01 elokuuta, 2026

Mietin, että missä on meidän mikrotukihenkilö

 Ja ehdin tässä välissä jo unohtaakin sen, mihin ihmeeseen sitä oikein tarvitsen. Nyt taas muistan sen, mutta arvatkaa vaan, muistanko sitten kun sen joskus taas saan tänne. 
Kirjoitin ylös. Kun vaan sitten muistaisin, missä muistilappu on. Voi huokaus, että ihminen on törppö joissain asioissa. 
Kuten siinä, että omistaa tulostimen jossa on myös skanneri, mutta ei saa skannausta toimimaan. 
ONNEKSI on ÄLYpuhelimen. Jollain on siis älyä, vaikka monesti haaveilenkin niistä viili- ja jugurttipurkkipuhelimista. Ja savumerkeistä.

Toinen ongelma on kuvankäsittely. Ette varmaan ole huomannut, että olen siinä kädetön. Kohta saatte vahvistuksen. Huokaisin juuri, kuulitteko? 

VIIKKORAPORTTI. Aiheena puput. Tätä kuvaa ei tarvinne arvuutella, koska tästä jo näkee, että kyseessä on kaksi pupua. Haluaisin tämän nopeasti valmiiksi eikä tästä onneksi ihan hirveästi enää puutukaan - paitsi (paisti) tietysti ne vihaamani jälkipistot sitten ristipistojen jälkeen. 
Kaapissa nimittäin odottaa yksi aloittamaton ristipistotyö, jonka tekemiseen sormet syyhyää. Loput keskeneräiset saavat odottaa ensi kesää tai jos ei talvella huvita (täh? Mitä juuri kirjoitin?) kutoa. Vaikka vaan sellaisina välitöinä. Ei valitusta nyt, kohta alkaa urheilua tv:stä. Hys hys. 

Tässä on menneen viikon saldo. Tämän verran olen saanut aikaiseksi. 

(Ja tästä näette tämän "kuvankäsittelyn" - hah hah)

Okei, alempi kuva on tarkoituksella noin reunassa, uskoo ken tahtoo. Se peittää ylemmässä kuvassa olevan aida-kankaan reunan, jonka olen teipannut purkautumisen estämiseksi. Se on ruma. 

Lisäselitys: näppäränä eilen siivosin puhelimen galleriasta ns. turhia kuvia ja sinne meni tuo alempikin kuva. Olinpa tyhjentänyt roskiksenkin. Reipas kun olin. 

Tein töitä löytääkseni kuvan ja - no lopputulos tuo. Mutta kyllä se siitä etenee, vaikka jouduin sitä purkamaan vähäsen.


Huomasin juuri (havaintokykyni on näköjään tosi heikko..), että meillä ei ole kukaan vetänyt verhoja sivuun ikkunasta. Niin on ollut kiireistä. 
Olen lukenut teidän blogejanne ja koettanut kommentoidakin, nyt luulen olevani ajan tasalla. Blogeissa.

Luettua 2026 -sivu pitäisi myöskin päivittää, se on ihan retuperällä. 

Blogien lukeminen avasi jälleen Muistojen Pandoran lippaan, montakin kertaa, pitkin viikkoa ja se sai meidät Mursun kanssa juttelemaan ja muistelemaan monia asioita.

Ruokajutut oli aiheena tiistaina, kun oli toinen käynti hammasteknikolla. Sopivasti kotiin päästyämme soitti Poika joka oli pitämässä lounastaukoa työstään ja matkalla syömään. Kerroin muisteluistamme tai oikeastaan meidän perheen ruokaan ja syömiseen liittyneistä motoista Pojalle:
- jos se on syötävistä aineista tehty, se on syötävää 
- jos se ei liiku, se on syötävää

Jälkimmäiseen Poika totesi, että sitten kun isä saa ne uudet hampaat, älkää kuitenkaan ihan kaikkea syökö mikä ei liiku, siinä teidän pihalla on aika paljon kiviä mitkä ei liiku. 
Kuka sen ironisen ja sarkastisen Pojan oikein on kasvattanut, minä vaan kysyn. 

