18 huhtikuuta, 2026

Hurja huhtikuu

Kelpaakohan tämä Repolaisen huhtikuun hurjastelu haasteeseen - hoksasin tämän vasta nyt kun mietin kehtaanko tätä teille kirjoittaakaan. Mutta kun tämän Mursullekin kerroin, niin miksen teille. 

Kävin tänään Tokmannilla ja yksi tavaroista oli sen verran iso, etten nostanut sitä hihnalle. 
Kassalla oli nuorehko mieshenkilö ja kun hän oli "piipannut" kaikki ostokseni, ojensin hänelle Klubi -korttini:
- Tässä on tämä mun puhelinnumeroni, voit sitten tässä viikonloppuna soitella.
*vastauksena virnistys*
- Sieltä voi kyllä vastata puolisokin, semmoinen iso mies, jolla on pitkä parta.
*toinen virnistys*
- Mutta se on kyllä ihan kiltti, poikakin on sanonut, että "se on ihan kiltti, se on mun iskä"
*naurua*

Auts. Oliko tämä hurjastelua vai häirintää? 
Kertokaapa, jos sosiaalisessa mediassa alkaa melskaus, kuinka vanha kalkkuna yritti iskeä nuorta miestä 😉😉😄😄 En yrittänyt iskeä, yritin vain piristää työpäiväänsä. En vain muistanut sääntöjä. 

Mutta se siitä.

Stanstalle lupasin kertoa mitä meidän kauppakassiin tipahti kauppareissulla. 

Vast ikäänhän kerroin Pöllönkulman kahvinjuontitavoista.

En muistanut kertoa, että kun meillä juodaan kahvi maidolla, niin joskus maidon sijasta herkutellaan tällä Vanilla soija -juomalla. 

Siis kahvissa. 

On hyvää, oikeasti. 

En muuten pidä soijajuomista enkä kaurajuomista, mutta soijajuoma menee kahvissa (no menee kaurajuomakin, jos ei muuta ole) ja ruokakerman korvaa kauravalmisteet. 

Mutta kahviin jos käyttää soijajuomaa, sen pitää olla vaniljaa. Piste. 


Ja kun ollaan kahvissa, niin kahvin kera pitää viikonloppuna jotain mutusteltavaa. 
Se on meidän "ikuisuusherkku". Voisi melkein sanoa, että mitään niin hyvää ei kaupan pulla-, keksi- eikä kakkuhyllyiltä saa kuin tämä. Riippuu tietysti valmistajasta kuinka hyvää tästä saa, mutta sitä vanhaa kunnon kaakkua en ole nähnyt aikoihin:


Suklaahippukakku. Näitä pitäisi oikeastaan olla kummallekin omansa. Ja ei, vaikka tässä lukee suklaa, tätä ei lasketa suklaan syömiseksi. 

Ja viimeisenä tämä - tämä on varmaan Stanstan herkkua 😉😉😍.  Emme vielä tiedä minkä makuista tämä on, mutta koska joulun aikaan syömämme Piparkakkuriisipuuro oli hyvää, ei tämä voi ainakaan kauhean pahaa olla:


Mutta onko parempaa lämpimänä vai kylmänä 🤔 Luulen, että sekä että. Että. Sekä. 
Herkkuja herkun perään siis. Ensin juustosämpylä sienisalaatilla ja päälle puuroa. 

Ai niin, tämän herkun meinasin unohtaa, tätä maistettiin muutama päivä sitten:


Kyllä, suolakurkkulientä ja limeä. Suolakurkkuliemi lukee tuolla ihan purkin alareunassa.
Palautusjuoma.

Rehellisesti sanottuna eipä maistunut juuri miltään. Ei suolakurkkuliemeltä eikä limeltä. 
Ilmeisesti lime hävitti suolakurkkuliemen maun ja suolakurkkuliemi hävitti limen maun.

Ei se pahaakaan ollut, mutta eipä tarvitse enempää ostaa, kiitos vain, maistaminen riitti.

Suolakurkkujen kannat ja joskus lientäkin - meillä ostetaan irtokurkkuja - käytetään ruuanlaitossa, mutta ei sentään juoda. Tai en minä ole ihan varma Mursusta. 🙄🙄

(Poika tekee itse suolakurkut Mummin = A-nopin ohjeella ❤️)

Olisiko Pöllönkulman ruokaosio tässä? 

