Huomenta kaikille!
En tiedä olenko reippaasti hereillä, mutta olen hereillä, olen ehtinyt jo kiukustua ja sen ansiosta olen ehtinyt myös selvittää asioita ja jos toinen puolisko ei nukkuisi, olisin varmaan huhuillut ilosta! Hu-huu, hu-huu!
Kaikillahan on ne omat aamurutiinit ja kun niihin tulee pienikin muutos, niin ei osaisi tehdä mitään. Joka tapauksessa oma aamuni alkaa ylösnousun jälkeen sillä, että kurkkaan puhelimesta sähköpostin.
Se, että siellä oli ilmoitus pankkiin saapuneesta e-laskusta, ei ollut mitään, laskuja tulee ja ne pitää maksaa. Mutta se, kuka laskun oli lähtenyt, verenpaineeni kohoamaan! (Olisikin muuten ihan mielenkiintoista joskus - sellaisia varmaan on - sellaisella pienellä verenpainemittarilla mitata päivän aikana verenpainetta ja kirjata ylös, miten päivä meni. Minullahan on ihan normaali ns. oppikirjamainen verenpaine, tavallisesti)
Lasku oli vanhan mökkikunnan jäteyhtiöltä! Eikö ne koskaan lopeta?! Verenpaine laski lähes normaaliksi, kun tutkin laskua, joku pahuksen perusmaksu vuodelta 2025. Hyvä on. Minä maksan. Ja NYT, nyt en halua kuulla heistä enää mitään. Toiveajattelua, yksi hukkanouto on varmaan heillä laskuttamatta..
Tuo puolestaan sai ottamaan tämän koneen käsiin ja kirjautumaan maanmittauslaitoksen sivuille, katsomaan mikä sen "rojukasan" tilanne on. Tiistaina! oli viimein käsitelty asia loppuun ja NYT se rojukasa ei enää ole meidän nimissämme. Eli lainhuuto on saatettu päätökseen. Wu-huu!
Hih... tuli mieleen, että olen siinä samassa tilanteessa kun 39 vuotta sitten kun Mursun kanssa yhteen muutettiin. Te jotka, ette siedä rumia sanoja, hypätkää yli. Kun muutettiin yhteen, meillä ei ollut kuin Mursulla "rautakanki ja kaivonrengas" ja minulla "v** ja virkkuukoukku". Virkkuukoukut on lisääntyneet ja kaveriksi tullut sukkapuikkoja ja lankaa, mutta käytännössä mitään minä en omista. Enkä enää haluakaan, paitsi jos saan ison lottovoiton, mikä on aika epätodennäköistä. Toivoa voi aina.
*Tämän olin kirjoittanut jo keskiviikkona, mutta jäi kesken*
TV:n ohjelmatarjontaa tutkiessa tuli mieleen, että Stansta kysyi yhtenä päivänä, että katsellaanko jouluelokuvia. Vastaus on kyllä. Siis minä katson. TV:stä ei juuri tule juuri mitään katseltavaa nykyään; Miehen puolikkaat, Rillit huurussa, Moderni perhe... moneskohan kierros niillä on jo menossa? Simpsonit ja Family Guy - ei vaan jaksa JOKA PÄIVÄ ja viikonloppuna uusintana.
Onneksi on Areena josta näkee jotain ja mun suklaarahoilla maksetaan Netflix (siis niillä kun en syö suklaata). Ja ainahan on käsityöt ja kirjat.
Stanstan marraskuun bingo -kuvat on muuten ihania, käypä katsomassa. Tulet varmasti hyvälle mielelle 🥰
Musiikistakin oli ollut puhetta, enkä ollut kommentoinut. Kaikki kappaleet saavat silmät kosteiksi. Kuuntelin tässä yksi ilta Spotifytä (kuulokkeilla, kun korvissa taas kohisi, vinkui, raakkui - kaikkea mahdollista).
Spotify itsekseen valitsi minulle musiikin ja sieltä tuli Suvi Teräsniskan esittämänä Suojelusenkeli. Niiskutin kuin olisi ollut nuha: mielessä oli kaikki läheiset. Mutta laulusta tulee aina mieleen tämä joulunalusaika, kun olin Mursun kanssa kuuntelemassa Jarkko Aholan joulukonserttia Lahden Ristinkirkossa. Katsoin kelloa: Pojan ja tyttöystävän kone nousi Tokion kentältä kohti kotia kun Jarkko alkoi laulamaan Suojelusenkeliä. Olin kuin vesiputous - toivoin, että Suojelusenkeli tuo nuoret turvallisesti kotiin❤️
Eniten viime aikoina olen vetistellyt vanhan Paula Koivuniemen laulamaa "Kapteeni Aika" - iskelmää kuunnellessa. En edes tiedä, mistä se tuli mieleeni, mutta etsin sen ja jostain syystä se on jäänyt korva- ja youtube- ja Spotify -madoksi. Ja sitä kuunnellessa tulee mieleen Futari-Prinsessa. Lapsi vielä, mutta ennemmin kuin huomaammekaan, lähdössä maailmalla. "Enää tarttua ei voikaan lettinauhaan.." niiiiiiiisk.
