänyt ymmärtää itsekin... Mehän kokeiltiin. Ei toiminut AM:n sim-kortti minun puhelimessa, mutta minun kortti toimi AM:n puhelimessa. Viallinen kortti siis. Voi kilinkellit 😈 Uusi soitto asiakaspalveluun. Missä on lähin asiakaspalvelupiste. Kaupungissa! Mrrr..... Ei muuta kuin tavarat kasaan ja kämppä siistiksi. Ei ole mitään järkeä ajaa 100 km kun huomenna tai perjantaiaamuna pitäisi kuitenkin taas tulla kaupunkiin. Eli olemme sitten huomisen pyhän kaupungissa. Voi vihne!
Soitin uudestaan asiakaspalveluun ja kerroin, että vika ON kortissa ja että haluan kyllä jotain hyvitystä asiasta. Lupasi jättää soittopyynnön tekniseen asiakaspalveluun, joka hoitaa asian. Saimme lopulta uuden kortin palvelupisteestä ja teknisestä asiakaspalvelusta soitettiin ja luvattiin hyvitystä. Eli muuten loppu hyvin kaikki hyvin, paitsi että työt jäi tekemättä ja olemme "turhaan" täällä kaupungissa, kun olisimme voineet tehdä maalla vaikka mitä. Harmittaa. Harmittaa.

AM varmaan lähtee takaisin maalle joko perjantaina tai viimeistään lauantaina ja sitten meille tuleekin kahden viikon "pakkoero" - lähden reissuun jo keskiviikkona ja tulen kotiin vasta seuraavan viikon lauantaina tai sunnuntaina.

Sillä aikaa katselen puhelimesta kotikaupungin nähtävyyksiä:



Toinen on kaupunkimme vesitorni, jonka huipulla on tilausravintola. Alkuperäiseltä nimeltään se on Metelinmäen vesitorni. (Ja itse asiassa minäkin olen hetken aikaa asunut tuolla Metelinmäellä, mutta en noin korkealla kuin tuo vesitorni on).

Toisesta en tahtonut hakemallakaan löytää tarkempia tietoja, mutta se on Liisa Ruusuvaaran Kukkatervehdys. Se on oli vuosia kaupunginsairaalan päärakennuksen edessä ja nyt kun sairaalaa on remontoitu, myös teosta käsittääkseni jonkin verran restauroitiin ja se palautettiin sairaalan, nykyisen pääterveysaseman, kulmalle.

Nämä ei ole niitä nähtävyyksiä, mistä meidän kotikylämme tunnetaan - siksi ne teille esittelinkin 😉