Kerron teille pari muuta juttua tässä ensin ja sitten näytän ristipistotyön edistymisen.

Terhi kertoi tarinoissaan ompelukoneen korjauksesta ja tekoälystä. 

Ompelukone: 
Piti kääntää Mursun farkkuhaalareiden lahkeet ja oletin pääseväni helpolla käyttämällä paltenauhaa ja silitysrautaa. Silitysrauta ok, paltenauha ikivanhaa eli ei tarttunut mihinkään. Päätin, että nyt ne lahkeet käännetään ja kaivoin ompelukoneen esille. (Meillä hirsitalossa elää jotain lukkeja/hämiksiä ja sen takia meille ilmestyy seittejä sinne tänne.. Kukaan ei ollut pitkään aikaan katsonut tv:n alla olevan kaapin taakse, nurkkaan. Siellä olevista seiteistä olisi varmaan voinut kehrätä lankaa.... Tämä tässä näin välissä, koska ne oli otettava sieltä pois ennen mitään muuta)

Mikä on ompelukoneessa viheliäisintä? Langan pujottaminen neulan silmään! Ja viidestä langanpujottajasta KAIKKI olivat jossain muualla kuin siellä, mihin olin ne laittanut. 
Kaikki oli lopulta paikallaan ja viimeiset 10 cm.... alalanka niin rutussa ja kurtussa kuin vaan olla ja voi! EN purkanut. Leikkasin sievästi ylimääräiset lenksut ja lenkit ja rutut ja kurtut langasta pois, kokeilin, että ommel kestää ja annoin olla. Oikea ompelijatar. 🧵🪡

Tekoäly:
Ärsyttää teleoperaattorin mainos, joka lupaa kaupan päälle 12 kk w-olt -palvelun. Yritin ChatBotilta kysyä, että mites, me joilla w-oltista ei ole mitään iloa. Ei ymmärtänyt kysymystä vaikka yritin monella tavalla. Sitten kertoi, että voin jutella ihmisasiakaspalvelijan kanssa, kirjautumalla ko. operaattorin sivuille. 
Kysyin, että miten kirjaudun sinne, kun en ole asiakas. Botti antoi kahteen kertaan samat ohjeet, mutta ei, ei osannut vastata kysymykseen. Kirjoitin, että turhaa homma. Botti oli pahoillaan, kun ei voinut auttaa.
Siinä vaiheessa minun kävi jo sääliksi Botti-parkaa ja totesin "Parhaasi teit, kiitos" johon Botti vastasi minulle "Kiitos ystävällisistä sanoistasi"  - siinä vaiheessa jo hymyilytti, vaikka aluksi kiukutti.

Puskissalle kiitos: kadoksissa olleista koruista 2/3 on löytynyt! Ja se rakkain eli äidiltä saamani koru oli siellä missä sanoitkin sen olevan: piilon vieressä 😊 On paikka, jota todella voi sanoa piiloksi, ja koru/korut; riipus ja korvakorut olivat siellä. 
Toinen koru, Athene noctua eli Minervanpöllö - se vain oli. Puhuin korun antaneen ystävän kanssa puhelimessa ja oltiin lopettelemassa, kun katselin, krhm, lipaston päällä olevia puteleita ja "mikäs ketju tuo on" ja kas, siellähän se oli, kateissa ollut pöllö! 
Vielä kun Puskissa löytäisit sen yhden pöllön, olisin iloinen. Se on hopeinen, lentävä pöllö 😉

Ja nyt, nyt viikon "työ". Ohjehan on siis neliosainen ja puolet sain valmiiksi viikko sitten. Kehystä jouduin siirtämään, että päästiin uudelle sivulle, mutta tässä kuva viikon etenemisestä: 


Katselin eilen illalla netistä millä hinnalla ihmiset myyvät ristipistotöitä; kehystettyjä tai kehystämättömiä. 
En tiedä olivatko ne myyjien itsensä tekemiä tai esim. kuolinpesien tms. tavaraa, mutta, kuten niin monien muidenkin käsitöiden kohdalla, ei töitä paljon - todellakaan - arvosteta 😢😢

Tiedän, että jos minä lähtisin tätä työtä myymään, en voisi laskea hintaa materiaalit + tuntipalkka sen mukaan kuinka kauan olen tätä tehnyt, mutta kyllä minä omaa työtäni vähän enemmän arvostan, kuin millä hinnalla töitä netissä oli myynnissä. Tulin surulliseksi. 

