Kahvilakoira Martta ja ystävän laihdutusleikkaus ☺

Tutustuin tänään kahvilakoira Marttaan. Martta oli kerrassaan syötävän suloinen rapsutettava ♥♥
Ystävä soitti aamulla ja kysyi, lähtisinkö tutustumaan kaupunkiimme avattuun kahvi- ja teehuoneeseen ja siinä samassa kahvilakoira Marttaan. Koska meillä ei ollut sen kummempaa tekemistä, niin mikäpä siinä. Aurinko paistoi ihanasti, oli tosi keväinen ilma, piti ihan aurinkolasit laittaa kun kotoa läksin.
Otin muuten oikein rannekellonkin ranteeseen lähtiessäni. Enpä vaan muistanut, että kellohan on kesäajassa - kesä on siis jo ihan nurkan takana kuulkaa ☺

Kahvilassa oli ihanaa teetä; vihreää teetä maustettuna sitruunalla ja marengilla. Kaveriksi otin mansikka-banaaniraakakakkua - sanoin kuvaamattoman herkullista. Pala vain oli luvattoman pieni ☺
Ja maistiaisiksi saatiin vielä jotain lakritsijuomaa, hyvää sekin.

Kahvilasta jatkettiin keskustaan, jossa on edelleen remonttia siellä ja remonttia tällä, ei siis mikään miellyttävä paikka, siispä suunnistimme ainoaan kauppakeskukseen missä mitään enää on. Kaikki muu on oikeastaan jo siirtynyt kaupungin laitamille. Ystävä päätti etsiä kampaajan, jotta pääsisi eroon kuivista hiuksista ja mä päädyin sillä välin AM:n vanhan tuttavan kauppaan - siellä myydään mm. lankoja, mutta onnistuin sulkemaan silmäni niiltä. Sen sijaan ostin isälleni syntymäpäivälahjan, kirjan "Minun vuoteni 1945" (tai jotain sinne päin). Isä täyttää siis 70 ja kirjassa on tapahtumia hänen syntymävuodeltaan. Isä ei kummoisia lahjoja kaipaile, mutta jotain veisin kuitenkin ja kun hän lukee, niin ajattelin, että tuo voisi olla ihan kelvollinen. Turhaa roinaa viitsi enää viedä hänelle.
Siellä juorutessani oli ystäväni saanut ihan uuden lookin, aika menevän sanoisin, ja tukasta oli kyllä lähtenyt yli puolet - melkoinen laihdutusleikkaus ☺☺

Päivän päätteeksi käytiin vielä syömässä, joten se siitä laihdutuksesta....
Kotiin ehdin just sen verran ajoissa, että ehdin ottaa pienen pienet nokoset, ennen kuin lähdin kirjastoon käsityökerhon tapaamiseen. Palautin samalla kaikki muut lainaamani kirjan, mutta sen hirvittävän tiiliskiven, Tiklin, jouduin vielä jättämään  yöpöydälle. Onneksi meillä on uusimismahdollisuus netissä, en vaan muistanut kysyä, kuinka monta kertaa ne voi uusia. Voi vielä tovi vierähtää sen kanssa.

Meillä oli latuyhdistyksen kanssa lauantaina "Yhdessä lumille" -tapahtuma koko perheelle. Pulkkamäki, hiihtoladut oli tehtynä, lumikenkäilyä sai kokeilla, kota oli taas pystyssä ja kodassa sai paistaa makkaraa ja kodassa tarjottiin nokipannukahvit ja kuumaa mehua. Hevonenkin oli tilattu, jotta lapset olisi päässeet reellä hevoskyytiin, mutta hevosta ei näkynyt, mihin lie joutunut. Ja rakovalkea paloi kodan ulkopuolella. Tämmöisen lumiukonkin L & L rakensivat toivottamaan tervetulleeksi kotaan:

Yksi pieni vieras ihmetteli kovin, kun savu luikerteli kodan katosta ulos: "meillä on kyllä ihan erilainen savupiippu. Ei meillä ole ole tollasta savupiippua kotona, se on ihan erilainen" ☺☺

Tapahtuman päätteeksi kota purettiin ja riu'ut kuljetettiin talteen odottamaan seuraavaa tapahtumaa:

Ja nyt odotetaan laskiaissunnuntaita ☺☺