Stanstalle lupasin laittaa linkin uutiseen hauskimmista murresanoista. Näin, olkaapa hyvä. 
Josta tuli taas mieleen muisto kun Äiti päästi joskus 14-15 -vuotiaana minut käymään ensimmäisen kirjekaverini luona Pyhäjärvellä, Pohjois-Pohjanmaalla (Wikipedian mukaan). Hän löi päänsä kaapin oveen ja tokaisi: "Ai kauhee, nyt kyllä tulee kauhee kuppa päähän"
Mikä? kysyin minä. "Kuppa". Aha, okei. 
Ei siitä sitten sen enempää, kuhmu se varmaan oli, mutta enpä ollut koskaan aiemmin moista nimitystä kuhmulle kuullut. 

Jotta tämäkin postaus saataisiin joskus päätökseen, niin käydäänpä läpi viime postauksen kysymykset ja niiden vastaukset:

56. Missä sarjassa Joanna Lumley ja David McCallum matkasivat ulottuvuuksien välillä korjaamassa ajassa tapahtuneita vääristymiä?
- Sarjassa Safiiri ja Teräs
Tuntui olevan lähes kaikille muille tuttu sarja, mutta tässä kohtaa taas "karu lapsuus" - eli en ole koskaan katsonut.
Joanna Lumley tuli tutuksi ihan toisesta sarjasta ja sittemmin matkailu- ja luonto-ohjelmista.

57. Millä nimellä Twix-suklaapatukka tunnettiin ennen vuotta 2000?
- Raider
Minusta tuntuu, etten ole edes huomannut Raiderin muuttuneen Twixiksi. Jos sellaisen haluaisin tuotavan kaupasta, sanoisin varmaan, että "tuo mulle Raider" 😄

58. Mikä olut oli mainoksen mukaan "miehen mittainen"?
- Koff
Tulisi pitkä lista jos kertoisin, ketkä kaikki ystävistä ja sukulaisista on olleet Koffilla, Mallasjuomalla tai Hartwallilla töissä. Voi hyvänen aika sentään. 
Silti en tiennyt vastausta, muistelin että se on se joku tyyliin "kotka lentää aurinkoon" -olut, mikä se nyt olikaan.

59. Mikä eläin Helsingin yleisurheilun MM-kisojen maskotti Lasse oli?
-Jänis
Minä muistin kisoista vain sen, että Tiina Lillak voitti kultaa keihäänheitossa 

60. Millä nimellä VR:n 1988 käytöstä poistuneet Dm6 ja Dm7 kiskobussit yleisesti tunnettiin?
- Lättähattu
Ehtivät poistaa ne käytöstä, ennen kuin minä - "karu lapsuus" - ehdin koskaan kulkea junalla 😄 Hyvänen aika sentään, se on ollut pitkän matkaa 1990-lukua, ennen kuin olen ensimmäisen kerran eläissäni astunut junaan. 


Isäni, joka oli autonasentaja ammatiltaan ja vuosia töissä Postilla (silloin siitä vielä saattoi olla ylpeä), kulki Etelä-Suomessa korjaamassa Postiautoja silloin kun tekivät tenän tien päällä. 
Sitä hän ei kertonut, viihdyttikö kuski tai rahastaja matkustajia tällä Linjuripolkalla korjaajaa odottaessa tai minkälainen tunnelma paikalla milloinkin oli. 
Taisi olla niin, että toinen auto oli jo hakenut matkustajat jatkamaan matkaa.

Ja sitten uudet kysymykset sunnuntain ratoksi ja pohdittavaksi:

1. Minkä nimisen farkkumerkin Matti ja Pirjo Majava perustivat vuonna 1970?

2. Minne voi lähettää posti osoitteella PL 347, 33101 Tampere 10?

3. Mikä oli Tunturin 1967 lanseeraama vastine Helkaman huippusuosituille Jopo-pyörille?

4. Kenen ystäviä kapteeni Capu, Milla-koira ja professori Teofilus Kierto olivat sankarin seikkailujen varhaisissa suomennoksissa?