Ilolla jatkan työtä kuitenkin; haluan teidän näkevän mitä tästä tulee. 
Mihin tämä sitten lopulta päätyy, sen näkee sitten, kun tämä on valmis 😄

28 kommenttia:

  1. Meille toimitettiin tuossa joku viikko sitten iso määrä PAINAVIA kissanhiekka- ja lemmikkien ruokasäkkejä postin kautta. Sellainen pieni nainen, vai pitäisikö nykyään sanoa: naisoletettu? (vieläkin tämä tuntuu hassulta) oli jo siirtänyt paketit ulko-oven viereen, pyysi kuittauksen, katsoi minua (olin ainakin päätä pidempi, tuplasti leveämpi), ja meinas, että hän voi nostaa paketit tuosta vielä sisälle. Hups vain, ja hän otti laatikko kerrallaan kiinni, ja siirsi tuotteet sisälle (pois sateenuhasta siis). Ihan tuli suustani täysin ajattelematta sen enempää, kehuksi tarkoitettuna, että "Vau, miten vahva olet!" Käsitteli paketteja kuin ne olisivat olleet kevyitä (yksi kissanhiekkalaatikko painaa 40kg ja niitä oli laatikoissa kaksi). Hän virnisti, ja sanoi: "Kah, tuonhan voisi ottaa vaikka flirttailuksi!" - hämmennyin senverran, etten osannut kuin hymyillä takaisin. Heilutti lähtiessään ja toivotti hyvää päivänjatkoa. Kun sitten meinasin yhden laatikon siirtää sisälle, en saanut edes sormia laatikon alle, mistä olisin saanut otteen. Oli niin painava! Oli avattava pakkaus, ja nostettava sieltä laatikko kerrallaan hiekat sisälle. Jälkeenpäin vain mietin, että toivottavasti tapahtuma ei jäänyt postiljoonin mieleen huonolla tavalla, tarkoitus oli päinvastainen. =P

    Mutta oletpa tosiaan ollut ahkera ristipistoilija! Hienoa työtä! Ja totta sekin, ettei käsitöitä oikein tahdota arvostaa. Jos jostain joskus saisi edes materiaalien hinnat, niin sekin alkaa olla hyvä. :( Omaksi iloksi tai lahjansaajan iloksi sitä voi tehdä, samoin kuin nyt rempataan omaa taloa omiin tarpeisiin, koska kiinteistön arvo laskee kuin lehmän häntä, vaikka mitä täällä tehtäis. :( Nykyaika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reipas, ripeä ja vahva henkilö, ei onnistuisi minultakaan tuommoisten säkkien nostelu.
      Mitenkähän tämän nyt taas sanoisi, ettei vaan loukkaa ketään. Tai no, mitäs sillä toisaalta väliä; minun blogi, minun mielipide. Minä en pidä tuosta termistä "oletettu". Olen kai liian vanha, sitä ikäluokkaa jolle opetettiin, että on tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia.

      Tuttava- ja ystäväpiiriini kuuluu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön (se kai on se korrekti termi?) kuuluvia ja he ovat kaikki minulle ihmisinä ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin, asia ei ole minulle ongelma. Ei tästä sen enempää 😊❤️

      Elämästä tulee aika tylsää, jos jatkossa pitää aina miettiä, loukkaantuukohan tuo, jos tässä kehun häntä tai jos sanon sitä tai tätä.
      Jos joku muu kuin Naapuri-Ystävä olisi aikoinaan sanonut minulle, että "Rouva kävi kylällä, ajoin ohi ja pe...ä tunnistin", niin siihen olisin saattanut vastata piikikkäästikin, mutta toisaalta, kyllähän tämän takapuolen tuntee 😄 - varsinkin kun en juurikaan välitä onko pylly tielle vai mihin päin pystyssä, kun teen jotain pihalla .. No se siitä.

      Kiitos Minz - ristipistotyö etenee nopeasti kun on isompia aloja samalla värillä, sitten kun tulee noita kohtia jossa on yksi pisto samalla värillä siellä ja toinen täällä, niin se hidastaa.

