Tänään on pitäisi vielä on viileämpi päivä: kello on nyt 10 aamulla ja meidän mittari näyttää ulkolämpötilaksi 20 astetta. Riittäisi minulle.
Tiedossa olisi nimittäin nurmikon trimmeröintiä, punkkeja uhmaten - en kyllä tiedä onko meillä *kop kop* punkkeja, toivottavasti ei, tähän mennessä täällä asuessa en ole niihin törmännyt. Katsoin kyllä varuilta aamulla Ylen sivuilta päiväkotilasten juttuja punkeista.
Tuli hiki.
Mutta ei se mitään: kun on helle, voin tehdä sisäjuttuja eli varmaankin.. kyllä te tiedätte.
Pahuksen lupiinit - jotka minusta ovat kauniita ja saisivat kyllä minun puolestani kukkia - alkavat kukkia ja niille pitäisi myös mennä tekemään jotain. Huokaus. Menen keräämään niitä maljakkoon niin paljon kuin niitä löytyy (ja mahtuu). Eivätpä sitten siemennä ulos.
Alppiruusun ensimmäiset kukat ovat melkein auki ja unikonkin ensimmäiset nuput? - ne pallukat, miksikä niitä sanotaankaan - ovat tulleet näkyviin!
Pöllön Lukupiirissä luettiin toukokuussa Roope Lipastin Rajanaapuri ja kirjassa sattui ja tapahtui. Sattui muun muassa naulapyssyn kanssa. Terhin kanssa vaihdettiin ajatuksia naulapyssystä - Mursuhan on opettanut minut käyttämään erilaisia työkaluja. Ennen osasin käyttää vain vasaraa ja jakoavainta ja ruuvimeisseliä.
Terhi siis avasi muistojen arkun ja sieltä esiin pomppasi RUUVIMEISSELI.
Tämäkin on tarina, jonka olen ehkä kertonut joskus aiemmin, mutta hyppää yli jos vaikuttaa tutulta 😜
Elettiin 1990-lukua (eikös kaikki tarinat ala näin?) ja olin useammin kuin pari-kolme kertaa pyytänyt Mursua laittamaan vaatehuoneen seinään naulakon. "juu, laitan laitan.."
Lopulta sain tarpeekseni ja otin työkalut esiin ja ruuvasin sen naulakon itse sinne seinään ja iloisena ripustin sinne muutaman takin tai jotain.
Mursu tuli töistä ja ylpeänä raahasin hänet vaatehuoneen ovelle: "KATSO!" Ja mitäpä oli edessä: naulakko roikkuu vinossa ruuvien varassa, ei ollenkaan siinä asennossa mihin sen olin laittanut. Ei sentään ollut pudonnut.
Ei, Mursu ei nauranut, ainakaan ääneen. Haki vain työkalupakkinsa, pyysi tyhjentämään naulakon ja ryhtyi työhön, opastaen samalla:
Tämä seinä on kipsilevyä ja jotta ruuvit pysyvät seinässä, siihen pitää ensin porata reiät (jotka olin jo niillä ruuveilla "porannut", kertojan huom.), laittaa reikiin proput (ei ihan samanlaiset kuin ne jotka minulta oli palaneet, vaikka punaiset nekin oli...) ja SEN jälkeen naulakon voi kiinnittää ruuveilla paikalleen. 🫣🫣🫣
Tämä tarina elää muistoissamme varmaan ikuisesti ja aina kun Mursu pyytää minua hakemaan jonkun työkalun, varmistan minkä näköinen sen pitäisi olla ja mitä sillä tehdään ja missä se todennäköisesti on.
Ja lisää kysymyksiä - enemmänkin kerralla voin kysyä, mutta ajattelin, että tämä viisi on hyvä määrä?
1. Mistä Helmipuuron "helmet" on valmistettu?
2. Minkä niminen oli Sini-tuotteen valmistama mattoa pitkin työnnettävä varrellinen laite, jonka sisällä pyörivä harjallinen tela keräsi roskia?
3. Minkä tuotteen mainoslause alkoi: "On kaksi asiaa, joita en vaihda..."?
4. Minkä nimisiä kappaleiden sanoituksia sisältäviä vihkoja Musiikki-Fazer julkaisi vuosina 1949-1983?
5. Mitä kookasta ja syötäväksi soveltumatonta sekä Fazer että Hellas valmistivat?
Juu, hellettä emme mekään miehen kanssa toivota. Se +-20 on sopiva, milloin vielä jaksaa (vähän) touhutakin enemmän pihalla. Tai ihan vain oleilla varjossa, heh. Näyttää siltä, ettei meidän tontin kasvitkaan oikein tuon isommista lukemista pidä, vettä pitäisi kantaa lavakaupalla ympäri ämpäri pihaa (huh, EI jaksa).