5. Minkä lehden sivuilta etsittiin "Missä Jallu luuraa"?

24 kommenttia:

  1. Nyt taas kerkesin lukemaan blogiasi ja ihailemaan ristipisto työtäsi. Jälkipistot on hitaita tehtäviä mutta tuovat kuvan esiin.
    Sitten kysymykset.
    1. En tiedä, en ole käyttänyt farkkuja ikinä.
    2. Pikku Kakkosen posti, Tampere.
    3. Poni.
    4. Tintti.
    5. Apu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tytti ja kiva kun tulit 🤗
      Olet kuin Poika, neljääkymmentä lähenevä: hänkään ei ole koskaan - tai ehkä pari kertaa - pitänyt farkkuja, eikä voi niitä sietää. Arkihousut on mustat collegehousut, vähän siistimmät on jotkut..chinosit tai jotain, mitä ne miesten siistit ei-farkut ovat. Ja sitten on puku niitä tärkeimpiä tilaisuuksia varten 😂

      Pystyitkö vastaamaan 2. kysymykseen laulamatta kysymystä?
      Minä en saanut edes kirjoitettua sitä laulamatta postinumerosta eteenpäin, vaikka kuinka yritin...

      Poista
    2. En pystynyt kirjoittamaan laulamatta 😀. Minä joka olen ylittänyt jo 60 rajapyykin en ole omistanut farkkuja. Käytän yleensä muita naisten suoria housuja.

      Poista
    3. Minä tarvitsisin edes yhdet sellaiset siistit naisten suorat housut, mutta kun en saa itseäni housukauppaan.
      Kahdet farkut omistan kaupunki- yms. reissuja varten, kotona ja kyläkaupassa kuljen milloin missäkin, kunhan ovat ehjät ja puhtaat. Ulkoiluhousut kelpaa hyvin.

      Poista
  2. Voi, noitten it-juttujen kanssa nykyisin ei olekaan helppoa. Mulla on digipuolen henkilö (+ insinööri) puolisona, ja silti hänkin aina joutuu kaiken uuden laitteen ja ohjelmiston kanssa taistelemaan, että saadaan hommat pelittämään, eikä aina silloinkaan täydellisesti. :( Jokaisessa luurin vaihdossakin jää osa tiedoista ja ohjelmista vanhaan, eikä niitä saa uuteen käyttöön, pitää vaihtaa nekin. Pankkisovellus yhtenä näistä, vaikken kyllä siitä mobiiliversiosta tykännytkään, niin silti kummastuttaa. Oma skanneri vaati koneelle erillisen ohjelman, minkä kautta se toimii. Yksinään ei millään, siis tulostin-kopio-skanneri-laite ei saa skannausta päälle yksinään, ilman ulkopuolista konetta, lainkaan. Ihan hölmöä, jotenkin! Toki on ymmärrettävää, että skannauksen pitää mennä jonnekin, mutta miksei se onnistu itse skannerin kautta, en tajua.

    Pupuset ovat kyllä jo somia. <3 Eteneehän se! Minä mietin, että mitkä ihmeen jälkipistot, ennen kuin tajusin, että tarkoitat niitä "reunaviivoja"? Mitkä itse teen aina työn etenemisen mukaan, kunhan vain menoon mahtuvat, en siis jätä niitä kaikkea vasta työn loppuun. Ehkä siksi en ole niitä kokenut ongelmallisiksi. Jos siitä tulisi vastaava "urakka" kuin päättelystä, niin jäisi varmasti kokonaan tekemättä.