      Omista käsitöistä veloittaminen, esim. sukista, jos joku pyytää tekemään ja lupaa maksamaan, sain aikanaan hyvän opetuksen, kun entinen työkaveri pyysi kutomaan perheelleen villasukat, oliko neljät sukat. "Ihan millaiset vaan, kyllä mä maksan" Kahdet miehen kokoiset ja kahdet naisen. Kun ilmoitin, että nyt olisi valmiit ja hinta olisi tämä, ei edes kalliit, minusta eikä monesta muustakaan, sain vastaukseksi "Kauheen kalliit, Viipurista saa sukkia 5 euroa paria"!
      Vastasin vain, että mene hakemaan sieltä, kyllä näille käyttäjä löytyy. En ole kuullut sen jälkeen ihmisestä pihaustakaan.

      Poista
    2. Justiinsa tuo, että jokainen ihminen on arvokas omana itsenään, riippumatta siitä, "mikä" on, rodultaan, uskonnoltaan, muilta taipumuksiltaan. Mutta tytöt saavat olla tyttöjä, pojat poikia. Ainakin kunnes toisin ITSE sanovat. Eikä sitten niistä sanomisista tule kenenkään loukkaantua. <3 Omassakin tuttavapiirissä on monenlaista, enkä taida itsekään ihan täys "normi" olla, vaikkei mitään diagnoosia olekaan (eikä taida tullakaan, kun en sellaista hae). =P

      Tilauskäsitöitä olen jokusen tehnyt, mutta ollaan sovittu niin, että tilaaja hankkii haluamansa langat ja maksaa minulle työstä erikseen sovitun hinnan. Usein tulee tilauksen peruutus, kun tilaaja tajuaa, mitä langat maksavat. Surullista, mutta totta.

      Poista
  2. Voi Pöllö... sinä ihana HURJAlainen, iloa ympärillesi loihtiva nainen...
    jatkaa vois vaiks kuin - hymyssä suin.
    Tilannetajusi, iloa ympärillesi tuova ote... kerran sen kokenut livenä...
    ja toivottavasti ei ensimmäinen ja viimeinen kerta.

    On harmi, jos pitää tuollaisia "hurjasteluja" miettiä... kuten Minz posteljooniakin... hyvänmielen ja huumorin pelko siinä, että toinen pahoittaa mielensä... tai ottaa tosissaan...
    Kyllä omasta suustakin pääsee sammakoita ja korjailla joutuu... kassalla olen kyllä alkanut toivotella; "Jaksamista työvuoroon!" tai jotain vastaavaa, kun niin auliisti aina päivänjatkoja toivottelevat.... jotenkin tylsää sanoa, kiitos samoin...

    Tuo soija-vaniljamaito menee kyllä kokeiluun, kiitos...
    vaihtelua kaffeen... ja hih.. meillä oli eilen suklaahippujädeä...

    Iloisuuksia ja kai saan toivotella hurjuuksiakin huhtikuisiin päiviisi... kevät senkin kesäksi etenee....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😄❤️❤️
      Luin näitä teidän kommentteja eilen ja mietiskelin, että jos ei toisen ulkonäköä tms. arvostele negatiivisesti ja kommentoi, niin minusta leikinlaskusta ei pidä loukkaantua.
      Tai sitten pitäisi olla rintapielessä lappu "älä puhu mulle" 😉😉
      (Kun puhelinasiakaspalvelussa useamman vuoden kuunteli aiheetonta haukkumista, hu...ua yms., mutta ei koskaan anteeksipyyntöä, vaikka asiakas ei ollutkaan aina oikeassa - sitä oppi kaikenlaista 😊)

      Toivottavasti tykkäätte soija-vaniljamaidosta!

      Hurrrrjaaa huhtikuista viikkoa! 🤗🤗

      Poista
  3. Huomenta Pölö! ♥
    Stansta kiittää! Suklaahippukakku on hyvää, mutta tuon soijamaidon jättäisin juomatta oli siinä vaniljaa tai ei. Tuli joskus ostettua 'sata' kardemummakakkua - vieläköhän niitäkään on? Ostin eilen pullapitkon (-20%) ja tulit mieleen... ♥
    Joko maistoit puuroa? Noh? Hitsi, että harmittaa, kun en päässyt maistamaan joulupuuroa! Pikkukaupoissa ei sitä ollut ja ostarilla käydessä unohdin käydä etsimässä. Jäänee tuokin etsimättä, sillä eilisen Litukka-reissun jälkeen päätin koittaa olla käymättä enää tässä kuussa ruokakaupassa (hah). Paitsi haen ehkä lähiAlepasta multaa... Josta tuli mieleen, että sain vietyä illan hämärryttyä melkein kuolleen viirivehkan siihen ikivanhaan kompostiin. Johan se aikansa sitä odottikin!
    Törmäsin eilen pussukaan, joka on ollut viisi vuotta avaamatta. Peruja Tupon luota, phuuh. Rihkamakoruja, lävistyskoruja, meikkejä ja vaikka mitä. Tutkailu on vielä kesken... Ja pussukallisen kengännauhoja, jee.
    Ristipistotyösi etenee loistavasti!!
    Aurinkoista sunnuntaita! "Joku" jatkaa tunnin välein tippojen tiputtamista, uuh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenta Stansta ❤️
      (Vaikka olenkin päivän myöhässä)
      Suklaahippukakku on jo kadonnut. En löytänyt netistä Kardemummakakkuja, oli vain Tiikerikakkuja ja Sitruunakakkuja. Höh. Sinun pitää leipoa itse 😊