VastaaPoistaNoita pienempiä työkaluja on tullut torppamme remonteissa käytettyä moniakin, mutten vieläKÄÄN muista niitten nimiä. Jos mies pyytää tuomaan jotain, on aina tarkennettava, että oliko se se, vai se... Hah! Ja noita voimatyökaluja mies ei haluaisi minulle antaakaan, kun pitää itse niitten käytöstä niin paljon. Välillä on pakko, kun ei hänellä kädet riitä. ;)
Kipsilevyjä meillä oli kerrostalossa asuessamme osassa seiniä, ja silloin MUN oli opastettava miestä, että minkälainen systeemi oikeasti siinä toimii. Hän ei meinannut uskoa, ja kysyi isältään varmistukseksi (etten vain ole hämäämässä häntä), ja sai sieltä ihan saman vastauksen, mitä minä olin sanonut, hah. Meillä tosin oli palapeilin laitto eteisen seinään, enkä tosiaankaan halunnut sen tippuvan säpäleiksi lattialle lasten ja lemmikkien jalkoihin... ;)
1. Perunajauhoahan "pallopuuro" on. Herkkupuuro.
2. Lokalahdenmummulla oli tuo laite, muttei aavistustakaan nimestä.
3. (Turun?) sinappi.
4. Ei aavistustakaan.
5. - " -
=)
Minä olen kerran kokeillut keittää Helmi-puuroa, mutta se ei onnistunut. Mursu sitä sitten keitti ja hyvää se oli, mutta ei siitä oikein meidän suosikkia tullut. Vähän sellaista sammakonkutua, väitti Mursu minun sanoneen 😄
PoistaHelmipuurossa tarkkaa se, että maidon pitää oikeasti kunnolla kiehua, kun ne pallerot siihen lisätään. Itse laitetaan aina ohjeesta vähän enemmän, koska halutaan oikeasti PUUROA, eikä velliä. Mutta sammakonkutu, sanana, toimii kyllä yhtenä tämän puuron ominaispiirteiden selittämisenä. ;) Niinkuin nykyään niitä kuplajuomia ja smoothieitakin...
PoistaToiset syövät voisilmän kera, toisille pieni määrä sokeria pinnalle riittää. ;) Meillä menee monella tavalla ja kaikki tykkää!
No nyt päästiin työkalu-asiaan :-)). Minä olen opetellut Touhulassa käyttämään kaikkia vehkeitä ja vempaimia . Ensin vähän pelokkaana ja sittemmin rinta rottingilla , että eihän tämä nyt tämän kummempaa ole .
VastaaPoistaMutta minä tapaan ruuvata tai naulata kaikki vähän "huterasti" eli sen verran että kiinni pysyy tai tarpeellisen kantaa. Kari taas kiertää kaiken niin tiukkaa (kuten Isäni tapa oli myös) että hylly pysyy vaikka talo kaatuisi ympäriltä.
Juuri kysyin Karilta kun lähdin Touhulaan ja suunnitelmassa oli maalata kuistia että saankohan sen naulakon irrottua seinästä niin Kari totesi, että jos sinä sen olet siihen laittanut niin ei mitään huolta; lähtee ihan itsekseen :-).
Mutta kysymyksiin:
1. ei aavistustakaan
2.MattoMikko
3. Turun sinappi
4.Toivelauluvihko
5. ????
Kiitos taas kysymyksistä ja pitää vielä lisätä, että minä niin odottelen niitä lupiineja :-).
Eikös se riitä, että pysyy paikallaan ja tarpeellisen kantaa? Kaikkein tärkeimmät ja rakkaimmat esineet, kuten minulla Mummulta peritty kaksikerroksinen tarjotitin, pidetään paikassa josta ne eivät voi pudota.
PoistaMummulta saamaani tarjottimeen ei saa edes muut koskea - olen sanonut, että kuristan sen joka sen rikkoo. Jos rikon sen itse, en voi syyttää ketään.
