Jotain hyötyä Facebookistakin

Ei toi Facebook ihan turha kapistus ole, vaikka siihen välillä tuskastuukin, kun ei poiskaan osaa olla. Jos vaikka jotain hirmu tärkeetä menee ohi. Eilen olin lähdössä kirjastoon hakemaan varaamaani kirjaa - tai siinä vaiheessa en edes tiennyt onko se kirja vai mikä, kunhan olin varannut netistä jotain mangaan ja ristipistoihin liittyvää, ei riittänyt kielitaito niin pitkälle, että oisin älynnyt mitä varaan... Ja samalla leipäkauppaan, kun ei talossa ollut leipää. 

Niin siis jotenkin onnistuin saamaan selkäni jumiin ja sillä kipeällä selällä sitten hipsuttelin sen muutaman sata metriä sinne kirjastoon ja leipäkauppaan ja takaisin ja sitten kärvistelin loppuillan sohvalla, etsien oikeaa asentoa selälle.

Facebookiin piti tietysti valittaa ja aamulla laitoin ystävälle viestin, että sorry vaan, ei oo musta tänään käsityötalkoisiin, ja painoin pään takaisin tyynyyn . Parin tunnin päästä soi puhelin ja tätini soitti ja sanoi, että hän luki FB:stä, että sulla on selkä kipeä, mikäs sitä vaivaa. Vastasin, että kun en tiedä, kai se suuttui kenkien jalkaan laitosta, mitään muuta en eilen tehnyt, mikä sen olisi voinut aiheuttaa. Hän sitten ehdotti, että no kuule, hän on hierojaystävänsä kanssa tässä ajamassa Helsingistä Jyväskylään, siis ohikulkumatkalla ja pysähtyy siinä teidän kylässä ottamassa yhden ystävän kyytiin, kelpaisiko hieronta, jos he poikkeaa teille. No totta helk...ssa kelpaa! 

Puolen tunnin päästä soi ovikello ja he oli hierontapöydän kanssa oven takana - ystävä on siis ihan laillistettu hieroja, tiesi kyllä mitä teki. Mä en ole käynyt ainakaan kahteen vuoteen hierojalla ja ai luoja miten ihanalta se tuntui - olin ihan nirvanassa! Olisin voinut jäädä siihen vaikka koko päiväksi, mutta kun hammaslääkäri ootti. 

Hammaslääkärikään ei tehnyt kipeää (otin puudutuksen...) kun olin vielä niin jossain ihan muissa maailmoissa :) 

Mä olen vihdoin viimein saanut aikaiseksi jotain puikoiltakin: ihan perusvillasukat ja lapaset

Lapasista ei oikein saa mitään selvää, mutta kyllä ne siinä sukkien kupeessa on. Ja ihan pienen pienen ristipistotyönkin sain pisteltyä, joka kyllä vei kaikkineen yllättävän paljon aikaa. Kortilla ajattelin ilahduttaa mulle tuntematonta tyttöä, joka viettää helmikuun lopussa 18-syntymäpäiväänsä, ja jonka äiti pyysi yhdessä FB-ryhmässä meitä ryhmäläisiä ilahduttamaan tytärtään, jolla viimeinen vuosi on ollut aika rankka ja joka on joutunut ottamaan enemmän vastuuta perheestään kuin sen ikäiset yleensä. 

Toivottavasti kortti ilahduttaa saajaansa.