Joskus silloin vuonna jotain, kuka niin vanhoja asioita edes muistaa, aloitin bloggaamisen Vuodatuksessa.
Sillä välin kun tein tuttavuutta Riesan kanssa ja opettelin monia asioita uudestaan, oli moni blogiystävä ottanut kimpsunsa ja kampsunsa ja muuttanut tänne Bloggeriin, joku johonkin muuallekin. Joku oli lopettanut kokonaan.
Suurin syy joukkopaolle oli kai se, että blogeista oli hävinnyt kuvat - ja niin oli käynyt minullekin.
Voiko sukkapuikoilla meloa - sillä nimellä aloitin, mutta koska melominen loppui samalla tavalla seinään kuin autolla ajokin, vaihdoin lopulta blogin nimeä.
Aiheena oli alun perin (saa nauraa, olkaa hyvä) PAINONPUDOTUS. Ikuinen sellainen.
En ollut ainoa, joten sain kyllä blogiystäviä, mutta toiset ovat nähtävästi onnistuneet, kun blogit ovat kadonneet tai päivitykset loppuneet.
Onneksi lukijoissa oli myös muita käsityöihmisiä, koska toinen aihe oli KÄSITYÖT.
Kolmas oli SATTUU JA TAPAHTUU. Ei päivää, ettei "arvatkaa mitä tänään..." - no ei ehkä ihan.
Pian tulee seitsemän vuotta kun ruvettiin tekemään muuttoa tänne Pöllönkulmalle ja jutut on kai enemmän olleet "maalla on ihanaa" -juttuja. Se pitää paikkansa.
Muutaman viime vuoden aikana olen saanut paljon uusia blogiystäviä - vanhojen tuttujen rinnalle. Olen siis onnekas 💕💕
Ja pitikö kirjoittaa tällaista jaarittelua tähän alkuun? No ei, kun ihan vaan piti kertoa, että mistä aloitettiin. Nyt tiedätte 😄

Meillä on menossa jonkinlainen kilpailu. Edelleen: viherpeukaloni on keskellä kämmentä ja se näkynee yläkuvan joulutähdestä.
Joulupojan tuoma joulutähti on kuitenkin vielä hengissä ja siinä on 7 lehteä tallella. Se on selvinnyt KOLME kuukautta.
Yleensä joulutähden elinaika meillä on noin kaksi-kolme viikkoa.
Alakuvassa on Siskorakkaan tuomasta "keksitalosta" irrotettu led-kynttilä, joka on palanut yötä päivää jostain.. joulukuun 🙄... puolivälistä alkaen.
Mielenkiinnolla odotan, kumpi simahtaa ensin. Veikkaan kynttilää, sillä joulutähti on ruvennut kasvattamaan uusia lehtiä varteensa.
Jos se selviää kevääseen (kesään) asti, tyrkkään sen jonnekin pihalle ja katson mitä sille sitten tapahtuu.

Olisin voinut ottaa paremman kuvan, mutta olin LAISKA.
Vedin sukat jalkaan ja pyysin Mursua ottamaan kuvan.
Ja kun on paksut jalat, näyttää siltä, että Mistelit.. on sekaisin.
Mutta kyllä niistä kai jotenkin saa selkoa minkä näköiset ne on.
Kyse on siis Niina Laitisen suunnittelemat Mistelit -sukat, joiden ohi tuli Joulukalenteri 2025 KAL -sukkien ohjeiden mukana.
Ihan en pysynyt kalenterissa mukana, kumpienkaan sukkien ohjeiden kanssa, mutta tehty ne on.
.jpg)

Kaapista löytyi myös Futari-Prinsessan pienenä tyttönä tuomat akryylilangat, joille ei ole ollut käyttöä.
Otin esiin virkkuukoukun ja virkkasin tällä kertaa Tyyne patalapun.
Mummuni nimi ei ollut Tyynekään, mutta Tyyne-mummo on tällaisia patalappuja virkannut.
Minä jätin reunapitsin pois, ja virhehän tässäkin on, mutta se ei minua haittaa.
Ja vielä viimeinen käsityö jonka olen saanut puolivalmiiksi:

Lapaset pienelle pojalle, 4-vuotiaalle. Näihin lapasiin pitäisi saada vielä puput. Pup-pup-pup-pup....kääk.
Yhdet pienet sormikkaat pitäisi tehdä vielä, niihin ei onneksi tarvitse tehdä kuvioita, pelkät värikkäät sormikkaat riittää.
Oothan ahkerana ollut! <3 Hienoja käsitöitä!
