Tarkistettiin sähköpostiosoitteeni, että saan kuitin sinne, ihan kuin varsinaisesti sillä jotain tekisin, näenhän veloitetun summan tiliotteelta. Mutta kuten siinä vieressä totesi, kun on työuransa tehnyt laskutuksessa, niin... Ja sitten kun armoton listojen tekijä, niin on se ihan mielenkiintoista tietää mistä se veloitus on koostunut.
Ja itse asiassa, yrittäjäkään ei tiennyt millaiselta kuitti sähköpostiin lähetettynä näyttää - kukaan ei ollut koskaan siis näyttänyt sitä hänelle. Tulipa sekin selvitti. Ai miksi tällainen "show"? Hän sanoi luopuvansa paperisista kuiteista, A4:sta kokonaan. Ihan fiksua.
Toisekseen, kysyttiin koiran kuulumisia ja tietenkin piti kysyä mikä koira hänellä on. Lapinkoira 💕 Ikää alkaa sillä jo olemaan, 13 vuotta, sydänlääkkeitä ja mitähän muuta olikaan. Kauhean hyvää ei kuulunut, lääkkeitä oli saanut, mutta.. Voi toista 😢
Että vasta sitten kotona sen mankeloimisasian muistin.
Tokmannilta kävin ostamassa elämäni ensimmäiset - ja varmaan ainoat ja viimeiset - turvakengät! Villasukat taskussa etsin pienimmät mitä siellä piti oleman ja löytyihän ne. Normaalikenkiä isommat, mutta villasukan kanssa oikein hyvät. Kotiin tultuamme ja kun järjestin niille paikan verannalle, Pojan turvakenkälaatikon päälle, huomasin että kas vain, mehän ollaan Pojan kanssa samiksia: sille ostettiin tänne meidän "työleirille" turvakengät viime kesänä, kun oli tarjouksessa. Edellisistä, melkein 20 vuotta vanhoista, kesätyöpaikasta saaduista, irtosi nimittäin pohjat 😄
"..mut äiti mua niin kovaa nolottaa,
kun faija käyttää napapaitaa.."
Ei, en ole seonnut, enkä lyönyt päätäni, olen vain tänään tavattoman hyvällä tuulella ja juuri äsken Vesterinen yhtyeineen lauloi "Kun faija käyttää napapaitaa". Se vaan hymyilyttää.
Tänään nähtiin ensimmäiset lehmät laitumella
Kurkia on lähes joka pellolla - astelevat uljaina ruokaa etsien, eivätkä vilkaisekaan ohikulkeviin autoihin. "Typerät ihmiset, istutte niissä peltilootissanne, tulisitte ulos nauttimaan keväästä. Ja sammakoista.."
Pesulan lähellä on vanha, kaunis talo, jota en voi lakata ihailemasta. Sitten on Sysmän teatteri, mikä on myös upea vanha puurakennus. Ajaessamme sen ohi katselimme maisemia ja vielä lehdettömiä puita. Pian moni rakennus, joka on yllättänyt sitten viime kesän jälkeen: "katso, tuollakin on talo!" piiloutuu taas kevään vihreiden lehtien taakse.
En tiedä mitä puita ne olivat, leppiä, haapoja ehkä, mutta olivat jo vihreitä. Pajuja ne eivät olleet.
Niistä en ehtinyt ottaa kuvaa en tutkaillut niitä sen tarkemmin.
Näsiä sen sijaan osui niin sopivasti juuri vastaan tulleen traktorin kohdalle, että sitä ihaillessa - näsiää siis - oli otettava kuva.
Vähän epäselvä, kun kädet taas tärisivät.
Postipoika oli käynyt meillä sillä aikaa kun oltiin pois.
Ilmoitti ensin tulostaan ja ilmoitti, että jos ei olla kotona, jättää paketin oven taakse. Sitten ilmoitti, että oli käynyt ja jättänyt paketin oven taakse.
Näytti siltä, että pakettia ei ole ja lupasin hakea sen postilaatikosta, siellä se kuitenkin olisi.
Mutta oli kuin olikin rapulla, oli vain jemmannut sen niin hyvin, ettei vieras olisi sitä löytänyt.
Oliskohan korkea aika lopettaa tää höpötys, kun ei oo mitään asiaakaan.
