Eilen höpöttelin niin pitkästi jonnin joutavaa - ai että nukuttaa muuten hyvin uusissa sängyissä! - että jätin tarkoituksella ristipistopäivityksen myöhemmälle. Onhan nytkin myöhempi, vaikka onkin sunnuntai aamu.
Aurinko paistaa, pihalla oli lunta vielä kahdeksan aikaan (nyt kello on 9.30), mutta ei kuitenkaan niin paljon, että lumitöihin olisi tarvinnut ryhtyä. Ja miksi muutenkaan, Eniilissä on kesärenkaat, joten se tuskin tänäänKÄÄN liikahtaa pihasta mihinkään. Kyläkaupalle korkeintaan.
Yllättävän vähillä kivuilla olen päässyt, tosin Mursu sanoi, että ne iskevät vasta tänään. Siitä perjantain "urheilusta". Katsellaan.
Asiaan.
Olen kuulemma vastuussa Sartsan "innostuksesta 😉" etsiä ja jatkaa ristipistotöitään. Syypää, kirjoitti hän. Otan mielelläni kunnian moisesta. Ja olin iloinen, kun niin moni muukin hänen blogissaan kertoi joko pistelevänsä tai pistelleensä.
Pisteliästä väkeä. Huima joukko käsityöläisiä, jotka tekevät IHAN MITÄ VAAN! Wau!
Valaistus on hyvä muutenkin; kutomista ja lukemista varten.
Apuvälineenä on myös SUURENNUSLASI Kun silmät väsyy, mutta halua ja intoa vielä riittää, niin ripustan tämän kaulaan - tämän kanssa tarvitsen silmälasit, outoa - ja työ jatkuu.
Usein otan ohjeesta kopion, joskus ihan tavallisen, joskus suurennan. Kopiosta on helppo vetää yli ne rivit ja kohdat, jotka on jo pistellyt. Arvatkaa olenko nyt tehnyt niin? En.
Onneksi valmispakkauksissa on yleensä lankaa yli tarpeen eikä ne sävyt ole nyt niin tarkalleen, jos joku lanka sattuu loppumaan. Niin ei ole vielä koskaan käynyt.
Tämän kertaisessa työssä on 25 eri väristä/sävyistä lankaa. Yleensä lankatokassa on langan värin numero, mutta tässä pakkauksessa ei ollut. Langoista oli kyllä jaettu pienet mallitupsut kullekin merkille, mutta olipa työ etsiä oikea vaaleanpunaisen tai harmaan sävy oikealle merkille. Ja mitäs sitten - joku järjestys se olla pitäisi.
Vaan kukaan ei ole niin fiksu kuin toinen fiksu: rakkaan A-nopin jemmasta löytyi pienen pieniä minigrip -pusseja ja niihin laitoin langat ja numeroin pussit. Mursun ostama lankakulho jäisi kesäksi työttömäksi, kun kutem- anteeksi kutomiskausi oli ohi.
Näin. Roskakorikin mahtui purkkiin juuri sopivasti. Pari kertaa olen sen jo joutunut tyhjentämään.
Vähän täydempi kulho oli kun aloitin työn jatkamisen tänä keväänä, tämä kuva on otettu.. viikko sitten?
Yhtään väriä ei ole vielä kokonaan jätetty pois, kaikkia tarvitaan vielä, onhan 1/4 työstä kokonaan piilossa, en ole katsonut sen tarkemmin mitä se pitää sisällään.
Ja koska sitä kopiota työohjeesta ei tällä kertaa ole, värillisestä ohjeesta ei ole valmiiden ruutujen värittämisessä apua (no joo, musta tussi, mutta se ei hyvä idea. Lyijykynä on paras, jos vaikka joutuu purkamaan ja pyyhkimään), niin käytössäni on ne
staattiset tarralaput.
Niihin voi kesken työn kiireessä kirjoittaa Mursun muistiinpanotkin, kun se puhuu puhelimessa... vaikka itsehän...
Siskoa pyysin tuomaan lisää neuloja. Olikohan niitä 100 kpl. Itse ostamani 200 kpl ovat liian isoja vaikka kyllä niilläkin homma sujuu. Nyt käytössä oleva neula alkaa olla aika vääntynyt.
Olen tuhonnut "ristipistourani" aikana ainakin yhden 100 kpl:een setin neuloja: neulansilmä menee rikki.
Mutta niin, sitä olin jo sanomassa, että epäilen kiinnostiko tämä oikeastaan ketään, mutta tulipa kerrottua omat työtapani. Aa - yksi jäi pois:
Nuottiteline!