Nyt riittää itseskely, annan teille jotain naurun aihetta.
Pakkasin eilen kahdet aikuisten ja yhdet lapsen sukat lähetettäväksi tänään matkaan kohti saajiaan. Menevät mutkan kautta, mutta se ei ole oleellista. Postitoimipaikaksi piti kirjoittaa maamme pääkaupunki, jonka kaikki varmasti tietävät? Mutta tiesittekö, että sen nimi tai ainakin kirjoitusasu on muuttunut tässä ihan lähiaikoina? Kirjoitin osoitteeksi HELSINKSI.
Onnea vaan kaikki Helsinksiläiset 😜😄
Viikko on kulunut eessun taassun ajellen: Mursun kävi maanantaina verikokeissa. No siinä ei kauaa mennyt eli en saanut mitään aikaiseksi. Tiistaina oli Mursun fyssari, jossa olin mukana, kun ei ollut ketään vahtimassa mua ☺️ Se oli ihan mukava käynti, fyssari oli mukava ja kuunteli Mursua niin kuin pitikin.
Keskiviikkona Mursulla oli lääkäri. Teoriassa se on terve kuin... Mursu. Siis verikokeiden mukaan. Kun lääkkeet laskee verenpainetta ja pitää diabeteksen kurissa. Mutta muuten. Olkapäät, kyynärpäät, polvet, nilkat on "menetetty", samoin selkä. Lannerangan kuvaukseen tuli lähete.. Mutta muutenhan se on melkein kuin terve. Siis suomeksi: verikokeiden tulokset oli paremmat kuin hyvät.
Ja eilen oli sitten minun vuoro. Minun takia piti ajaa kaupunkiin, oli aika mammografiaan. En kerro siitä sen tarkemmin vaikka kun minusta on kyse, niin voitte arvata, että eihän se nyt ihan tuosta noin vaan sormia napsauttamalla mennyt 😜 Mutta noin yleisesti ottaen asia meni hyvin, "kuvaaja" oli mukava, en jäänyt auton alle enkä kaatunut tai semmoista.
Mutta noin 10 minuutin odottelu torin laidalla oli just sen verran liikaa - ei, ei ole kaupunki minua varten.
Siivoustakin, siis järjestelyä olen saanut aikaiseksi. Ja sitä tehdessä löysin yhden kiiltokuvan. En muista mistä olen tämän saanut - tunnustaako kukaan? Vai olisinko peräti ostanut tämän joskus itse joltain Lelu- tms. messuilta 🤔 Kiiltokuvan aihe yllättää varmaan aika monen?
Nyt menen tekemään aamupalaa - keittämään ainakin kahvia ja ottamaan jogurttia. (Onko se muuten jogurtti vai jugurtti?)
MUKAVAA PERJANTAITA TEILLE! PYSYKÄÄ PYSTYSSÄ ❤️

Tuostahan ei voi päivä kuin parantua :)
VastaaPoistaAikoinaan vanhin veljeni meni naimisiin hiukan 'pakkoraossa' eli oli vauva tuloillaan enkä ole koskaan ennen sitä enkä sen jälkeen nähnyt isääni niin vihaisena, kun hän huusi pojalleen, että "kummallakaan ei ole kuin tuulen puýyhkimä per*e". Noh, veli ja vaimonsa ovat nyt olleet jo 55 vuotta aviossa, että ihan hyvin valitsivat :)
Mammografia :/
Sori kirjoitusvirheistä...
PoistaHyvin valitsivat - sanonta "Laps tuo leivän tullessaan" on pitänyt paikkansa, niin meilläkin.
PoistaMeidän ei pitänyt mennä naimisiin lainkaan, tulkoon laps jos on tullakseen. Mutta kai joku järjen herne jossain kypsyi odottaessa ja lasta ajateltiin, josko sillä olis helpompaa kun vanhemmat on naimisissa.
Kirjoitusvirheistä viis, niitä on varmaan postauksessakin.