Vanha biisi Paten esittämä, ei paljon selittelyjä kaivanne.
Pöllönkulma on pieni punainen tupa maalla, jossa minä, Pöllö, asun yhdessä Mursuni ja ei-toivotun ystäväni Riesan eli epilepsian kanssa. Elän syksystä kevääseen kuunnellen ja katsellen luontoa, lukien ja käsitöitä tehden. Kesän sinnittelen, syksyä odottaen. Unelmia on aina - ja se näkee, ken uskoo. Runoja kirjoitan nimellä athenenoctua (minervanpöllö)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Mursu kysyi eilen illalla, että koska meinaan lähteä. Eihän siinä sitten auttanut muu kuin soittaa ja anoa yöpaikkaa. Lopputulema oli, ett...
-
Eikös näillä pakkasilla olisi aika Villahousurockin? Muistatteko vielä Jussi Raittisen laulamassa Villahousurockia? Tästä on hyvä virkistää...
Pö-Lö Mustalammikko - Huhuilen öin, huhuilen päivin!!
VastaaPoistaPöllönkulmalla on kirkkaat veet - samat veet kuin siellä Sujenpesän nurkilla ;)
PoistaMutta hu-hu-huhuilen kyllä, tänään vähän kiukkuisemmin....
Asiallista Patea!
VastaaPoistaPate on ollut viime viikkoina listalla - siihen ei vaan kyllästy :)
Poista