Tänään oli vinkeä lauantai. Aurinko paistoi aamusta alkaen pilvettömältä taivaalta, joten päätettiin lähteä ajelemaan, katselemaan kevään etenemistä maakunnassa.
Ajeltiin kaupungin suuntaan, ei varsinaisesti kaupunkiin, vaan sieltä syrjästä huoltoaseman kautta tankaten ja uudehkon, suositun asuinalueen kautta etiäpäin. Ko. asuinalue oli aiemmin ihan vain metsää ja peltoa, silloin 40 vuotta sitten kun asuin muutaman kilometrin päässä siitä. Nyt siellä on rivitaloja, pienkerrostaloja ja omakotitaloja vieri vieressä ja lisää tulee koko ajan.
Paikka johon minua ei saisi asumaan mistään hinnasta. Ei, vaikka meillä ei ole julkista liikennettä ja tiedän, että kauppakin lopettaa toiminnan muutaman vuoden päästä - silti en sinne muuta.
Ennemmin kerrostaloon.
Hetken ajettuamme kohdalle osui kauppa ja pistäydyimme eväsostoksille. Kaupanpihalla oli myös Rinki-piste ja kun mukana oli melkoinen määrä pahvia, Mursu päätti jättää pahvit sinne.
Valtavien roska-astioiden ympärillä pyöri pari n. 6-7 vuotiasta poikaa jalkapallon kanssa. Katselin heidän touhujaan ja näin, että he menivät juttelemaan Mursun kanssa.
Osittain jo arvasin mitä oli tapahtunut, mutta en ihan kaikkea... Siellä oli käyty keskustelu:
- Antaisitsä meille rahaa?
- Kun ei mulla ole.
- Edes viisi senttiä?
- Mulla ei ole yhtään rahaa, mutta mulla on autossa kaksi limutölkkiä, käykö ne?
- No käy!
Mursu tuli hakemaan tyhjät tölkit ja vei pojille, tyhjä imurilaatikko oli vielä maassa 🤔
- Saadaanko me tää laatikko kanssa?
- Saatte. Mitäs te teette sillä?
- Kerätään lisää tölkkejä siihen.
- Okei, no hyvä.
Keskustelu päättyi, mutta Mursu kuuli, kun toinen pojista sanoi toiselle:
- Toi on hyvä ihminen!
❤️❤️❤️❤️
Voisin laittaa tähän vaikka miljoona miljoona miljoona sydäntä!
Ne pojat oli sen ikäisiä, että Mursun kanssa puhuttiin, että sen ikäisiltä tuollaiset lauseet tulevat oikeasti sydämestä.
Me jatkettiin ajelua, ajeltiin mökin ohi ja yllätys yllätys: ulko-ovi oli KIINNI. Kun lähestyttiin Kausalan ABC:tä, huomattiin, että toiselle puolelle on ilmestynyt Tokmanni - on siis jokunen tovi kun ollaan siellä suunnalla käyty! Muistui mieleen se vessapaperi joka on kai jo kolme kertaa unohtunut ostaa 🫣 Nyt mentiin ihan varta vasten sitä hakemaan sieltä ja ostin samalla itselleni mekon/tunikan - jonkun koltun kuitenkin.
Iitin kirkonkylän kautta ajeltiin Vuolenkoskelle ja sieltä kotia kohti - maisemat oli aika lailla muuttuneet siitä kun olemme viimeksi siellä ajelleet. Puita oli kaadettu, mutta tilalle istutetut taimetkin olivat jo ehtineet kasvaa yli kaksimetrisiksi. Hups vaan.
Aurinko meni välillä pilveen, niin auton ulkopuolella kuin sisäpuolellakin, mutta onneksi se tuli aika pian jälleen esille. Niin kuin aina. ☀️☀️
Kuulostaa mukavalta! (Toisin kuin yläkerran kanta-askelut! Töms töms - lauantai..) Täällä on niin kova puuskatuuli, etten ole edes harkinnut ulkoilua. Ei tarvii, jos ei halua? Loistavaa, että ne pojat ymmärsivät tölkkipanttien päälle! ♥
VastaaPoistaOnnittelut mekosta/tunikasta ja siitä, että olette hyviä ihmisiä! ♥ Sen tosin tiesinkin jo.
