Piikkitukan pianonsoitto

Viime viikon parturipsykologi käynnin lopputulos oli se, että tukka on lyhyt. Siis LYHYT. Ehkä alle sentin. Tai jotain. Mutta lyhyt. Tykkään tästä, vaikka peiliin katsominen onkin outoa. 
Siskorakas sanoi, että äkkiä se taas on silmillä. No niin se varmaan on, vaikka nyt se kyllä on aika kaukana. Mutta mennään sitten uudestaan psykologille. Ei kun parturiin. 

Lääkärikäyntikin oli ihan... no positiivinen. Viivyin pitkään, seuraava asiakas joutui odottamaan aika kauan yli varatun ajan, mutta se ei kyllä ollut minun vikani. Lääkäri oli perusteellinen josta minä olen tietysti tyytyväinen. Tänään hain postin ja siellä oli lääkäritätin kertomus käynnistäni. Ensimmäiset toimenpiteet on yhden lääkkeen annostuksen vähentäminen ja katsotaan mitä se tekee Riesalle ja tasapainolle ja näkövioille. Sitten ehkä kuvataan tätä pöllönpäätä - onko täällä enää mitään ja sitten tarvittaessa vähennetään vielä lisää lääkitystä, jos tästä ensimmäisestä vähennyksestä on hyötyä. Huokaus ja huokaus. 

Kotiinpäin tulo oli kuitenkin taas mukavaa - niin kuin aina. Kilometri kilometriltä olo tuntuu aina paremmalta ja kun järven isot selät vilahtaa puiden takaa ensimmäisen kerran, arvuuttelen mielessäni, kumpi puoli tällä kertaa on tyyni ja millaiset aallot on toisella puolella. 
Tällä kertaa vasen puoli oli peilityyni, oikealla puolella aallokko. Mietin miten kuvata aallokkoa.. Mursun mielestä se oli kuin piikkitukka :) Minä turvauduin taas eleisiin sanojen tueksi ja juoksutin sormia ilmassa; aallot olivat kuin piano, aivan kuin pianon koskettimilla edestakaisin juoksevat sormet. Kaunista. 

Maanantaiaamuna kävin apteekissa hakemassa taas kassillisen lääkkeitä ja siellä ollessa oli epihoitaja yrittänyt tavoittaa kahdesti. Ihmettelin mistä oikein voisi olla kyse, mutta oli laittanut viestin perään: olin torstaina lääkäritätillä käydessäni altistunut koronalle! Voi viheliäisyyksien viheliäisyys! No, ainakaan toistaiseksi ei ole minkäänlaisia oireita ilmaantunut, joten koputan puuta ja pidän sormet edelleen ristissä, vaikka tämä kirjoittaminen hankalaa onkin, ettei mitään tulekaan. Olihan toki itselläni maski sairaalassa muualla paitsi lääkärin luona ja siellä taas lääkärillä oli maski koko ajan. 
Vaan onhan tässä tarvittaessa aikaa sairastaa, Isosisko ja Ötökkätutkija tulevat vasta jouluksi, kyllä me siihen mennessä toivutaan. Ja jos ei sairastuta, mennään hakemaan seuraava rokotus. Liekö siitä apua, mutta kun sellainen on mahdollista saada, niin haetaan pois. 

Puikkojakin olen jonkun verran ehtinyt käyttää. Ihan itselleni tein tällaiset sukat korista löytyneestä langasta - ei osuneet värit kohdilleen, mutta ei haittaa minua. 


Ja adventtikalenterin toimittajatkin soittelivat päivänä muutamana ja kops vaan, adventtikalenteri kopsahti tuttuun tapaan postilaatikkoon, niin kuin jo monen vuoden ajan: 


Minusta tuolla vasemmalla puun latvassa on pöllö poikasineen... 