Nuottiteline on oiva kapine niin ristipisto-ohjeiden kuin neuleohjeidenkin telineeksi. Sen saa oikealle korkeudelle, tarpeeksi lähelle - sen voi laittaa oikeastaan juuri niin kuin haluaa. Musiikkikaupassa kyllä vähän ihmeteltiin kun käytiin se vuosia sitten ostamassa: "Ja millainen saisi olla?" Edullisin, ei ole väliä, pääasia että se toimii. Nousee ja laskee ja sitä voi kallistaa 😉
Ja nyt se viikon kuva. Tilanne on oikeastaan perjantailta, eilen aamulla tein vain pari vaaleaa "kerrosta" tuon mustan jälkeen, mutta eivät näy kuvassa. Tuota viime viikon kuvaa kun katselin, se näytti minusta ihan Eduskuntatalolta. Mutta sen verran voin paljastaa, että valmiissa kuvassa EI ole Eduskuntataloa 😊
Kiitos kun olette siellä ja jaksatte minua ja höpötyksiäni - älkää kertoko kuinka monta kertaa haukottelitte tätä lukiessanne 😂😂❤️❤️
No, ei haukoteltu! =D Kiinnostavaa aina nähdä myös noita työskentelytapoja, kun niistä voipi saada vinkkejä omaankin toimintaan. <3 Ristipisto-/kanavatyöajasta on aikaa useampia kymmeniä vuosia (murkkuna tein paljonkin), mutta tuo nuottiteline on ollut itselläkin käytössä pitkään noissa erilaisissa kuviokaavoissa (virkkauksissa JA neuleissa), minulla metallinen, jolloin magneettinen viivotin toimii rivimittarina hyvin, kunhan ei liian paksu alusta ole. Eli lehdistä printtaan paperille ohjeen, niin riittää hyvin - ja tosiaan saa tehdä muistiinpanojakin suttaamatta alkuperäistä ohjetta.
VastaaPoistaNoista lankojen värityksistä ja niiden säilytyksistä ei ole mitään muistikuvaa. Itse aina vain harmittelin sitä, miten piti yhdestä langasta saada irrotettua niitä säikeitä, että langat riitti, eikä tullut liian "pulleaa" lopputulosta.
Upeasti hommasi etenee kyllä! Näitä välivaiheita on tosi kiva nähdä!
Kiitos Minz ❤️
PoistaMinustakin on kiva nähdä kuvia ja lukea muiden työskentelytavoista, niistä usein saa vinkkejä itselle. Joskus ottaa käyttöön ihan suoraan ja joskus vähän soveltaa.
Magneettinen viivotin olisikin fiksu - minulla on vain sellainen paksu ja pitkä magneetti.
Minä olen joskus lapsena tehnyt yhden tai kaksi kanavatyötä, mutta käsityöt ei ollut "mun juttu". Mummu opetti kutomaan, koulussa tein mitä oli pakko - ei niistä mitään tullut.
Ristipistoihin hurahdin aikuisiällä ihan vaan katselemalla juurikin tuttua ja isoa Ateljé Margarethan sivuja ja todeten "voi kun tuo on ihana" ja sitten se olikin jo postiluukussa.
Eihän se ihan putkeen mennyt: aloitin väärästä kohtaa kangasta, enkä vieläkään tiedä mitä sillä tekisin. Mutta muuten se onnistui ja nätti se on. Ensimmäiseksi työksi.
https://helvetinpollo.blogspot.com/2025/05/mika-paikka-on-tallessa.html
Nuo linnut ovat ensimmäinen ristipistotyöni, enkä tiennyt, että kankaasta pitää ensin katsoa keskikohta ja siitä laskea, mistä aloitat 😊 Ja ne apulangatkin on ihan hyvät, ainakin isommissa töissä...
Aloitin varmaan joskus 10-vuotiaana jo, ja tein ensin vähän pienempiä töitä (koristetyynynpäällisiä, pikkutauluja), sitten sellaisia isompia tauluja ja joitain kaitaliinoja. Ne taisi kaikki mennä lahjoiksi, mielestäni itselle ei jäänyt mitään. Osa kanavatöistä oli sellaisia, missä oli jotain helmiäkin ja erilaisia pistoja, sellaisia pidempiä.
PoistaNyt löysin omasta "säilöstä" yhden kesken jääneen työn. Teen siitä oman postauksen blogiini jossainkohtaa, kunhan saan vähän kuvia otettua. ;) En muuten ole koskaan jaksanut tarkkaan laskea keskikohtaa, ja se kyllä näkyy, mutta yleensä reunusta jää niin paljon, ettei se haittaa kuitenkaan.
Ja kiitos tuosta linkistä! <3 Ihania luontoaiheita! Vähän vastaavia kuin omat pikkutaulut silloin lapsuudessa, mitä tein. Pyöreisiin kehyksiin vain ja seinälle! <3 Oli katsottava se videokin, mikä löytyi samasta päivityksestäsi. Monta mielenkiintoista asiaa!