      Viirivehka kompostiin +
      Iriitti -
      Joko lääkkeet rupeaa tehoamaan?

      Miten pussukan tutkiminen etenee vai vaikeuttaako iriitti sitä? Oletko ollut "tiukka" löytämiesi korujen kanssa? SIIS: tämähän ei kuulu minulle millin vertaa, mutta siivosin juuri SINUN, huom. SINUN innoittamanasi sen kirjoituspöydän lisäksi yhden nurkan (sitä varten jouduin hakemaan Tokmannilta yhden lokerikon) ja sen myötä tavaraa taas hävisi...
      Mutta siis. Jos se pussukka on ollut hävöksissä pitkään etkä ole sen ja sen sisältöä muistanutkaan, niin... No, ei minun tarvitse sanoa ❤️😊
      Minulla on seuraavana edessä sängyn alle jemmatut perintö pöytä- yms. liinat. Neljä, ei kun kolme päivää aikaa. Perjantaina haetaan uudet sängyt, vihdoinkin!

      Kiitos kun jaksat seurata ristipistotyön edistymistä 🪡🪡❤️

      Mukavaa viikkoa - paranemishalaus!

      Poista
    2. Pussukalle kävi niin, että keräsin sängylle kippaamani romut pois alta, kun kaaduin päikkäreille. Siellä ne kipossa ovat edelleen. Kolme pussukkaa kävi sentään pyykkikoneessa muiden pestävien mukana. Ehjiä rihkamia - mitä niille tekee?
      Löysin muuten kamalan kasan vankilaan saamiani kirjeitä! Niitä ei (kai) tohtisi heittää roskiin sellisenaan, mutta eipä ole tynnyriäkään, jossa polttaa. Kaikkea pa**aa sitä säilöökin!!
      Jos nyt keittää puuron ja syö sen, niin saako sen jälkeen mennä (ensimmäisille) päikkäreille, kun on noussut kuudelta? 😃
      Kiitos halauksesta! ♥

      Poista
    3. Huomenta taas 🤗🤗
      Pussukan kohtaloksi taitaa jäädä odottamaan parempia aikoja eli parempia aikoja: kunhan silmäsi on parempi ja kestää aurinkoa ja tuulta ja mitä sitä nyt onkaan luvassa.
      Ja sitten kun suunta on sopiva, pussukka mukaan ja viet sen jonnekin kierrätys- tms. keskukseen?
      Tai hei, olisiko niissä jotain askarteluun sopivaa Repolaiselle?
      Kirjeiden hävitys onkin sitten vähän hankalampi juttu, minusta kun ei täältä käsin ole muuta kuin antamaan huonoja ja huonompia neuvoja 😜

      Poista
  4. Ihanaa tuollainen arkipäivän huumori. Tuota mahtuisi maailmaan enemmän.
    Minulla ADHD-potilaalla loppuu huumori noiden robottien kanssa .Paina 1 ,,,, paina 2 jos,,,, ja se epävireinen musiikki puheluissa käy ihan sieluun asti. Minun kauniista sanoista ei mikään robotti ole vielä päässyt kiittämään. 🤣🤣🤣🤣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen Enkuli sinun kanssa samaa mieltä, mutta kun ajattelen asioita aina vasta jälkikäteen enkä älyä, että mitä mieltä muut on - ajatteleeko ne niin kuin sinä ja minä 😉😊
      Mutta ei välitetä siitä - jaetaan iloa ja huumoria ympärillemme ja tehdään maailmasta parempi, yksi "mököttäjä" kerrallaan 😄