    Kakkosen tiedän. Laulaen muistuu heti mieleen, vaikka ei kovin usein enää PK:ta katsotakaan. Lapsenlapsetkin seuraavat nykyisin enemmän ihan muita juttuja, jos edes telkkaa katsovat. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhelinten vaihdot meni meillä sujuvasti, paitsi Mursun pankin mobiilisovellus. Sen kanssa piti mennä ihan konttoriin; ensimmäinen nuori mies raapi korvallistaan, mutta toinen oli tullut ja naputellut sovelluksen toimimaan tuosta noin vain.
      Minusta pankin mobiilisovellus on kätevä ja helppo käyttää, tietokone kun ei ole koskaan mukana ja pankkiin kun ei enää kävellä missään tuosta noin vain.
      Luultavasti saisin tulostimen ja läppärin keskustelemaan keskenään, jotta skannaus toimisi, mutta toisaalta skanneria tarvii niin harvoin, että luultavasti seuraava päivitys läppärille katkaisisi yhteyden taas. En jaksa. Ja meitä on kielletty räpläämästä 😂
      Puhelimilla onneksi saa hyviä kuvia ja/tai skannattua, se riittää. toistaiseksi.

      Hauska miten erilaisia tapoja meillä kaikilla on tehdä erilaisia käsitöitä. Minä teen nuo ristipistojen jälkipistot viimeisenä siksi, että sillä tavoin ikään kuin "kokoan" sen työn.
      Samoin kuin toiset aloittavat palapelin tekemällä ensin reunat (minä), jotkut aloittavat palapelin jostain muusta kohdasta. Jokaisella on tietty kohta, mistä aloittavat ristikoiden tekemisen ☺️
      Niin, ja toiset kutovat sukat varpaista kärkeen - minä en ole sitä oppinut vaikka olen monesti yrittänyt. Kudon siis perinteisellä tyylillä ja kaksilla puikoilla tarvittaessa.

      Minä en saanut kysymystä edes kirjoitettua laulamatta mielessäni postinumerosta eteenpäin. Sitä ei vaan voi olla laulamatta, se on niin juurtunut mieleen.
      Mutta katsoin kuule tässä yhtenä päivänä Pikkukakkosta - voi hyvänen aika sentään. Mietin, että joko ovat lapset todella muuttuneet ihan mahdottoman paljon kun sellaista katsovat tai sääliksi käy, kun heille semmoista soopaa näytetään.
      Tai sitten minä olen tulossa vanhaksi ja kuulun todellakin siihen "kyllä ennen kaikki oli paremmin" -ryhmään 😂

      Poista
  3. Kysymyksiin vastaisin samoin kuin Tytti, vaikka olenkin pitänyt farkkuja.
    Teksitistäsi sai taas kivoja korvamatoja, ”Kotka lentää aurinkoon”-mainoksen musiikki voitti jopa Pikku Kakkosen postin. Sitä voinkin kuunnella samalla kun katson haukkoja (tänään aioin tähystellä, olisiko haukanpoikasten lentoharjoitukset menossa samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina tähän aikaan) T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti ihan itsekin käydä kuuntelemassa tuo El condor pasa - suomenkielisenä tosin.
      Toivottavasti näet haukanpoikasia.
      Meidän pihan linnut ovat jo saaneet poikasensa isoiksi ja laulu on hiljennyt. Tintit vain jahtaavat öttiäisiä syöksyen ees taas, hyvä etteivät törmää toisiinsa.

      Poista
  4. Täällä toinen nettitumpelo. Vedin sekalaiset kännykkäkuvat tikulle ja katselin sitten koneelta, että jossain D-asemalla on samanniminen kansio. Poishan se joutaa. Perkele. Se oli juurikin se tikku siellä D-asemalla. Arvaa oliko edes roskiksessa ne kuvat.
    Hyvin edistyy tuo pistely. Tuleekin kivat pupuset
    Mukavaa alkavaa viikkoa teille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Enkuli 🤗

      Voi ei - poistitko ne kuvat sieltä tikultakin?
      Meidän kirjastoissa tässä ympärillä on erilaisia digikursseja, mutta "enhän minä sellaista tarvitse". Tietenkään.