VastaaPoistaNoista "mistä kaikki alkoi", tuli mieleen omat nettisivut, kun meillä oli ihan omat kotisivut, missä oli "lokerot" kaikelle (eläimet ja harrastukset niitten kanssa - se koiratanssi, sisäkasvit, puutarha, torppa, tapahtumat yleisesti - tavallaan se blogi sivujen sisällä ym.), mutta sitten tuli vuodatus, ja sen helppous - ja sitten sen "karmeus", kun kuvat hävisivät ja omistaja vaihtui, ja siitä tuli käytännössä mainosalusta, ja välillä pitkiä aikoja oli tiltissä, eikä kukaan hallinnasta noteerannut kyselyitä asiasta... Nyt tuossa kyllästyin ja otin "varablogin" vakkarikäyttöön. =P Näinhän nämä elää.
Ja jokaisessa eri paikassa on eri juttuja, mitkä pitää opetella, ja jossain ei edes kaikkea ole, mihin on ennen tottunut, mutta löytyy jotain uusia juttuja sitten tilalle. =P Joku jossain sanoi, että blogien aika on jo ohi, mutta ehei! <3
Kiitos Minz 💕
PoistaTeillä on ollut tosi monipuoliset sivut, siellä on ollut vaikka mitä!
Itseä toisaalta harmittaa kun hävitin sen Vuodatuksen blogin, niillä kuvilla niin väliä olisi ollutkaan, mutta ne kirjoitukset.
Silloin kun Riesa iski, siitä 3-5 vuotta taaksepäin mun muistista on kadonnut kaikki. Katselin satoja kuvia kymmeniä kertoja eikä ne kertoneet mulle mitään. Ihmiset tunnistin, mutta mitä ja missä - sitä ne kuvat ei kertoneet. Hävitin itse ne kuvat.
Mutta ne blogin kirjoitukset, ne olisi ollut järkevää säästää.
En enää osaa kirjoittaa päiväkirjaa käsin, joten tämä blogi on eräänlainen päiväkirja, vaikka onkin melkoista höpötystä 🫣 Samalla täällä olette kuitenkin te ystävät, ne entiset kun on juosseet karkuun..
En usko, että blogien aika on ohi, päin vastoin. Luulen, että blogit tulee takaisin, kun sosiaalinen media hyytyy pikkuhiljaa. Itse olen lopettanut facebook- ja instagram -tilit, kun niissä ihmiset ei enää keskustele - jakavat vain muiden julkaisemia kuvia ja meemejä ja uutisia, joita ei yleensä edes pääse lukemaan.
Ja ryhmissä riidellään tai mainostetaan 🙄
Itsellä on vielä fb-profiili ja sitä käytän enemmän päiväkirjamaiseen (kuvien kera, toki) kerrontaan. Siellä voi määrittää julkisuuden vain kavereille, niin ei mene ihan kaikki "kaiken kansan" tietoon. Blogissa enemmän sitten yleistä jorinaa, ja kuvat vähän tarkemmin mietittynä. Hieman eri kantilta juttuja.
PoistaMutta se on totta, että melkoinen mainosalusta se fb nykyisellään on - ainakin sen etusivun osalta. Omassa profiilissa ei -vielä- niinkään. Omien ja miehen sairauksien vertaistukiryhmissä olen aktiivina, kun sieltä saa hyviä vinkkejä, mitä voi itse käytännön arjessa kokeilla, tai neuvoja, mistä kysellä apuja tiettyihin asioihin ym. Instassakin olen, mutten ikinä ole sisäistänyt sen ideaa. Todella hajanainen ja hankalakäyttöinen. Meinasin omia piirrusteluja/ maalauksia sinne laittaa joskus, mutta nehän menivät sinne ihan hupsluiruu mitensattuu-päin, eikä mitään keinoa kääntää oikein. Poistin ja lisäsin uudestaan, ja aina vain sama juttu. Yäks! Annoin sitten vain periksi, ja nyt käyn siellä kurkkimassa käytännössä vain kummilasten kuvia, heidän reissuiltaan ja tapahtumistaan, missä itse en ole ollut mukana. Siihen se on ollut ihan oiva apu.
Blogista silti pidän kaikkein eniten! <3
Jäinkin miettimään kuinkahan kauan olen blogiasi lukenut ja mistä tänne ajauduin. Sattuman kauppaa ehkä; mutta voi miten arvokas sattuma !
VastaaPoistaPaljon olet ehtinyt saadaa käsitöitä aikaiseksi. Perussukat on aina hyvät ja nuo mistelisukat tosi kauniit. Patalapusta näkee sen miten tasaista jälkeä saat aina aikaan. Ihailen sitä.
