..mikä pääsi karkuun. Päiville lupasin näyttää kuvan tästä kalastajasta, kuinka vanha lieneekään. Pyysin Mursua nostamaan sen alas kaapin päältä, puhalsin pölyt pois, kuvasin ja pyysin laittamaan takaisin, ettei vain putoa lattialle ja mene rikki. Kalassa lukee Berlevåg - se on kunta Norjassa ja sieltä vanhempani ovat tämän joskus, varmaankin 1970-luvulla reissatessaan ostaneet.
Kuvia reissusta löytyy, muun muassa kuivumassa olevia kapakaloja!
Wikipedian mukaan pienessä Berlevågin kunnassa on lentoasema, joka on avattu 1971.
Samalla paikalla oli jo Norjan miehityksen aikana Saksan ilmavoimien käyttämä kenttä, jonka PUINEN kiitotie purettiin sodan jälkeen jälleenrakennuksen tarpeisiin.
Puinen kiitotie 🙄
Mutta se kala! Kuinkahan suuri se karkuun päässyt oikein mahtoi ollakaan, sitä minä ihmettelen.
Viikonloppu on mennyt melkolailla urheilua katsellessa. EI jalkapalloa, mutta älkää kertoko Futari-Prinsessalle. Hän ei luultavasti puhu minulle enää mitään, jos saa kuulla, että katson mieluummin yleisurheilua kuin jalkapalloa.
Nuorten yleisurheilun EM-kisat ovat olleet mielenkiintoista katsottavaa, suomalaiset ovat pärjänneet hyvin, vaikka ihan samanlaista mitalisaalista ei tullutkaan kuin Espoossa 2023, mutta onhan se annettava välillä tilaa muillekin.
Mutta vaikeaa oli katsella paikallaan istuen Ilona Monosen 3000 metrin esteiden viimeistä kierrosta 🥇Huima nuori nainen, teki sen minkä oli lähtenyt Bergeniin tekemäänkin.
Urheilua katsellessa ja kuunnellessa oli taas hyvä pistellä tätä ja viimein sain ensimmäisen neljänneksen valmiiksi. Enää VAIN kolme neljännestä jäljellä. Eihän se ole juuri mitään. Ja vähän jälkipistoja ja ja ja..
Kyllä se joskus valmistuu.
Ja kuvaaja taas ollut näppärä 🫣 Vasemmassa reunassa EI ole oikeasti tuollaisia ruskeita länttejä, siellä on vain valkoista ja harmaata. Ruskeat läntit ovat varjoja. Hyvä Pöllö.
Mähaluunuudenpuhelimenjossaonparempikameravaikkeisemustaparempaakuvaajaateekään.
Mutta se, että jos olisi parempi puhelin, ei tarvitsisi ladata puhelinta kahta kertaa päivässä. Eikä menisi hermo kun puhelin jumittaa. Mitä, valitanko taas? Valitan. Olen tehnyt puhelimelleni kaiken mahdollisen, mitä sille vaan voi tehdä. Paitsi heittänyt järveen, auton alle, vetänyt vessasta alas, yrittänyt grillata sitä.
Mutta onhan se loppujen lopuksi aika pieni murhe, yks puhelin.
Jatkan ristipistelyä, katson Kummelia, kuuntelen Kari ja Karvattomia ❤️
Sota-aikana oltiinvarsin innovatiivisia mutta puisesta kiitoradasta kuulen ensimmäistä kertaa, mahtoi olla melkoinen näky. Toivon että saat uuden puhelimen, sun pitää ahdistella Mursua ja olla juoni, jätät vastaamatta kun hääp soittaa ja kun sulta sitten tiukkaan sävyyn kysytään että mikset vastaa, niin sanot että kyllähän minä vastaisin mutta kun tuo puhelin v....kettuilee. Vois vaikka toimia, mene ja tiedä mutta oikein hyvää sunnuntaita teille!
VastaaPoistaEnsimmäistä kertaa minäkin kuulin (=luin) puisesta kiitoradasta. Kaikkea ne saksalaiset keksii.
PoistaEiköhän toi luuri löydä tiensä johonkin näädän... kunhan saan omani liikkeelle kaupunkiin asti.
Viimeistään sitten, kun saan Mursun uhkailemalla ja kiristämällä hammaslääkäriin.
Sunnuntai oli hyvä, kiitos 😉😄
Ööö..tota tota, älä ny hermostu mutta jos sais sen sähköpostiosoitteen vielä kerran...pistin sen ylös perinteisellä tavalla ja nyt en löydä sitä saamarin vihkoa millään ja sä annoit sen jonkun postaukseni kommenteissa mutta kun oikeesti muista että missä? Jumalauta tää mun pää on mennyt huonoon kuntoon 😒
VastaaPoistaMä en hermostu kun korkeintaan kaupassa 😉 ja..