Kiitos Stansta - niin olet sinäkin ❤️
PoistaTänään on ollut tosiaan kova tuuli; se heilutti välillä autoakin, kun on sen verran korkea toi paku.
Mietin, että jalkani saisivat olla jonkun verran (=aika paljonkin) kapeammat, että sitä voisi mekkona pitää, mutta eihän se miksikään muutu, onko farkut vai legginsit, yhtä paksut noi pohkeet on joka tapauksessa 🫣
Onneksi et ole asunut meidän alapuolella.. Minä nimittäin olen pahemman luokan kanta-astuja 😄
Kiitos! ❤️
PoistaEivät ne yläkertalaiset kauaa tömistelleet eikä onneksi seinänaapurikaan soittanut kauaa sähkökitaraansa, vaikka siellä kuulostikin olevan iloisia vieraita.
Arvaas, onko Hanni ollut koko illan mielessä? Tuuli + meri + aallot ja laivalla, uups. 🫣 Just alkoi vielä satamaankin 'jotain'...
Himputti; väsyttää, mutta ei nukuta...
Tulin kieltä näyttämään.. ;P
VastaaPoista😜
PoistaNäin ne maisemat muuttuu....ja olipas kivoja poikia ja te olitte myös! Aurinkoista viikonloppua🌞
VastaaPoistaJoka puolella on kaadettu puita viimeisten parin vuoden aikana ihan hirveästi - meidänkin ohi kulkee päivittäin tukkirekkoja. Mutta kai se on tarpeellista, sekin, oikeastikin, eikä vain rahan kannalta.
PoistaÄidin kanssa äsken puhuin ko. pojista ja ehkä poikia aina sieltä roskiksilta ajetaan pois ja käsketään kotiin, komennetaan ja ärhennellään. Nyt kun joku puhui ystävällisesti - muisti ehkä oman lapsuutensa 😊- se oli pojille iso juttu.
Kaupungissa asuessa saatoin itse joskus antaa yhden-kahden tölkin palautuskuitin yhteistä karkkipussia ostaville pikkupojille. Niitä kirkkaita silmiä ja kysymystä "Meillekö?" ei voi unohtaa 🥰
Aurinkoista sunnuntaita Päivi ☀️
Vinkeä tuuli, hih!! Siis leikkisä? Tuollainen ajelu kyllä yleensä aiheuttaa juuri tuota että missä välissä nämäkin on rakennettu?? -äimäilyä.
VastaaPoistaKieltä peliin ;P
Ai ni, unohtui - lasten suusta se totuus tulee!! <3
PoistaLasten silmistä näkee ja lasten suusta kuulee totuuden.
PoistaNuo maisemat joissa ajeltiin, oli ennen hyvinkin tuttuja sunnuntaiajeluiden maisemia - nyt ovat ihan eri suunnalla, niin ei tule juuri käytyä.
Mikä sen virkistävämpää kuin ajelu auringossa vai vielä uusi mekkokin !
VastaaPoistaJa Mursulle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki ! Aina ei edes ymmärrä miten pienestä eleestä ja avusta voi olla suuri ilo.
Allekirjoitan täysin tuon etten haluaisi asua omakotitalossa joka on rakennettu vieri viereen muiden kanssa pienelle tontille. Mieluummin vaikka kerrostalon rauhassa :-).
Minua ahdistaa aina kun näen jonkun talon jossa ulko-ovi repsottaa auki. Tietää että se kaluttu putipuhtaaksi ja tekisi mieli mennä edes sulkemaan ovi .En tiedä miksi se tuntuisi niin tärkeältä ? Vähän kunnioitusta taloa ja sen entisiä asukkaita kohtaan. Minulla nyt on muutenkin pohjaton halu pelastaa kaikki autiotalot :-) . Onneksi Kari kulkee järjen äänenä ja jarruna mukana.