Inspiraatiota pupuihin saatat löytää Hannin hauskoista eläinhahmoista :-).
Minä olen miettinyt myös, että kumpi kävi kylässä ensin ja mitä kautta ☺️ En muista yhtään, mutta todellakin arvokas sattuma, kummin päin vain!
PoistaJa kiitos💕 Perussukat on meillä tarpeen, meillä on työkalupakki jossa on vierassukkia, kun näin talvella on kylmät lattiat. Ja nyt olen koettanut saada kulutettua noita lankoja pois, että saisin joskus uusiakin 😉
Pienet lapaset oli nopeat tehdä, kun olin saanut kunnon mitat, ei tarvinnut arvailla.
Vuosia olet blogilainen ollut, ja sukkia sun muuta kutonot. Yht´aikaa niitä ei oikein voi tehdä, mutta peräkkäin.
VastaaPoistaMinä en muista, milloin olen sinun blogissasi eka kertaa viisiteerannut. Minä aloitin jonkun englannin kielisen blogin ensin jo vuonna 2006, sitten jatkoin Vuodatuksessa kirjoittamalla Pollen suuret saappaat- nimistä blogia. Se on raajarikona nykyään salasanan takana. Näillä Karsikonperän jutuilla sitten vuodesta 2012. Vähän ennen olimme muuttaneet Lounais-Suomesta tuttuun syrjäkylään.
Mutta asiaan - kätösissäsi on syntynyt sukkaa jos jonkin moista ja muutakin nättiä. Lapaset herättävät mielenkiintoni peukalomallin suhteen. Tuossa mallissa ei peukalolle tule kylmä.
Kiitos 💕 Mummu opetti aikanaan perus kiilapeukalon, mutta joskus löysin netistä tuon mallin. Löytyy haulla INTIALAINEN PEUKALO. Novitan sivuillakin on siihen ohje, on helppo tehdä. Tykkään tuosta, kun se on enemmän semmoinen kädenmukainen.
PoistaPitkään olet sinäkin blogia pitänyt! Me olemme varmaan törmänneet toisiimme alun alkaen krapujen merkeissä - olisiko näin? Olen kirjoittanut ensimmäisen krapuni huhtikuussa 2019 ja sinä olet kommentoinut sitä 🤗
Ei ihme, jos mistelit oli sekaisin, on siinä sen verran kuviota suuntaan jos toiseenkin. Lopputulos on kuitenkin hyvä! Tuota patalappua piti syynätä, kun mainitsit, että on virhe. Tuli tarve testata hoksottimiani 😂 En löytänyt virhettä. Lapasten peukku on tyylikäs. Inhoan peukkujen tekemistä.
VastaaPoistaMinäkin olin aikoinaan Vuodatuksessa. Vielä pitkään senkin jälkeen, kun kuvat katosivat. Palauttelin niitä aika paljon omista tiedostoistani. Kommentointi alkoi olla jotenkin hankalaa bloggerin puolelle, jotin päätin pistää pillit pussiin ja siirtyä tänne. Pääaiheeni on koko ajan ollut olevinaan käsityöt, mutta nyttemmin olen tajunnut, että eihän se elämä tarvitse niin yksioikoista olla. Muutakin voi kirjoitella. Sitten tulivatkin jo kissat ja homma lähti ihan lapasesta 😂
Kiitos Sartsa 🤗💕
PoistaMinun kompastuskiveni on langankierto; kummin päin milloinkin.
Ja jos sinä et pidä peukkujen tekemisestä, minä inhoan sukkien kantapäissä silmukoiden poimimista.
Tuo intialainen peukalo on minusta helppo ja kiva tehdä, se oikeastaan tulee vähän kuin itsestään.
Ai niin se virhe: kuvassa oikea alakulma. Tein reunan muutaman kerroksen verran väärin, kun en muistanut, miten työ käännetään ja kerros vaihtuu. Olisiko kolme-neljä kerrosta.
PoistaMutta ei se haittaa, pannulappu jää kotiin. ☺️
Ja olen ottanut virheisiin sen kannan, että ne ovat minun tavaramerkki 😄
Sukkapuikoilla melominen minut toi piiriin, pitihän sitä nyt tsekata kuka hullu sellaista harrastaa? Tai edes kysyy? Onneksi tein niin, olet Pö-Lö nettiystiksistä parhain<3.
VastaaPoistaOn ollut ilo seurata sun uskaltautumistasi kirjoittamisen saralla, ja sen vaikutus näkyy blogi-postauksista. Uhmakkaasti vaikka hankeen!!! Hieno asenne, yleisesti ottaen.
