Lähtöselvitys - check

 Pellot ovat täynnä kurkia, joutsenia, hanhia - selvästikin tekemässä lähtöselvitystä. Pitkät lennot kohti lämpöä on edessä; Espanjaan, Marokkoon (toivottavasti tietävät, että siellä ei taida nyt oikein turvallista kurkienkaan olla 😔), Egyptiin. Kuka minnekin. 

Joutsenet lähtevät etsimään vettä joka pysyy sulana läpi talven, täällä vesi on jo tummunut ja ennen pitkää se väsyy jään alle. 
Vielä on aikaa, vesilinnut keinuvat aalloilla, luulen niiden nauttivan aallokosta ja sumuisista aamuista ja aurinkoisista syyspäivistä.

Mutta auraan asettumista on jo harjoiteltu, samoin kuin lentoon lähtöä - kurkiaurat ja joutsenten liito on aina vain yhtä upeaa katsottavaa, niin syksyisin kun niille heittää hyvästejä ja toivottaa hyvää ja turvallista matkaa kuin keväisin, kun toivottaa ne tervetulleiksi takaisin kotiin. 

Meillä on ollut aurinkoisia ja lämpimiä päiviä. Pari päivää sitten kävelin postilaatikolle ja huomasin meidän tiensuussa ruostesiiven toukan, joka tapansa mukaan eteni määrätietoiselta marssilta näyttävällä etenemistyylillään meille päin. Jos joku naapuri olisi sattunut juuri silloin kävelemään ohitseni, olisi hän jälleen kerran pyöritellyt päätään miettien, onkohan rouvalla kaikki sukkapuikot tallessa... Jäin nimittäin hetkeksi juttelemaan toukalle; toivotin tervetulleeksi, sanoin että meidän tontille mahtuu kyllä ja meillä on ihan turvallista - kunhan ei siihen tielle jää. 
Muutaman askeleen päässä oli toinen ruostesiiven toukka menossa tien yli. Ystävällisesti (tai niin ainakin luulen...) ohjasin senkin kohti meidän tonttia, sanoin ettei niin pienten toukkien kannata taivastella maantiellä, varsinkaan keskellä päivää, kun siinä vielä kulkee tällä hetkellä sora-autoa, hakerekkaa, maitoautoa ja olipa vielä koulubussikin tulossa niihin aikoihin. 
Ja kun tulin takaisin postilaatikolta, oli kumpikin toukka kadonneet heinikon sekaan. 
Eilen puolestaan yksi toukka "toukkelehti" meidän portaiden alle. Jäin siinä sitten miettimään, että onkohan niitä jo kuinka paljon siellä 🤔 

Viime lauantaina käytiin hakemassa meille kaksi uutta tuolia ja hävitettiin yksi sohva. Samalla tavattiin Poikakin. (Ja jos olisi tiedetty tästä reissusta, olisi toimitettu paketti Siniselle Sohvalle henk.koht., mutta olin jo ehtinyt laittaa sen postiin ennen kuin tuolikaupoista oli tietoa.)
Ja kuten meillä on tapana; viikon kuumin päivä, niin meillä ruvetaan ruumiilliseen työhön eli rymsteeraamaan huushollia, kun päästiin kotiin. Sohva ulos ja sitten pohtimaan miten järjestetään tuolit ja sohvapöytänä toimiva liinavaatearkku, joka ei ole ihan kevyt. 
Järjestys saatiin ja nyt on hyvä.
Maanantaina autoon sohvan kaveriksi muuta roskaa ja kaatopaikalle - nyt on hyvä mieli kun on nurkissa pyörineet roskat viety pois. 

Siinä kai tärkeimmät kuulumiset. 

Riesahoitajasta ei ole vieläkään kuulunut mitään, joten kärvistelen ja kärvistelen. Blääh. 
Eikä parsiminenkaan ole nyt edistynyt.