      Arvaas olitkos tässä yhtenä päivänä mielessä, kun ajeltiin kaupungista kotiin ja kuunneltiin Radio Rockia.
      - Mikäs biisi tämä on?
      - Katsotaan.
      - Beast in Blackin "Bella Donna". Kuka tässä laulaa?
      - No etkö tunnista; Yannis!
      - Yannis? Kuulosti kyllä naisääneltä välillä...
      - Nii-ih, Yannis Papadopoulos
      - MITÄÄH?!
      Ja sitten kuunneltiin biisi uudestaan puhelimesta, mulla sääret kananlihalla ja Mursulla käsivarret 😂

      Poista
  5. Voihan nenä, oli mennyt ohi edelliset kysymykset. Nyt heti vastaan uusiin.

    1. Beavers. Luokkakaverini Tanja mainosti niitä Anttilan kuvastossa 70-ja 80-luvuilla, isänsä oli Keskon sisäänostaja.
    2. Pikku Kakkosen posti. Meidän keskimmäisen kummit toivat Tampereelta PikkuKakkosen t-paidan 😁
    3. Ei mitään käsitystä
    4. Tintti. Mun lukemissa Tieteessä oli Professori Tuhatkauno.
    5. Apu. Kaverin kanssa aina sitä etsittiin hänen mummolassaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti ihan tarkistaa, mutta ei mulle ole kukaan kommentoinut mitään blogiin. En kyllä kovin ahkerasti sitä päivitäkään, että sikäli.

      Hyvin edistyy pistelyt sulla.

      Poista
    2. Tieteessä?! Tinteissä 😶

      Poista
    3. Tieteessä tai Tinteissä - sinne päin ☺️ Hetken kyllä mietin, että mitähän sä nyt tarkoitatkaan, mutta taisin käydä hitaalla.

      Appiukko oli mallina Neoviuksen neuleille, on hämärä muistikuva, että niitäkin oli Anttilan kuvastoissa. Neoviuksella oli ainakin omia kuvastoja.
      Ja Neovius muistaakseni myytiin jossain vaiheessa Novitalle, kunnes lopetettiin. Tai jotain sellaista.
      Yhtään sellaista kuvastoa ei ole meillä tallessa, mistä näkisin, millainen malli appiukko oli.

      Kiitos - laiskuus pihatöissä ja sateiset kelit auttavat pistelyn edistymisessä.
      Ja Roy Jacobsen 😜

      Poista
  6. 1-
    2.Ring, ring! Eli Pikku 2
    3.mahtoiko olla minun Ponini
    4.-
    5. Ei ollut nimen mukainen lehti, vaan Apu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun isosetäni oli aikanaan - noh, miksikä niitä sanottiin, lehtiasiamies? Niitä jotka kiersivät kodeissa myymässä lehtien tilaussopimuksia. Nykyisin ne ovat niitä ostoskeskusten " feissareita", jotka näpräävät puhelimia ja myyvät, mitä nyt sitten myyvätkin, vain niille joille sattuu huvittamaan, MOT viime viikolla kauppareissulla.
      Niin, siis isosetäni myi muun muassa Apu -lehden vuosikertoja ja hänellä oli usein jokunen lehti mukanaan, kun tuli mummolaan. Ja Pax-pastilleja. Ne Paxit kiinnostivat minua enemmän kuin lehdet.

      Poista
  7. Touhulaan tuli sellainen sadekuuro että pelastauduin hetkeksi sisätiloihin ja enkös heti tullut istumaan läppärin ääreen :-)).
    Tuli ehkä vähän ikävä noita postin linjureita kun niissä oli ihan oikea rahastajakin; mitä luksusta. Tosin minä tulin lapsena helposti huonovointiseksi linjurissa mutta se on taas ihan eri juttu se.
    Viime kysymykset oli minulle lähes hebreaa joten nyt vähän paremmalla onnella ?
    1.Veikkaan Beavers ; sellaiset oli ainakin minulla
    2.Pikku kakkosen posti
    3. Olikohan se Combi joka parhaalla tyttökaverilla oli kun minulla oli Jopo. Molemmat olivat keltaisia.
    4.Tintti
    5.Apu-lehtihän se oli.