Ai niin, en ole löytänyt sitä ensimmäistä ristipistotyötäni vielä, mutta sainpahan siivottua yhden nurkan. Etsintä jatkuu.
Huomenta!
VastaaPoistaEhdinkin jo kaivata sinua! 🥰 Ei se haittaa, vaikka et muistanut kysyä mankeloinnista. Täti A:n makuuhuoneen nurkassa olisi mankeli, mutta se on ollut liinan alla koko sen ajan, kun olen siellä rampannut - ja saa pysyäkin!
Mieluisaa torstaipäivää!
Huomenta 🥰
PoistaPiti ihan käydä tarkistamassa, milloin olen viimeksi kirjoitellut kuulumisia ja hämmästyin, että olen ollut näin kauan höpöttelemättä. Mitähän oikein olen tehnyt, kun en mielestäni ole tehnyt mitään. Tai olenhan ainakin kirjoitellut sinun kanssa sinun blogissa 😊
Luulenpa niin että pesuloissa on ties minkälaisia mankelointisysteemejä ja saavat sileäksi ihan mitä vain. Minä en edes yritä mankeloida sellaista muotoon ommeltua isoa tuplalakanaa vaan laskostan sen kaappiin. Sitten kun sen petaa paikoilleen niin siinäpähän sitten oikenee minkä oikenee.Ei ihan periaatteeni mukaista , mutta minkäs teet :-)).
VastaaPoistaYhtenä päivänä kun ajelin autoa niin kuulin Vesterisen kappaleen "Pöllöille kyytiä" ...tulit heti mieleen :-).
Eilinen iltapäivä meni taas "ihan itte eestään" eli pyykit on vielä pesulan säkeissä odottamassa paikoilleen laittamista.
PoistaPesulan pitäjä oli puhelimessa kun Mursun kanssa sinne eilen mentiin ja hetki odoteltiin siinä tiskin ääressä: katseltiin, että hyllyt oli täynnä puhtaita pyykkejä (hän laittaa ne aina valkoisiin muovisäkkeihin - nyt veinkin ne niissä samoissa säkeissä sinne) ja siinä odotellessa silmät osuivat varauskirjaan joka oli AIVAN täynnä!
Oikeasti tuli hyvä mieli hänen puolestaan, että töitä riittää, hän kuitenkin tulee naapurikunnasta.
Kuuntelin eilen tuota Pöllöille kyytiä -kappaletta 😄- levyn kannessa on aivan upea kuva ja kävin jo pari viikkoa sitten heidän sivuillaan katsomassa, olisivatko tehneet siitä t-paitaa, kelpaisi kyllä!
Minä mankeloin ne kuminauhalakanat, vaikka niihin jääkin vähän ryppyjä. Tulee kuitenkin ihan kohtuullisen sileää. Vedän ne vain suoriksi siinä samalla, kun ne menevät mankeliin. Meillä on siis sellaiset yhden hengen lakanat, ei parisängyn.
VastaaPoistaLuulen, että nuokin on mankeloitu samalla periaatteella, ainakin viimeksi oli, sillä viikkasin ne uudestaan 🫣 Joskus oli jommassa kummassa iltapäivälehdessä vinkki, miten muotoonommellut lakanat saa viikattua siististi/nätisti ja opettelin sen. Youtubesta videoita löytyy useampikin.
PoistaMeillä myös on yhden hengen lakanoita - nykyään kaikki myynnissä olevat taitaa olla kuminauhalakanoita, mutta meillä on ainakin yhden ikivanhat "kirjekuorilakanat".
Onko jotain metsätöitä tiedossa, kun turvakengät ostit? Meillä alkaisi pöllien sirkkelöinti, kun lumi ensin sulaisi.
VastaaPoistaLehmiä on ihana katsoa, kun pääsevät talven jälkeen ensimmäistä kertaa ulos. Siinä on iloa.
Ajatteles, vaikka Sysmässäkin kouluni kävin, en kertaakaan nähnyt näsiöitä. Vasta täällä olen sen varta vasten etsinyt kuvatakseni. sysmästä vielä, että kouluaikana osa tunneista silloin joskus oli teatteritalolla, kuten kaunokirjoitus ja käsityöt. Tuttu paikka minulle. Oletko käynyt teatterikappaleita siellä katsomassa?
