Ei porkkanoita tänään, kiitos

 Just nyt ei tee yhtään mieli porkkanoita, ei missään muodossa. Oikeastaan jo pelkkä ajatus ja kirjoittaminenkin porkkanoista saa aikaan huonon olon.

En tiedä minkä vuorokauden mittaisen vatsataudin sain. Luulin ensin, että jaahas, taas söin jotain, mikä aiheutti jonkinlaisen hermeettisen närästyksen ja nousin ylös sängystä kohti jääkaappia ja join lasillisen maitoa - se yleensä auttaa. 
Ei auttanut tällä kertaa. Olo vain paheni. Nousin ylös ja tulin tähän nojatuoliin istumaan, otanhan tässä usein iltapäivisin kevyesti tunnin torkut, ihan hyvin voisin nukkua tässä. 

Yksityiskohtaisemmin en kerro, ei ole kivaa teille. Pääsin lopulta kuitenkin takaisin sänkyyn, nukkumisesta ei tullut mitään. Kuuntelin seinäkellon lyöntejä ja odotin, milloin Mursu heräisi. Heti hyvän huomenen toivotuksen jälkeen pyysin tuomaan verannan pakastimen päältä ämpärin (kuka älypää on laittanut KAIKKI ämpärit korkean kaapin päälle - minä vaan kysyn). 

Sängyssä sitten vietinkin koko eilisen päivän, puolinukuksissa. Olisi ollut hyvää aikaa lukea blogeja ja vastailla kommentteihin, mutta ei ollut riittävästi aivokapasiteettia.

Olisi pitänyt käydä tekemässä lumityötkin Mursun kanssa, mutta eipä ollut minusta siihen. Saihan tuo ne yksinkin tehtyä, kevyttä pakkaslunta ja kun ei ole isoa pihaa, mutta on kurjaa kun ei pysty auttamaan, kun tietää, että toista sattuu koko ajan ja sitten särkee loppupäivän. Ja tietenkin: just kun olet saanut lumityöt tehtyä, niin lumiaura ajaa tiensuuhun sellaisen näpsäkän tömpäreen. Että jos et käy sitä kolaamassa siitä pois, se takuulla jäätyy siihen esteeksi. 
Tosin voi käydä niin kuin viime talvena, että joku mystinen auramies käy sen traktorilla ajamassa siitä pois. Ei ole vieläkään selvinnyt kuka oli käynyt ajamassa meidän tien suun puhtaaksi lumiauran jäljiltä. 

Illansuussa Mursu tuli kysymään täytettäisiinkö dosetit - telepatia toimii jo nyt ☺️ (aamupäivällä tuli joku tiedeohjelma, jossa aiheena oli mm. telepatia ja olisiko joskus tulevaisuudessa mahdollista kommunikoida pelkästään telepatian avulla) 

Dosettien täytön jälkeen Mursu teki mukillisen Kuppi kuumaa -juomaa, kun en ollut syönyt mitään, vettä vain juonut. Se teki ihan hyvää. Iltapalaksi lääkkeet ja myöhemmin maitoa - jo vain aamulla heräsi ihan eri Pöllö kuin eilen. 
Ääni käheänä ja kurkku karheana *minä en kuorsaa...😏😏*

Nyt olen reippaana yrittänyt kirjoittaa tätä "Ajankohtaista Pöllönkulmalta" -osiota. 
Rohkeasti syönyt oikeata ruokaa. Saanut kuulla, ettei isoja porkkanoita saa syödä kuin kaksi päivässä. 
Tarkkaan ottaen, en saisi syödä porkkanoita kuin keitettynä, mutta kun ne tökkii, on tökkinyt siitä asti kun Äiti alkoi opettaa kiinteän ruuan syömistä. Eli kun en vielä ymmärtänyt perunan, porkkanan ja banaanin eroa - paitsi mausta. Ihan sama millä nimellä niitä kutsuttiin. 
Dilemma: pitäisi syödä kasviksia, mutta en oikeastaan saisi syödä kasviksia. Ole siinä sitten. En silti aloita suklaan syöntiä uudestaan.