lauantai 23. kesäkuuta 2018

Myyntisirkkusten seikkailut Suomen suvessa 2018, osa 3

Myyntisirkkusten seikkailut Suomen suvessa vuoden 2018 on päättyneet ja nyt pitäisi sitten muistella mitä viikon aikana oikein tapahtuikaan.
Niin, olihan mulla se muistikirja mukana, mutta enhän minä mitään päiväkirjaa ehtinyt kirjoittaa. Muutamia sanoja silloin tällöin, muuten on vain tyydyttävä tähän hataraan päähän, pah... ei kun se sana kuuluu niitten kiellettyjen sanojen joukkoon. Eli yritän vain muistella mitä tapahtui, sen mukaan missä milloinkin oltiin. Ja liittää joitakin kuvia mukaan - videothan te jo jouduittekin katsomaan.

Ihan niin kuin viime vuonnakin, meidän seikkailumme alkoi jo torstaina 7. päivä. Tai ihan jos tarkkoja ollaan, niin jo keskiviikkona; Kuljettaja-Sirkkunen kävi hakemassa ensin meille pakettiauton ja sitten auton täyteen tavaraa - onneksi tänä vuonna vähän vähemmän kuin viime kesänä.
Minä siirryin iltasella Äitirakkaan luo yöksi, jotta pääsimme lähtemään sieltä taas heti aamulla matkaan kohti sitä valtavaa tavaramäärää....

Perille päästiin hyvin, sen yhden ja toisen ja kai parin muunkin mutkan kautta - tuo vanhan "Piipposen" = ikivanha IPhone navigaattori on kai jopa hitaampi kuin minä.. Joka tapauksessa ensimmäisenä perille päästyämme saimme kahvit, palvelu siis toimi jälleen loistavasti, kuten aina ennenkin.

Kuljettaja-Sirkkusta odotellessa aika kului kahvinjuonnin jälkeen taas normaalissa haahuilussa: mitä, missä, miksi, keneltä, mitä näille pitäisi tehdä... Äitirakkaan pistin taas hommiin (olen hirrrrvittävän hyvä delegoimaan hommia muille ja itse vain pyörimään ympyrää kiireisen näköisenä...) - hän on nimittäin hyvin taitava vaatteiden viikkaamisessa ja meillä oli VALTAVA määrä t-paitoja, jotka oli olleet painossa ja siellä vain heitetty pahvilaatikkoon... Niitä oli kahta eri väriä miehille, kahta eri väriä naisille ja ne piti lajitella ja viikata. Siinä on muuten aikamoinen homma, uskotteko? Mutta Äitirakas hoiti homman tuosta noin vaan, käden käänteessä.

Kun Kuljettaja-Sirkkunen saapui autolla, ihan häikäistyin! Entisten vuosien sijaan auto ei nimittäin ollutkaan vanha tuttu sininen vaan hieno, kirkas, puhtaan valkoinen! Kun keli vielä oli mitä upein, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, auto todellakin häikäisi!


(Tämä ei ole maksettu mainos, vaikka tässä nyt näkyykin enemmän kuin selvästi mistä auto on vuokrattu )

Tuohon autoon piti siis saada taas mahtumaan melkoinen määrä tavaraa. Se oli puolillaan tavaraa kun Kuljettaja-Sirkkunen ajoi sen pihaan ja meillä oli siellä varastossa tavaraa jo ennestään ainakin...No varmaan vähän enemmän.
Tuli hetkeksi aika epätoivoinen olo: miten me saadaan nämä kaikki tavarat tuonne autoon. Käykö meille samoin kuin viime kesänä.
Mihin mahtuu meidän omat tavarat.
Ne meidän HUULIPUNAT!

Päivä oli siinä vaiheessa kuitenkin jo sen verran pitkällä, että päätettiin käydä syömässä ja tarttua TOSItoimiin sitten sen jälkeen. Ruokaperäset ruokailun jälkeen olisi kyllä tehneet hyvää, mutta ei auttanut. Nyt oli pakko ruveta ihan oikeasti hommiin.

Kun saatiin työt jollain tavalla jaettua, niin alkoihan ne etenemäänkin ja vaikka välillä pidettiin kahvitauko ja tein vähän paperihommiakin, niin kyllä ne tavarat saatiin taas sinne autoon pakattua. Oli hienosti pakattu, meidän omatkin tavarat mahtui sinne vielä loistavasti. Huulipunineen. Yhden lisämuovilaatikon ja liitutaulun kanssa.

Sen verran pitkään pakkaamisessa kuitenkin meni, että olin kotona illalla taas vasta puoli kymmenen aikaan.
Onneksi olin kerännyt lähes kaikki omat tavarani valmiiksi pakkaamista vaille jo keskiviikkona - ja onneksi mulla on olemassa lista, jonka mukaan kerään ja pakkaan tavarani 👍
Lista on ollut olemassa jo 15 vuotta, se elää vuosien varrella sen mukaan mikä oli minäkin vuonna tarpeetonta ja mitä olisi minäkin vuonna tarvittu, tai mitä olisi "ehkä" ollut hyvä olla mukana. Sen mukaan on hyvä kerätä tavarat työhuoneen pöydälle, tarkistaa että kaikki tarpeellinen on mukana ja sitten pakata tavarat - näkee samalla riittääkö minkäkokoinen kassi, reppu, rinkka vai mikä kantoväline tarvitaan 😊😊

Eipä kauaa tarvinnut unta torstaina odotella - vähän kun vielä paperitöitä olin tekevinäni ennen nukkumaanmenoa. Huom. tekevinäni...