    Sade loppui niinkuin nämä kysymyksetkin eli suuntaan taas pihalle ja toivottelen mukavia elokuun päiviä Pöllönkulmalle :-))).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin muistan, kun matkustin mummun kanssa linja-autolla kirkonkylälle ja vielä pidemmällekin ja linja-autossa oli rahastaja.
      Ja sitten kun sain matkustaa yksin mummolaan. Ai kun jännittävää se oli, kun piti muistaa mitä sanoa rahastajalle.
      Padasjoelle ja sitten vielä kylä ja pysäkkikin missä jää pois, että osasi rahastaa oikein.

      Onnistuiko sinulta Pikku Kakkosen posti laulamatta 😄?

      Poista
    2. Minäkin muistan ne ensimmäiset kerrat kun yksin menin linja-autolla alle kouluikäisenä Mamman luota kotiin ja pelkäsin koko matkan etten osaa jäädä oikealla pysäkillä pois. Kyllähän kuljettajakin kai siitä piti huolen :-).
      En onnistu laulamatta ja pitää aina venyttääää pooooos-ti :-))).

      Poista
    3. Vastikään 50 v täyttänyt Kainalomatoni ❤️, matkusti pienenä ihanana höpöttäjätyttönä Jyväskylästä mummulaan yksin. Silloin ei enää ollut rahastajia, mutta kuljettaja lupasi pitää pienestä tytöstä huolen ja istutti hänet etupenkkiin. Matka kesti siihen aikaan... 46-47 vuotta sitten aika monta tuntia ja tyttö jutteli kuljettajalle ihan koko matkan 😄 Kuljettaja ei juuri montaa sanaa väliin saanut.
      Jätti pois oikealla pysäkillä, sillä missä eno oli vastassa.

      Poista
  8. Sinä sen sanoit: "Blogien lukeminen avaa usein Pandoran lippaan!"
    Nostattaa mieleen muistoja.... ja heh heh... nyt jopa kahteen kysymykseen osaan vastata... KAKKONEN on Pikku Kakkosen Posti... lauloin sen, kuulitko?
    Ja Vitonen on Apu-lehti.... mutta voisko olla totta, että Nopsa Compi, jollainen minullakin oli violettinä niin olisi ollut Tunturin valmistama.... hmmm.... luulin, että Nopsa oli oma tehtaansa täällä Turussa ja isompi Tunturi nappasi omakseen vasta joskus myöhemmin, kun mun Compista oli jo aika, vanteet ja renkaatkin kulutettu loppuun.

    Hihittelen myös mikrotukihenkilön pohdintaa... minäkin juuri mietin, että missä on se post-it-lappu, johon eilen kirjoitin mitä pitää tänään muistaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Repolainen, kuulin aika monta kertaa jostain päin Suomea
      "Pikku Kakkosen Posti, 🎵
      Postilokero kolme-neljä-seitsemän,
      kolme-kolme-satayksi Tampere kymmeneeen 🎵
      Pikku Kakkosen Posti!"
      ❤️❤️

      Vielä oli yksi pyörä Nopsan ja Jopon lisäksi, joka oli melkein samanlainen.... 😉

      Poista
  9. Vastaan kysymyksiin ennenkuin lähden kampaajalle. Kauhea varominen, ettei vahingossa näe muiden vastauksia 😀
    1) ei harmainta haisua.. Muistan sen ajan farkkumerkkejä kyllä. Vastaan Beavers
    2) Pikku Kakkonen
    3)Kombi
    4) Tintti
    5) Seura
    Ihan perstuntumalla osa. Yksi varma tieto.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mursun hammasteknikkokin varmaan kuuli kun lauloit Pikku Kakkosen postin osoitteen - minusta ihan kuulosti, että lauloivat sitä Mursun kanssa yhdessä sinun kanssasi 😉😉

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Tulen mielelläni vastavierailulle, jos jätät polun, jota pitkin pääsen luoksesi.