Aurinkoista sunnuntaita !
Meistä vanhat talot ja pienet reippaat ihmiset ovat hellyttäviä.
PoistaMökki oli siis meidän oma mökki, se josta odotamme pääsevämme eroon.
Vanhoissa taloissa, ladoissa,riihissä ja muissa sellaisissa on meille sellainen "katso tuokin on tyhjä ja hylätty, siellä on varmaan vaikka mitä ihanaa mikä tarvitsisi kodin". Tietysti se itse rakennuskin tarvitsisi pelastajan. Äiti on samanlainen ja on nähty monta rakennusta, josta olen sanonut, että jos Äitille sen näyttäisi, pitäisi Äiti laittaa autoon kiinni, muuten se köyttää itsensä siihen taloon kiinni, eikä suostu lähtemään pois 🥰
Onpas teillä ollut leppoisa lauantai!
VastaaPoistaKyllä vain, lauantai oli leppoisa, iltaan asti.
PoistaAamuyöstä sain hikan enkä millään viitsinyt nousta ylös juomaan vettä. Onni on, että meidän sänkyjen välissä on n. 10 cm rako 😄 Tosin Mursu nukkuu jonkinlaista koiranunta kun olen kotona ja kuulee ja huomaa kaiken 🫣
Hauska tuo tapaaminen pikkupoikien kanssa. Ihanaa, että nuoriso osaa olla todellakin aitoa ja antaa palautteen sydämestä.
VastaaPoistaNiiden pikkupoikien sanomisesta tuli taas juuri sellainen hyvä mieli pitkäksi aikaa - samaan aikaan nauratti ja samaan aikaan oli hyvä mieli. Ja niin vakavasti keskustelivat aikuisen, ison miehen kanssa.
PoistaTe teitte sen, mitä me olemme aikoneet. No, kesällä varmaan kiertelemme lähialueita. Kiitos muistutuksesta!
VastaaPoistaPaljon on tullut oltua kotona, menneellä viikolla varsinkin päivystettiin pari päivää kotona ja sitten oli parina päivänä sellaisia pakollisia käyntejä "sinne ja äkkiä takaisin kotiin". Nyt kun oli hyvä keli, mutta ei vielä pihalla tekemistä, oli hyvä lähteä katselemaan mitä maailmalle kuuluu.
PoistaHyvä ihminen.. en kestä tuollaisia ihania lapsia, enkä hyviä ihmisiä liikuttumatta. Liikutun siis..
VastaaPoistaIitin kirkonkylä ja Vuolenkoski ovat ihania kyliä. Mulla oli mökki, 100-vuotias mummonmökki Kääpälän kylässä, ja kun vielä ajelin sieltä katsomaan äitiäni Keski-Suomeen, ajoin Jaalan, Vuolenkosken ja Vierumäen kautta Vääksyyn ja siitä jatkoin matkaa äidin luo.
Mökistä luovuin vuonna 2019. Sielusta iso pala jäi sinne.
Kun olisi voinut sanoa "kiva mies" tai "kiva ukko" tai jotain - mutta "hyvä ihminen" ❤️
PoistaMeillä oli suvun naisten kesken myös Akkapatikka, siitäkin olen täällä blogissa kerran yhden tarinan kertonut - Verlassa käytiin silloin. Yhden kerran vietettiin Akkapatikkaa Iitin kirkonkylällä, geokätköjä etsien.
Meiltä on Vääksyyn n. 30 km.
Meidän mökki on Mankalassa ja odotetaan, että se lunastetaan meiltä pois. Sinne on murtauduttu niin monta kertaa, että Mursu ei ole halunnut käydä siellä enää moneen vuoteen, jos ei ole pakko. Pakon edessä minäkin käyn siellä naapurin miehen kanssa.