ma vuosi sitten, taivas oli aivan pilvetön ja häikäisevän sininen.
Joitakin päiviä sitten ajoimme tätä tietä pitkästä aikaa. Metsän siimeksestä peltoaukealle tullessa maailma avartui - aivan kuin taivas olisi kasvanut suuremmaksi.
Tuon maiseman näkeminen ensin salpaa hengen ja sen jälkeen tuntuu kuin olisi helpompi hengittää, monta päivää.
Tuon maiseman näkeminen ensin salpaa hengen ja sen jälkeen tuntuu kuin olisi helpompi hengittää, monta päivää.
Täällä taivas ei lopu koskaan, siltä tuntuu. Ja silti näet kaiken.

T, tämä on sinulle.
Kiitos, Pöllö. Sinun taivaasi on huikaiseva.
VastaaPoistaU.P.E.A. K.U.V.A.
VastaaPoista