08 heinäkuuta 2013

Äitienpäivästä juhannukseen - ja vähän pidemmällekin

Paljon on aikaa kulunut viime päivityksestä, ainakin äitienpäivästä juhannukseen - ja ihan vähän pidemmällekin.  Ihan koko kolmen kuukauden tarinaa en teille yhdellä kertaa naputtele, ette te sitä kerralla jaksa lukea kuitenkaan. Eli kerron vain vierailusta Prinsessan luona!

Äitienpäivän aattona juhlittiin anopin 70-vuotisjuhlia vastaremontoidulla Seurahuoneella. Vähän kiireellä oli taidettu viimeiset hommat tehty, ruoka kuitenkin oli hyvää, sitä ei voi moittia. Lapsi ja Miniäkin tulivat Kaupungista tänne Maalle juhlaa viettämään.

Äitienpäivänä sitten lähdettiin aamusta varhain kohti Kaupunkia ja lentokenttää ja sieltä sitten kohti Suurta Maailmaa. Lapsikaan ei ollut pahoillaan, vaikkei saanut viettää äitienpäivää äidin kanssa, todettiin yhdessä, että tuleehan noita päiviä, joita voidaan yhdessä viettää.

Minulla oli vähän sellainen olo, kuin olisin ollut reissussa ensimmäistä kertaa; en oikein ollut varma mistään toiminnosta mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Onneksi Äiti oli käynyt Englannissa joulukuussa, yhdessä pärjäisimme kyllä :)

Kun lähtöportti lopulta aukesi, minulta pääsi itku ... matka oli lopulta totta, eikä kukaan enää voinut tulla hakemaan minua pois.  Ja uudestaan sen jälkeen, kun kone oli noussut ilmaan, kaikki oli mennyt hyvin eikä Ystävästäni Epilepsiasta ollut kuulunut pihaustakaan, enää ei ollut paluuta.

Lento meni hyvin, Äitin kanssa saatiin koneessa hillitön naurukohtaus kun minä sotkin housuni ja putsasin ne Äitin villatakin helmalla :).
Myös lasku meni hyvin, Äitin matkalaukku saatiin nopeast, mulla ei matkalaukkua ollutkaan, pelkkä lentolaukku ja olkalaukku vain.  Siskorakas oli Prinsessan kanssa meitä vastassa.  Ja taas pääsi itku. Myös Prinsessalta siinä vaiheessa, kun Siskorakas meni vessaan ja me jäätiin Prinsessan kanssa kahden ja Prinsessa sen huomasi :) Mutta minkäs teet, olihan se melkoinen järkytys kun ihan vieras naama siinä  eikä äitiä missään, vähemmästäkin säikähtää.

Ja sitten kun me Prinsessan kanssa istuttiin auton takapenkillä kahden! Jösses sitä huutoa. Siis en minä huutanut :) Minä olin hiljaa, ihan hiljaa. Yritin jopa olla näkymätönkin. Mutta mikään ei auttanut, ei kerta kaikkiaan mikään. Hän kun oli koko tulomatkan nukkunut, ei väsyttänytkään, niin en saanut millään nukkumaankaan, en millään vippaskonstillakaan.

Jonkun matkan päässä pysähdyttiin huoltoasemalla kahville ja syömään, ja sitten vähän huijattiin Prinsessaa, ja lopulta saatiin hänetkin sitten nukahtamaan loppumatkaksi - samoin minut ;)

Viikko kuitenkin meni hienosti, vähän Prinsessa meitä vierasti, mutta se nyt oli arvattavissakin. Joka aamu hän luki meille käyttäytymisohjeet, että osaamme käyttäytyä - ei se aina nyt ihan tainnut putkeen mennä, mutta kyllä me yritettiin. Konttaamista harjoiteltiin kovasti ja täti opetti kuinka sohvapöytä tyhjennetään kaatamalla siihen teemuki. Tai ainakin miten sillä saadaan saadaan aikuisiin vauhtia.

Kotimatkalle lähdettiin perjantaina ja pieneen autoon piti ahtautua koko perhe ja me eli 5 henkeä. Hyvin me mahduttiin ja matka sujui hyvin. Prinsessankin matka sujui paremmin kuin tullessa, kuin vieressä oli tuttu Daddy.
Kentällä ne tavalliset lähtörituaalit halauksineen, Prinsessakin katseli, että jotain tässä nyt vissiin tapahtuu, ja koko viikon vierastamisen jälkeen otti minua kaulasta kiinni ja suukotti poskelle <3 <3

Ja sitten viimeiset vilkutukset ja me siirryttiin Äitin kanssa taas sinne mikä-se-nyt-onkaan, mistä ei enää ole paluuta, kohti kotia. Yritettiin sieltä vielä etsiä tuliaisia kotijoukoille, mutta eipä sieltä oikein mitään löytynyt, sen kummempaa. Vettä menin kioskista ostamaan ja mulle tyypilliseen tapaan siellä sitten taas tapahtui...  Olen kyllästynyt kaiken maailman kanta-asiakaskortteihin ja olen karsinut ne lompakostani minimiin, siellä ei taida enää olla kuin S-Bonus ja Plussa-kortti, kun niistä nyt jotain sentään saa, muista ei taida mitään hyötyä olla.

Myyjäherra kioskissa kysyi multa boarding passia ja automaattisesti vastasin "no", ennen kuin tajusin, mitä hän kysyi, siellä kuin ei mitään saa ilman sitä boarding passia, ei edes sitä vettä. Korjasin vastauksen välittömästi, mutta herra huokaisi kutakuinkin säälivästi "Oh madam" :D

Ilman muita kommelluksia päästiin kotiin, vaikkakin tullimies Suomen päässä oli melkoinen  tosikko tai sitten vaan väsynyt, olihan kello jo melkoisen paljon kun oltiin kotona.

Reissu meni kuitenkin hienosti, hirvittävä ikävä jäi ja nyt tehdään suunnitelmia miten saataisiin Prinsessa perheineen tänne Suomeen mahdollisimman pian <3




7 kommenttia:

  1. Voi, mulla melkein tuli tippa linssiin kun tätä luin <3 Niin rakas meille olet <3<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olette tekin <3 Voi kun saisimme teidät tänne pian, keinolla millä hyvänsä <3

      Poista
  2. Ihanaa, että pääsitte tapaamaan!!!!

    Ja kiva, kun jaksoit kirjoittaa ♥

    VastaaPoista
  3. Kiitos, yritän saada lisää tekstiä aikaiseksi nopeammin. Olen vain niin saamaton, kaikilta osin.

    VastaaPoista
  4. Hienoa kuulla että matka sujui hyvin. Ihana tuo lopun kiska episodi :D. Minä kerroin taannoin hotellin portieerille etten käytä alushousuja. Piti sanoa ettei sängynalta löytyneet pöksyt ole minun :D

    VastaaPoista
  5. Kiva kuulla, että hyvin meni matka ja sattumuksiakin oli sopivasti ;)

    VastaaPoista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)