Hyviä vastauksia 👍
Punkit eli puutiaiset tykkäävät heilua heinikossa. Jos trimmaat pihapiirisi nurmikot sänkitukkaisiksi, eivät nuo hämähäkkieläimet (kyllä, heitä he ovat) eivät tykkää siitä ollenkaan. Vaan itsekseen mutisten kävelevät sieltä pienen pienine matkatavaroineen muualle. - Kysy vaikka Ötökkäpojalta!
VastaaPoistaMinäpä kysyn 😄 Näen silmissäni kiukkuiset punkit pienine matkalaukkuineen marssimassa jonossa maantielle ja miettimässä mihin suuntaan lähtisivät.
PoistaKun olin lapsi, Äiti piti kesäiltaisin minulle ja meidän koiralle punkkitarkastuksen.
Siihen aikaan luultiin (uskottiin), että punkkeja saa lepistä ja meidän tontilla kasvoi paljon leppiä - toisella laidalla eleli koiramme ja toisella leikin minä leikkejän.
Pitäisi käydä omat työkalut läpi. On tarpeellisia ja varmasti tarpeettomiakin, jotka voisi hävittää. Joku porakonekin lienee jossain? Niittipistooli ainakin on. Se on punainen, josta en luovu! Tänään näin vahingossa sahan, jonka tiesin olevan jossain. Sijainti oli yllättävä, kunnes näin ja samalla muistin, heh.
VastaaPoista1. (myönnän, että tuon lunttasin..)
2. MattoMikko, jollainen saattaa myös löytyä jostain? Ainakin joskus minulla oli sellainen. Lapsuuskotona ainakin oli.
3. Tekisi mieli vastata "sukat", mutta sinappi se oli.
4. Suuri toivelaulukirja ei ollut vihko, joten en tiedä.
5. Hetken jouduin miettimään, mutta piano! 😅
Lisää, lisää? Näitä on kiva pähkäillä!
Viikonjatkoa ilman punkkeja (joiden en tiennyt olevan hämähäkkieläimiä, KÄÄK!)... Näin äsken kävelyllä rotan ja siilin! Kyllä, tähän aikaan.
Missä voi olla saha, kun sen sijainti on yllättävä? Jääkaappi on yleensä yllättävä paikka tavaralle kuin tavaralle, mutta epäilen, että siellä ei sahasi ollut. Vaatekaappi?
PoistaMuistelen, että tuohon "kahta en vaihda.." -mainokseen yritettiin aina ehtiä vastata jotain tyyliin "oikea sukka ja vasen sukka", ennen kuin oikea vastaus sanottiin.
MattoMikko on kätevä - voin kokemuksesta sanoa!
Yäk, rotta. Se on ehkä kamalin eläin mitä tiedän. Varmaan se häntä tekee sen? Hämähäkitkin jo siedän.
Meillä ei, ihme kyllä, ole siilejä näkynyt lainkaan. Sisikin (sisilisko) on tänä vuonna vielä pysynyt piilossa, toivottavasti kukaan ei ole syönyt sitä.
Saha on eteisen yläkomerossa, jonka saatan esitellä joskus. Komero on sellainen katonrajassa oleva neliön kokoinen, hmm... hankala selittää.
PoistaLähipuistossa vilahtelee rottia iltaisin ja öisin. Siili oli siellä kalliolla, jossa käyn joskus etsimässä tölkkejä. Vilahti puskaan ennen kun sain kännykkää käteen. Hämähäkkejä en tule sietämään i.k.i.n.ä.!!!
Eteisin yläkomero on ihan kätevä paikka. Meillä oli kaupungissa eteisessä alkuperäisenä siivouskaappi ja sen päällä kuvailemasi kaltainen pikkukaappi. Edellisen asukkaan "pikkunikkari" (ei todellakaan mikään kätevä käsistään..) oli lisännyt eteiseen kiinteän naulakon ja yhden kaapin, niiden päällä oli kaapit myös. Ne oli täynnä työkaluja ja jos jonkinlaista roipetta. Jos jotain tavaraa ei löydetty, ne oli ne viimeiset oljenkorret - ja jostain niistä ne yleensä löytyi.
PoistaHämähäkkeihin on ollut pakko tottua, jo silloin kun parikymmentä vuotta sitten ostettiin se pahuksen mökki. Ja nyt viimeistään. Vieläkin törmään hämiksiin, jotka Mursu joutuu kuskaamaan ulos, kun jäädyn paikalleni - enää en sentään rupea kirkumaan niitä nähdessäni.