      Minulla tahtoo mennä myös hermo noiden "paina 1, paina 2 jne jne" kanssa, mutta nyt olin asennoitunut tuohon, että haluan vastauksen - ja sitten kun itse tinkasin ja tinkasin vastausta eikä Botti -parka osannut, niin kävi sitä sääliksi. Ja se vaan oli jotenkin hellyttävä - vaikka kone onkin, kun sentään kiitti ystävällisistä sanoista 😄😄😄

      Poista
  5. Amatöörieläintieteilijäbiologina sanoisin että: älä ihmeessä hävitä hämähäkkien (Araneae) verkkoja kodistasi pois! Tai ainakaan kaikkia. Sillä nämä 8-jalkaiset hämähäkit (hyönteisillä on 6 jalkaa) ovat hyvin hyödyllisiä elukoita, popsivat suihinsa näitä ikäviä hyönteisiä, kuten kirppuja ja täitä (joilla siis on 6 jalkaa). Mitään vaaraa tai pelkoa ei hämäkeistä ihmisille ole! ei vähäisintäkään. - Ps. Jos he ovat ihmisen mielestä silti iljettävän näköisiä, olen varma, että ovat itse siitä erittäin pahoillaan, "entschuldigung" sanoisivat, jos osaisivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikis, älä pelkää, en hävitä kaikkia hämähäkkejä ja niiden verkkoja.
      Ne eivät ole lukkeja, en muista mitä ne ovat mitkä näissä (kevyt)hirsitaloissa asuvat, niitä semmoisia pitkäjalkaisia?
      Mutta joskus niiden virittämiä lankoja on vähän siivottava, kun ne eivät oikein ymmärrä mihin niitä saa virittää ja mihin ei. Ja sinne nurkkaan ei tosiaan ollut kukaan katsonut... En sano kuinka pitkään aikaan.
      Kun on maalle muuttanut, on ollut pakko opetella elämään kaikkien eläinten, myös hämisten kaikkien kanssa, vaikka ne eivät olekaan niitä suosikkieläimiäni.
      Ennen rupesin kirkumaan jos näin hämähäkin metrin päässä, nyt siedän sen jopa käsivarrellani niin pitkään, että pystyn lennättämään sen napakasti johonkin suuntaan 🫣🫣😊

      En myönnä olevani taikauskoinen, mutta joku on joskus sanonut, että jos tappaa hämähäkin, niin äiti kuolee. Siksikään en tapa hämähäkkejä - äitini on vielä elossa.
      (Tämä on varmaan julmaa ja rumaa: eilen oli yksi hämis tiskialtaan pikkualtaassa, huusin Mursun apuun, kun en itse saanut sitä kiinni...)

      Miltähän me ihmiset mahdetaan näyttää hämähäkkien silmissä? Ei varmaankaan kovin ystävällisiltä ja mukavilta.

      Poista
  6. Ehdin jo melkein huolestua, kun sinua ei pitkään aikaan täällä näkynyt. Olen tottunut siihen, että sinulla on jatkuvasti kaikkea kivaa. Hyvä, että taas on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Kotitonttu, täällä olen, olen vain niin paneutunut tuohon ristipistotyöhöni, että en saa tätä läppäriä käsiini.
      Eikä oikeastaan ole tapahtunutkaan mitään erityistä, tällä kertaa.
      Olisi tuossa nippu kuvia ja "mielipiteitä", mutta niiden kanssa olisi tullut todellinen romaani, joten jätin ne toiseen kertaan 😊

      Poista
  7. Kiitos kehuista, Pöllö. Kyllä sekin vielä löytyy :)
    Hieno tulee pistelystä. Itse aloitin juuri esikoisen Riddari-paitaan toisen hihan, kunhan se on oikeassa mitassa niin saan osat yhdistettyä ja sitten on enää kaarroke jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      On sullakin kärsivällisyyttä ja sitkeyttä, kun olet tuon Riddari -paidan kutonut.
      Minulle villapaidan kutominen on aina ollut sellainen "kauhuajatus", kun pitää tehdä koetilkku ja osata sitten laskea, montako silmukkaa ja mitata ja purkaa. Ja lankaa onko joko liian vähän tai liikaa... 😄🫣🫣