Meillä on tontin "tällä puolen" - tontin jakaa kahtia pieni puro - jonkun verran vesakkoa ja sitä ollaan muutamana päivänä katkottu. Ovat niin ohuita vielä, että menee ihan puutarhasaksilla (joita, kiitos A-nopin ja Isäni, meillä on useammat), mutta hirvittää kävellä tavallisilla kengillä tai saappailla maastossa.
PoistaTiedossa on myös klapien tekoa, klapikoneella, ja lienee ihan hyvä suojata varpaat, kun ei aina tiedä mihin kopsahtaa 😄
En ole ihan varma missä päin me oikein ajeltiin, Mursu kun ottaa suunnan kyliltä kotiin milloin mitäkin kautta. Ihan varma en, mutta minun mielestäni meidänkin pihalla kasvoi pari vuotta sitten näsiä, mutta se sai lähdöt myrkyllisyytensä takia, vaikkei meillä lapsia olekaan.
Sysmän teatterissa en ole käynyt, olen vain ihaillut rakennusta ulkoapäin. Se kaveri kun puuttuu, Mursua en ole mukaani saanut.
Näistä hienoista jutuista voisit koota novellikirjan! Niin paljon mukavia juttuja. Minä mankeloin nuo lakanat käsikäyttöisillä "kaulauskoippuroilla" - en tiedä virallista nimeä, jos sellaista onkaan. Noilla saan sileimmät tai vähemmän ruttuiset lakana. Näsiä kukkii meidänkin metsikössä ja Mies äsken katkoi ne. Siksi, etteivät pikkutenavat söisi mahdollisia marjoja.
VastaaPoistaKiitos eliinamummu 🤗
PoistaLuulen tietäväni mitä tarkoitat. Jos meillä olisi enemmän tilaa, niin ostaisimme tuolta Sysmän "vanhasta uutta" (en nyt muista liikkeen oikeaa nimeä) liikkeestä sellaisen vanhan mankelin, varmaan jostain 1900-luvun alusta, ellei vieläkin vanhempi. Siellä on kaksikin sellaista ja ihailen niitä joka kerta kun siellä käydään.
Hupaisa yksityiskohta lehmistä - jos olet lentäjä koneessasi, siis ilmassa, ja pitää saada selville tuulen suunta(esim laskeutumisen takia) eikä tuulipussia jne ole näkyvissä niin jos näkyy lehmiä niin tietää mistä mihin tuulee sillä lehmät laiduntaessaan(märehtiessään) ovat aina turvat vastatuuleen!!
VastaaPoistaKaikkea sitä oppii kun lukee ;DD
Lukeminen kannattaa 😉
PoistaMeillä " ennen wanhaan" vei Äitikulta pellavalakanat pesulaan missä ne myös mankeloitiin. Ihanat sileät valkoiset lakanat sitten haettiin ja minun pikkulikan tehtävänä oli sitten nyppiä pois ne merkkilangat; saipahan Äitikulta eläväisen tyttönsä edes hetkeksi paikalleen ja keskittymään. No se siitä.
VastaaPoistaLehmät🐄 kiva lauma siellä!
Vesterisellä on yksi hyvin surullinen laulu (Intiaanit) jonka kuullessa tulee tippa linssiin😥
Mutta aurinkoista viikonloppua!🌞
Minä olen varmaan touhottanut lapsena niin paljon, etten oikeastaan muista pyykinpesusta yhtään mitään. Ainoastaan Mummulan pyykinpesusta on muistikuvia, siellä kun pyykit virutettiin järvessä, ja sitten sen, kun Mummu oli rehevä nainen ja alusvaatteensa oli hänen aikaiset, ei tosiaankaan mitään stringejä, niin Mummulta opin miten alushousut ripustetaan narulle kuivumaan. Mummu 💖
PoistaVesterisen Intiaanit on surullinen ja samalla kaunis kappale. Heillä on monia kauniita kappaleita, yksi joka kolahti minuun heti ensimmäisellä kerralla (tuon Faija käyttää napapaitaa - siinä vaan on jotain..hilpeää..) on Turisti.
Aurinkoista viikonloppua myös sinulle! 🌞🌞