Kerran säikytin töissä koko tiimini, kun näppiksen päälle hivuttautui pienen pieni hämis lankansa varassa. Kiljuin kuin henkeni hädässä ja pakenin nurkkaan. Onneksi urhea miespuolinen työtoveri pelasti naisen pulasta 😂
Sanon EI KIITOS helteille - aurinkoa ja sopivasti lämpöä saa kuitenkin olla ja varsinkin UKKOSIA <3 <3 <3
VastaaPoistaSinäkin pidät ukkosista? Minä toivon myös oikein kunnon ukkosia - vaikka ne kyllä luultavasti tietää sähkökatkoja, mutta mitäpä se kesällä haittaa, kun ei tule vilukaan.
PoistaLämpöä sopivasti, vettä ja ukkosia, siinä hyvä kesä ❤️
Osaan vastata vain Matto-Mikko ja Turun sinappi, enkä katsonut muiden vastauksia :D
VastaaPoistaLupiinit joo.. pitää mökillä ruveta hommiin niiden suhteen. kaupungissa ei olekaan.
Punkit on kaameita, yritän iltaisin tarkastaa kissaa, mutta hän ei oikein tykkää. Ostin viime kesänä aivan huippujutun eli punkki'lenkin', Sirius ei edes huomaa, kun sillä ottaa punkin, mutta ongelma on se, että punkin pitää olla jo vähän pyöristynyt, että sen pepun saa lenkkiin pysymään. Eilen illalla huomasin yhden pienen punkin Siriuksen poskessa, silmän ja viiksien välisellä alueella.. se voi olla rattoisa poistettava.
Saitko Siriukselta punkin pois?
PoistaPitäisi kai hyökätä taas uudelleen lupiinien kimppuun, mutta ehkä teemme sen vasta illalla, kun aurinko ei enää suoraan paahda niskaan. Onneksi täällä ei kukaan katso kummissaan vaikka puuhailisit pihalla keskellä yötä.
Musta katto ja aurinko lämmittää, mittari näyttää +27 astetta, kello on 9.10!!
Kuuluuko Turun sinapin jatkoksi kysymys "Montas söit?" 😆
En ole vielä koettanut ottaa punkkia pois, se on vieläkin liian pieni :(
PoistaHelmi-puuron helmet ovat perunajauhoja, Mattomikolla voi puhdistaa lattialle varisseet helmet, mutta ei varmaan Turun sinappia. Olisiko nelonen Toivelauluja-vihko, joista voi laulaa samalla, kun soittaa pianoa.
VastaaPoistaNämä olivat hauskoja kysymyksiä, T Saukkis
Hienosti runoilit vastaukset tarinaksi Saukkis 😄😄
PoistaOlen minä jotenkin perillä talon remonttitavaroista. En juuri käyttänyt muuta, kuin vasaraa, kirvestä, sahaa ja porakonetta.
VastaaPoistaLämmintä on täälläkin ollut parina päivänä ja just tuo +20 on passeli minulle. Ukkosista en välitä. Niistä on niin ikäviä muistoja.
Helmipallerot on perunajauhoa ja tykkään helmivellistä. Sinappi on tuo mainospätkän tuote. Muihin en osaa vastata mitään.
Minä pelkäsin ukkosta pienenä, kun asuttiin maalla, periaatteessa ihan kalliolla, piha siis oli kalliota ja sitä ukkonen ja salamat joskus "moukaroi" oikein kunnolla.
PoistaKaupungissa asuttiin mäen rinteessä kerrostalossa, siellä ei ukkonen enää pelottanut, päinvastoin oli hienoa katsella salamointia ja kuunnella ukkosen jylinää.
Nyt on pelottanut vain puiden kaatuminen kovilla myrskyillä ja siksi taloa lähinnä kasvaneet isot puut on kaadettu - vanhoja kun ovat.
Helmivelliä eikä helmipuuroa ole meillä enää vuosiin syöty, Pojan ollessa pieni sitä tosiaan yritin tehdä enkä onnistunut, joten jäi Mursun keitettäväksi.
Sinappiapa hyvinkin tuolla mainoslauseella mainostettiin.
Saukkis tuossa kommentissaan hienosti runoili kaikki vastaukset kokoon eli
- Perunaa/perunajauhoja
- Mattomikko
- Turun sinappi
- Toivelauluja
- Pianoja
Mattomikko löytyy meiltäkin, uustuotantoa, ostettiin pari vuotta sitten meille ja on kyllä kätevä kapine 😊