Poistakamelontti@gmail.com
Ja jos hukkaat sen uudestaan, se löytyy tuolta oikeesta yläkulmasta.
Ja nyt puhelin pois tai auto parkkiin!
Kiitos 🙏💕
Poista...ja miksi gmail väittää että sun s-postiosoitetta (vastaanottajaa) ei tunnistettu?
PoistaAsia kunnossa, oli pikku mikrovirhe osoitteessa joten nyt sulle lähti postia.
PoistaNäyttäisi tulleen perille, paneudun siihen hetken kuluttua. Kiitän ja niiaan - en kylläkään kovin syvään.
PoistaKalavale-patsas on helmi :-) ja tietysti tarina sen takana. Ennen ostettiin tuon kaltaisia matkamuistoja ja niihin sisältyy niin paljon muistoja.
VastaaPoistaMeillä oli joskus lapsuuden kodissa seinällä poron talja ja siihen kiinnitetty sellaisia kankaisia merkkejä eri puolelta Suomea.
Joskus ihan joku pienikin ja muuten vähäpätöinen esine tietystä paikasta herättää henkiin kivoja asioita.
Pahuksen puhelimet. Kun ne on nykyään niin tärkeitä kapistuksia. Eikä se uuden ostaminen ole ihan yksinkertainen juttu....tarjontaa on ...liikaa !
Minusta tuo patsas on ihana 😄 Isä ja Äiti keräsivät reissuiltaan viirejä, muistatko ne? Niitä olisi ollut siellä isältä perinnöksi jääneessä mökissä, jonka myin pois, mutta olivat jo niin likaisia, etten ottanut niitä sieltä mukaani. Toinen vaihtoehto olisi ollut ottaa isän kaikki yhdeksän työkalupakkia, jotka hän oli sinne säilönyt..
PoistaPuhelimet ovat viheliäisiä. Joskus hyvinkin käteviä ja tarpeellisia, mutta joskus.. Joskus toivoisin, että voisimme palata lankapuhelinaikaan 😂
Siinähän on oikea kalastaja-Eemeli! Kiitos kun näytit sen! Nuo vanhat matkamuistot ovat oikeasti kivoja, kertovat omaa tarinaa ajastaan. Meillä oli niitä Lapin Pöllöjä eli pullopiiloja jotka keräsi pölyjä( ei pulloja) ja kerran siivotessa bongasin yhdestä elukoita( mitä lie) niin lensivät roskiin, yäk. Olivat sukulaisilta saatuja matkamuistoja siis. Kiva ristipistostyö, itsellä ei kärsivällisyys rittäisi. Mukavaa viikkoa sinullePöllö! (Kaikesta luurin temppuilusta huolimatta).
VastaaPoistaNuo viikset ovat minusta ihanat - hän on jotenkin niin leppoisan näköinen.
PoistaLapin Pöllöt kuulostaa hauskoilta, mutta niissä majailleet elukat ei, yöks.
Ristipistotyötä on ollut ihan kiva tehdä, kun olen kuunnellut kirjoja, otin BookBeatilta kokeilujakson ja täytyy nyt hyödyntää se kunnolla. Ja tietenkin viikonlopun urheilua kuunnellessa ja katsellessa.
Mukavaa viikkoa sinullekin!
Oi, mun isällä ja äidillä oli pari tuon tyylistä esinettä kirjahyllyssä. Mulle niistä ei kulkeutunut yhtään, oisko antiikkia keräilevä sisko ottanut ne kokoelmiinsa. Totesin tuolla omassa blogissa, että en tykkää enää yöpyä muualla kuin omassa kodissa. Vanhenemisen merkki. Olen myös sanonut, että sitten kun olen (vielä) vanhempi, alan joko tekemään ristipistotauluja tai kirjomaan pöytäliinoja. Jokohan olisi aika?
VastaaPoistaOma koti on paras. Mulla menee reissussa aina ensimmäinen yö huonosti nukkuessa, jos olen pidempään, lopun aikaa osaan nukkua. Korvatulpat auttaa vähäsen.
PoistaEn mä tiedä; sä kudot kuitenkin sukkia - ehdit vielä hyvin uppoutua kirjomisen saloihin.
Mä en osaa kirjoa pöytäliinoja tms. Ystävä pyysi muutama vuosi sitten kirjomaan heidän suvun kastemekkoon nimen ja syntymäpäivän. Siitä tuli kauhea, mutta kangas oli jo niin vanhaa ja haurasta, että ne voinut enää purkaa sitä (kolmatta vai neljättä kertaa). Oli pakko antaa se sellaisena. "Tää on nätti". Aaarrgghh... No, en ole saanut sitä onneksi enää uudelleen, vaikka sukuun on syntynyt vauvoja.
Ristipistot ja pari vuotta sitten löytämäni sashikot riittävät minulle.