6 kommenttia:

  1. Listat! Mikään ei ole niin hienoa, kuin listat. Minullakin oli ennen, kun enemmän reissasin lista, jossa oli KAIKKI, mitä voi kuvitella tarvitsevansa. Melkein tekisi mieli tehdä nytkin.
    Pakkaaminen on taitolaji. Olin siinäkin hyvä aikoinaan - etenkin karsimisessa. Vähin varustein matkaan.
    Ja jatkoa odotellen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistikirjat ja listat! Ja kalenterit. Kännykät vain ovat pilanneet nuo. Yritän opetella noiden kaikkien käyttöä uudelleen, muistikirjoja kun on niin paljon eikä niitä voi olla koskaan liikaa.

      Tämä Riesa kun on vienyt ison osan muistista, niin olen joutunut tyytymään valokuviin ja niistäkin suurimmasta osasta ei ole mulle oikein mitään iloa. Jokunen sentään kertoo jotain.. Niin kuin yhden kesän Suomi Meloo kuva: luulin oleva fiksu ja otin mukaan kassin jossa oli pyörät ja kahva, kassia siis pystyi vetämään perässä. Ongelma vain oli siinä, että jo kassi itsessään oli pahuksen painava! Sen nostamiseen pakuun kaikkien muiden tavaroiden päälle tarvittiin aina kaksi naista ja siitä kuuli koko viikon :D

      Mutta jatkoa seuraa - sen verran muisti vielä pelaa, että yritän saada menneestä viikosta jotain kasaan :)

      Poista
  2. Lista pitää olla. Paperinen, käsin kirjoitettu. Minulla on lista (on se nyt jo koneellakin), jossa otsikko: mitä saareen mukaan. Nimittäin meidän mökki on saaressa ja vaikka ajomatka on vain 33 km, niin arvaat, että saaresta ei viitsi hakea kotoa tulitikkuja yms. Venematka näet on välissä, ei pitkä sekään, mutta... Toinen lista on syksyllä: mitä jäi saareen talveksi. Kumminkin keväällä muisti ei kanna, että jäikö se otsalamppu sinne vai onko muuten vaan hukkunut.

    Rakastan listoja ja suunnittelua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun löytyy muitakin listaihmisiä :)
      Repun tiesinkin olevan listaihminen, siinä missä muistikirjaihminen, mutta että meitä on enemmänkin :)

      Mun lista oli ennen pienessä ruutuvihossa, siis juuri tämä Suomi Meloo -lista, siellä on lista joka vuodelle erikseen. Nyt lista on siirretty koneelle, Google Drivelle. Nykyinen työparini oli tosi iloinen kun viime keväänä lähetin oman listani hänelle (hieman modifioituna) ja hän pystyi hyödyntämään sitä omien tavaroiden pakkaamisessa.
      Lisäksi olemme tehneet sopimuksen, että kaiken muun lisäksi hän pakkaa mukaan ruokakassin ja pitää minutkin ruuassa iltaisin yöpymispaikoissa, joissa ei enää ruokaa saatavilla :)

      Ja sittenhän meillä on luonnollisesti inventaariolista - tosin meillä ei ole juurikaan "omaa tavaraa", kun lähes kaikki meidän myyntitavara tulee ns. myyntitille ja myymättömät tuotteet palautetaan toimittajille.

      Poista
  3. Kiitti muistutuksesta! Mun täytyykin vähän vilkaista mökin pakkauslistaani. Mulla on Punkaharjulle pakkauslista, jonka näen kännykällä ja tabletilla, ollut jo monta vuotta. Sitä on helppo muokata.
    Minäkin odotan jatkoa sirkkusten seikkailuille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä :)
      Jatkoa seuraa, kunhan saan naputeltua.. Huomenna tai tiistaina saanen uuden koneen, sen käytön opetteluun menee jokunen tovi. Siis kyllähän tämä netti ja nämä toimii niin kuin ennenkin, mutta kun tässä koneessa on Windows7 ja uudessa sitten Windows10, niin voi olla, että meillä on aluksi erimielisyyksiä sen kanssa, noin yleisellä tasolla :D
      Tämä pahuksen nettikin pitäisi saada toimimaan, ihan ensteks. Ja sitten printteri.
      Muuten se pitäis olla valmis, kun lupauduin ottamaan kauan ainoan sitä mallia olevan koneen: esittelykoneen. Ko. mallia ei ole enää tulossa lisää, joten möivät sen. Kone jäi liikkeeseen, jotta tyhjentävät sen esittelyohjelmasta ja asentavat siihen "oikean" ohjelman.

      Poista

Jepulis Penjamin Pieni tulitikkutytär

Meille on tullut talvi! Ihanaa, joka puolella vihdoinkin näyttää siltä miltä talvella pitääkin ja on pikkuisen pakkasta. Juuri sen verran, ...