Kommentit

  1. Jos ei huomenna ala niin säästyit, se itämisaika on muistaakseni 5 vrk. Hirmusti tyhjiä rivejä tekstissä, lopussa. Kalenteri on kiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luotan siihen, että olen marraskuussa niin veemäinen, ettei edes korona halua olla lähellä 🤭
      Tyhjiä rivejä en saa poistettua puhelimella enkä tabletilla, mutta kiitos kun sanoit niistä: yritän seuraavalla kerralla muistaa tarkistaa tuon asian. Tiedän mistä ne "tulivat", tötöilystäpä tietenkin. Korjaan tästä jos muistan, kun käsissäni on avoin läppäri.

      Poista
  2. Musiikista on moneksi :)
    Toivottavasti et saanut koronaa riesaksesi.
    Sait tehtyä itsellesi omannäköiset sukat kauniissa väreissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riesan päälle toinen riesa?? Kauhiaa, Pö-Lö-lle tuloo sulkasato :O

      Poista
    2. Jaahas, johonkin hävisi aiempi vastaukseni Sartsalle, höh.
      Sopivasti lepoa ja verannan raivausta, ihan vähän haravointiakin, sitä se korona pelkää ;) Eli toivoakseni vältyi siltä, vielä ei ole oireita ja 8. pvä altistuksesta jo illassa!
      Luonnon musiikki on mun musiikkia, kun en itse osaa laulaa enkä soittaa (yhdellä kädellä pimputtaa..), mutta lunnon musiikki onkin kaunista :)

      Poista
  3. Onnea uudelle tukalle. Se on vinkeä tunne kun ensimmäisen kerran pesee hiukset tukan leikkuun jälkeen, etenkin kun on lähtenyt hiuksia paljon, niin shampoon määrän arvioiminen menee järjestään pieleen.

    Täällä pidetään peukkuja, että lääkemuutokset tuottaa toivotun tuloksen!

    Upean väliset sukat. Itsellä on puikot olleet jäähyllä vähän liian pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kyllä tähän nyt jo alkaaa tottua ja sampoon käyttökin vähenee; ei enää ihan koko kämmennellistä pursota sampoota pullosta tukkaa pestessä :)

      Pari viikkoa lääkemuutoksissa ei ole vielä apua tuonut - tai.... aamupäivät jos malttaa ottaa hissukseen ja pysyä erossa kaikista älyvermeistä, puhelin mukaan lukien, niin iltapäivällä jo pystyy jotain tekemään. Mutta jos otat aamusta puhelimen käsiin ja luet uutisia ja lehtiä, niin peli on pelattu.

      Tykkään itsekin sukista, kiitos. Sukat on mukavat ohuet, kun kuljeskelen reiskoissa - mahtuu hyvin ja pitää varpaat lämpiminä :)

      Poista
  4. Ihan sikahienon väriset sukat! Ja hyvä että tutkitaan ja välitetään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tykkään itsekin :)
      Olen tyytyväinen lääkäriini, kuuntelee ja ottaa tosissaan, vaikka välillä vähän "väitelläänkin" :) On kuitenkin valmis laittamaan lähetteen tutkimuksiin, jos ei itsekään ole varma mistä on kysymys. Samoin kuin meidän terv.keskuksen lääkäri laittaa lähetteen eteenpäin, kun oma tieto ja taito loppuu/on epävarmaa; ei esitä tietävää jos ei tiedä. Olen ainakin tähän asti ollut onnekas lääkärien suhteen, kun kuuntelevat.

      Poista
  5. Sukat on ihan huiput. Ja tohtori, joka tutkii, kuuntelee ja toimii, on aina lottovoitto. Hyvä, että säästyit koronalta. Ei se aina tartu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Olifantti :) Olen tosiaan voittanut lotossa lääkärien suhteen - muutenhan lottovoitto onkin meidät kiertänyt kaukaa...
      Koronakin kiersi (koputan edelleen puuta). Ja niinkuin Mursu eilen kavereille puhui, niin onhan noita altistuksia ollut varmasti kymmeniä eli sairastumismahdollisuuksia kyllä olisi ollut, mutta sairaalasta niiden oli pakko siitä ilmoittaa. No, tiesipä vähän seurailla oloa ja ainakin tämän pari viikkoa olla menemättä "vanhuksille", vaikka ne rokotettu onkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Jätäthän viestin käynnistäsi - tulisin mielelläni vastavierailulle :)