      Poista
    2. Mä olen niin kerettiläinen, etten yleensä edes tee mallitilkkua, varsinkin jos teen samalla langalla kuin ohjeessa. Sen tein, että mittasin pojan niin saa oikean kokoisen paidan. Tuossa Riddarissa hyvin pitää paikkansa koot, itselleni olen tehnyt parikin paitaa ja hyvin onnistui.
      Riddarin jälkeen pitää jatkaa tilkkupeittoa, se ei ole pahasti vajaa enää, mutta viimeksi taisin joulukuussa ommella siihen jotakin. Vetoan talven pimeyteen tässä kohtaa :)

      Poista
    3. En minäkään tee koskaan mallitilkkua, mutta JOS tekisin jotain sukkia ja vauvanneuleita isompaa, niin pakko varmaan olisi. Käsialani ei yleensä vastaa ohjeen mukaista käsialaa ja sitten olen pulassa: pura, udo, pura, kudo...
      Tuo tilkkupeitto on myös semmoinen mihin ei minun hermot riittäisi - suurimmalta osalta ompelukoneen takia. Nyt jo olin luovuttaa Mursun housujen lyhentämisen kanssa. Onneksi se ei ole niin tarkka 😛😜

      Poista
    4. Mä en teekään sitä tilkkupeittoa ompelukoneella vaan ihan käsin :D

      Poista
    5. Ai niin, sinulla oli haasteena siinä tilkkupeitossa vielä se käsin ompelu! Olet sinä hurja - tällä voi kyllä osallistua jo Repolaisen huhtikuun haasteeseen 😉
      Oikeasti, olet todella taitava: jo pelkkä tilkkupeiton tekeminen ja sitten vielä ompeleminen käsin. Ihailen taitojasi valtavasti!

      Poista
  8. Eikö olekin kiva pistellä, kun on kannustimena ottaa aina edistymiskuvia. Olet tehnyt jo paljon. Vielä on odotusta lopputuloksesta. Ristipistotöissä jo pelkät materiaalit maksavat tosi paljon.
    Tuosta kaupassa jutustelustasi tuli mieleen monta tilannetta, joissa olen yrittänyt olla vitsikäs jutuissani ja toinen ei yhtään ymmärrä... selittely vielä pahentaa tilannetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, edistysmiskuvat tosiaan kannustaa pistelyssä ja pistely on paljon kivempaa kun sitä tekee sekä itselleen, että muille 😊 Kiitos kun jaksat seurata ja kannustaa 🌹
      Aina ei vitsit esim. kaupan kassalla uppoa kohteeseen, silloin on vaan paras kadota hiljaa takavasemmalle ja unohtaa koko juttu - näitäkin sattuu...

      Poista
  9. Kari tuota langan pujottamista manasi kun joutui niin monta kertaa siitä suoriutumaan :-). Totesin vain että on tosiaankin viheliäistä hommaa !
    En päässyt oikein vauhtiin koko ompeluhommassa vaikka kone on nyt kunnossa ja "valmiusasemissa".
    Tosi ahkera pistelijä olet ollut ja hienoa jälkeä saat aikaiseksi. Käsitöistä ei kyllä saan minkäänmoista palkkaa itselleen; hyvä jos materiaaleista on edes joku valmis maksamaan. Kun katselin Torista aikoinaan ryijyjä niin hinnat muutamia euroja ja sellaisen sitten ostin pohjankankaan takia. Voi voi.

    Tuollainen hauska sanailu on niin mukavaa silloin kun sattuu saman sieluinen ja vaikkei sattuisikaan :-) niin päivää vo keventää niin monella tapaa. Mukavat osuvat sanat aina uppoaa....toivottavasti :-)).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En käsitä, miten se langan pujottaminen, nimenomaan ompelukoneen neulaan, oli ennen muka niin helppoa, "ihan tosta noin vaan" ja nyt ei, ei millään meinaa saada.
      Ja arvaa vaan, löysinkö yhden langanpujottajankin, kun sitten myöhemmin siivosin ja järjestelin käsityökaapin...

      Vielä noista käsitöiden hinnoista. Minusta nolointa mitä toinen voi käsityöntekijälle sanoa, kun tulee puhe vaikkapa nyt sukkaparin hinnasta, on "kun sä niitä kudot joka tapauksessa illat pitkät". Se minusta mitätöi sen ihmisen arvostuksen käsityötäsi kohtaan.
      On eri asia, jos itse tarjoutuu tekemään jotain "lanka- tai tarvikepalkalla".