Hyvää jatkoa ja innostusta tuleville vuosille, blogin pidosta tullut itselle aika iso kanava avautua, saada pois pyörimästä mielestä asioita. Kunnolla kun ajoittain tuulettaa niin jaksaa taas harmaata arkeaan.
Aouuuuuuuuuuuuuu!!
Siinäpä se; voiko sukkapuikoilla meloa? En ehtinyt saada sitä selville, vaikka kovasti yritin 😄
PoistaKiitos sanoistasi Sus'
Harmittaa, että kiukuissani hävitin sen vanhan blogin, sillä sinne meni ne tarinat meidän melontareissuista - niissä sitä vasta sattui ja tapahtui, jos on sattunut sen jälkeenkin.
Ite oon TÄÄLLÄ vasta vähän aikaa käynyt lueskelemassa, mutta omassa blogissa oon ollu jo 14 vuotta...EI oo tottakaan. Vaikka on se kirjoittelu vähentynyt, kun ei ole enää puutarhaa eikä pihaakaan, alunperin puutarhasta kirjoitin. Käsityötkin vähenee, kuin "pyy mualimanlopun eessä". Pitäs kantaa nuo sukat jonnekki kirpputorille. Sitkeästi kirjoitan nyt kirjoista toivoen että ne jutut säilyisi jossain, koetan laitella ne moneen paikkaan "muistiin".
VastaaPoistaEn yhtään myöskään IG;sta löydä mitään, enkä Fbstä sen vertaa. Pelkkiä kuvi tai pelkkiä testejä lukeminen ei kiinnosta.
Vuodatuksesta en tiedä mitään, yksi siellä kirjoittava on mun lukulistalla.
Youtubea nykyjään tulee kyllä tuijotettua niidenkin edestä. sieltä löytyy kivoja tubettajia myös.
Lumien sulamista odotellessa jotain pitäs keksiä :))
Kiitos kun tulit Emilie 🤗
PoistaKirjat on se "meidän juttu" - toki muutkin, mutta kirjat erityisesti. Olen saanut sinulta monta hyvää vinkkiä itselleni ja Äidilleni; tunnen aika hyvin hänen kirjamakunsa.
Mursu katselee paljon videoita Youtubesta; rakentamisesta ja sen sellaisesta, saadakseen vinkkejä ja ohjeita mitä ja miten voisi tehdä.
Ja hyvä muuten kun muistutit: helmikuu loppuu huomenna ja täytyy löytää uusi kirja Lukupiirille - olen tosi iloinen kun olet mukana ja jaksat lukea "hulluimmatkin" ehdotukseni 😄
Kaikenlaisia muoti-ilmiöitä sitä onkaan ollut. Painonpudotus! T. Saukkis
VastaaPoistaSano älä muuta 😄😄
PoistaOnneksi se on mennyt jo ohi.
Vuodatus kadotti minunkin kuvani kaikki. Sisuunnuin niin, että etsin kuvat taksisin ja muutin bloggerin puolelle. Ihania neuleita. Kauniit nuo Mistelit.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua
Kiitos enkuli 🤗
PoistaAika moni taisi siirtyä pois vuodatuksesta, tai lopettaa kokonaan. Jotkut jäivät sisukkaasti odottamaan korjausta ja ilmeisesti se suurelta osin on saatukin korjattua.
Minulla oli niin monta "rikki mennyttä" asiaa siinä yhtä aikaa, sen näkee ensimmäisistä päivityksistä täällä bloggerissa; ovat varsin kökkösiä juttuja.
Mukavaa viikonloppua myös sinulle 💕
Komppaan Terhiä, etten muista kuinka tänne tulin ja kauanko siitä on? Pääasia, että löysin tänne! ♥
VastaaPoistaHeh, olen harkinnut Tyyne -patalapun tekemistä jo useamman vuoden - ensimmäistäkään en ole tehnyt, kuten en käsitöitä aikoihin muutenkaan...
Mukavaa vaihtuvaa kuuta! Ihana, kun olet!! ♥
Pääasia, että olet täällä ❤️- ihana!
PoistaKiitos postauksestasi, se oli hyvin monipuolinen ja hauska luettava.
VastaaPoistaKiitos Sirpa 🤗
PoistaKävin vastavierailulla blogissasi ja oi miten ihania kuvia siellä olikaan!
Mä vähän epäilen, että mun vuodatus löytyy vielä jostain, jos oikein kaivelee. Ei kannata :P
VastaaPoistaPitäisikö kuitenkin 😜😎
Poista