      Minusta pienellä sanailulla voi yrittää keventää toisen työpäivää, kyllä tähän ikään on jo oppinut näkemään, kuka on valmis lähtemään leikinlaskuun mukaan ja kuka tekee vain työtään ja toivoo työpäivän päättyvän pian.
      Tällaisia minun kaltaisia höpöttelijöitä ei tarvitse ottaa vakavasti - onhan kauppojen kassoilla vastaavasti niitä ylipirteitä kassahenkilöitäkin, joita ei aina jaksaisi kun vierestä kuuntelee, mutta sitten kun pääsee itse kohdalle, niin tuleekin hyvälle mielelle 😊🤗

      Poista
  10. Mulla on vielä huhtikuun hurjuus tekemättä. Kas kun se on yhä kokematta, niin mitenpä sen hurjaksi laitan. Mutta katotaan.
    saatan minäkin joskus kassalla tai jossain muussa paikassa jäädä jutustelemaan, vaikka monesti ujous voi olla esteenä. Tykkäisin kyllä, että joku muu aloittaisi keskustelun, kyllä kaverin saa.
    Kahviini en laita enää mitään lisukkeita, ehkä hieman kylmää vettä, ettei suu pala. Parisen vuotta olen vasta juonut mustan kahvin. Näin on hyvä, sillä retkille ei tartte ottaa minkään sortin maitoja mukaan.
    Suklaahippukakkua olen maistanut ja liian hyvää se on. Yritän vähän hillitä makean syöntiä.
    Kaupan puuroista, eikä suolakurkkuliemistä minulla ole mitään sanottavaa, kun en ole maistanut. Sen sijan ompelukoneen neulaan langanpujotus on syvältä, kun en näe hyvin. Pitää ottaa monet valot, että se voisi onnistua. Siksi ompelen koneella kerran viidessä vuodessa!
    Käsitöistä vielä sen verran, jos on myymässä, niin ostaja pitää kalliina. Varsinkin sellainen ostaja, joka ei tiedä käsityön teosta mitään. en ole enää yrittänytkään myydä mitään, mieluummin annan. Siitä tulee parempi mieli.
    Meille tuprahti tänään lunta kovan tuulen kanssa. Ei entisetkään ole vielä poissa, mutta melkein. Vielä eilen pystyi hyvin hangella kulkemaan ja olenkin ottanut kaiken mahollisen näistä hangenrippeistä irti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain hurjaa taisit ehtiä tässä välissä tehdä - minä olen niin keskittynyt tuohon pistelyyn, että olen vain puhelimella vilkaissut nämä saapuneet kommentit sekä uudet postaukset blogeihin, kommentointi on jäänyt. Silmätkin on illalla jo niin ristissä, ettei enää näe tietokoneella mitään.
      Minä olen sellainen... olen ujo, mutta olen kai oppinut vuosien mittaan lukemaan ihmisiä: "tuo tykkää kun sille puhuu vähän ohi asiankin" ja "tuolle pitää olla asiallinen". Riippuu aina tilanteesta, olenko ujo vai en.
      Kahvi menee minullakin mustana ja ilman sokeria jos ei niitä ole tarjolla, mutta mielellään otan vähän jotain makeaa siihen ja yleensä ihan tavallista maitoa. Kermasta en niin välitä, mutta... Olen niin tottunut siihen, että otan sitä mitä on tarjolla, niin kauan kun en itse tee ruokaa yms.

      Minulla on sama ajatus kuin sinulla; mieluummin annan käsityön sitä tarvitsevalle, haluavalle, jos ei hän sitä osaa arvostaa. Ja onhan se tottakin: vauvanpeitto valmistui tv:n ääressä, kun siitä pyytänyt osti langat. Jotain olisin kutonut kuitenkin. Mukava sitä oli tehdä, samoin kuin villatakkia ja vielä kun kysyttiin voisiko saada housutkin. Aina en ole edes nähnyt ko. mummoa joka pyytää milloin mitäkin, on vain pussi lankaa oven kahvassa ja viesti puhelimessa "valmistuisiko niistä sitä tai tätä, ei ole kiire" 😄

      Tuleekohan teille millainen myrsky tänään ja huomenna? Meillekin on luvattu tuulta ja räntää, vielä paistaa aurinko - lauantaiaamuna kello 10.30.

      Poista

Mukava kun tulit vierailulle Pöllönkulmalle.
Tulen mielelläni vastavierailulle, jos jätät polun, jota pitkin pääsen luoksesi.