Olen ilokseni huomannut, että olen saanut menneen talven aikana monta uutta lukijaa - kaikille Tervetuloa Pöllönkulmalle!
Moni on varmaan jo huomannutkin, että olen melkoinen höpöttelijä - aloitan aina a:sta ja päädyn monen mutkan kautta ehkä jopa takaisin sinne a:han 😄
Jostain kumman syystä kukaan ei tahdo uskoa, että olen ujo ja hiljainen, olenhan hämäläinen.
Nytkin oli varmaan jotain kamalan tärkeätä mielessä, mutta kävi niin, että kyläkaupalle (400 m päähän) tilattu paketti olikin toimitettu pakettiautomaattiin 30 km:n päähän. Sinänsä mielenkiintoista sekin, että Mursu sanoi valinneensa toimitustavaksi - ylläri pylläri POSTIN - mutta se oli Matkahuollon automaatissa. Loogista, mutta varmaan joku selitys siihenkin.
Tämä odottaa, jos ei saa kesän aikana virkkauslankaa, niin sitten syksyä ja kute - ei kun kutomiskauden alkua. Ja niitä kaivulilapasia.
Monella tuollainen jo onkin, minä olen tuosta tähän asti vain haaveillut ja nyt sen sain. Mursu on kiltti.
Kirjoneuleiden avuksi siinä on tuossa tuon aukon oikealla puolella kaksi "langan mentävää reikää".
Katsellaan miten se sitten toimii.
Katsellaan miten se sitten toimii.
Voi siinä ainakin säilyttää pähkinöitä, jos ei muuta...
Mursulla oli eilen illalla puheripuli ja kirjoitus jäi kesken niin kuin ajatuskin.
Mutta ajatus tälle päivitykselle oli AIKA. Mihin aika Pöllönkulmalla katoaa. Se vain katoaa. Ja päivät oikeasti hukkuu. Silloin kun ei ole mihinkään menoa eikä ole illalla valmistautunut siihen, niin on usein aamulla valmistettava esim. puhelimesta, mikä viikonpäivä mahtaa olla.
Syy päivien ja ajan hukkumiseen on pääosin se, lähes kaikki sen tietääkin, kun olette nekin vuodet kanssani eläneet (voi teitä 🫂), että minä olen Riesan vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Epilepsia ei välttämättä tee työkyvyttömäksi, mutta minun kohdallani näin kävi - jos haluat lukea siitä enemmän, linkki Riesan ja minun tarinaan löytyy tuosta sivupalkista. Ja vastaan kyllä jokaiseen kysymykseen täälläkin.
Mursu on epävirallisesti ja ns. "omaishoitajana" - koska virallisesti en kuitenkaan ole tarpeeksi huonokuntoinen että sitä olisi. Mursu on siis työtön. Onnellinen työtön, joka toki hakee töitä koko ajan, mutta eipä näin pienessä kunnassa paljon töitä ole tarjolla miehelle, jolla on omat vaivansa ja vaimokin vaivoina 😂😂
Mursu on epävirallisesti ja ns. "omaishoitajana" - koska virallisesti en kuitenkaan ole tarpeeksi huonokuntoinen että sitä olisi. Mursu on siis työtön. Onnellinen työtön, joka toki hakee töitä koko ajan, mutta eipä näin pienessä kunnassa paljon töitä ole tarjolla miehelle, jolla on omat vaivansa ja vaimokin vaivoina 😂😂
Maalla asuminen on tehnyt elämästä hienoa molemmille. Vain yksi asia minulta puuttuu: lenkkikaveri. Asumme kylätien varrelle, kauppaan on vain 400 m ja mielelläni kävisin kävellen kaupassa, mutta meillä ei ole kävelyteitä. Nyt te varmaan mietitte, että mitä sitten 🤔😊
Tiellä kulkee monenlaista kulkuneuvoa ja osa niistä kulkee tosi kovaa. Kuorma-autoja, tukkirekkoja, maitoautoja, eläinkuljetusautoja, laktoleita, kaivuleita, moottoripyöriä - ihan kaikkea. Ja sitten kun se kohtaus tulee; se voi olla millainen vain, ja jos en tunne sitä etukäteen, saatan kävellä auton alle.
Toinen vaihtoehto on, että kohtauksen sattuessa kävelen metsään ja kun en ei täällä juurikaan ole metsäpolkuja, sielläpä sitten olisin. Vaikea olisi löytää: "olen tässä tämän kuusen juurella, tämän männyn ja pihlajan välissä. Tuossa kasvaa mustikoita ja puolukoita ja pari korvasientä".
Talviaikaan päivät siis kuluu hyvin pitkälti täällä blogimaailmassa ajatuksia vaihtamalla, käsitöistä, lukemisesta ja tv:n katselusta. Kirjoittamisesta - osa kirjoituksista päätyy tänne Pöllön maailman blogeihin 😊
Mursu kuskaa pyynnöstä milloin minnekin ja silloin tällöin pummaan kyydin joltain muulta - julkinen liikenne on aika vaatimatonta (valintojen maailma, en valita!). Loppujen lopuksi kuitenkin käyttämäni sanonta "kylässä hyvä, kotona paras" pitää hyvin paikkansa eli maksimissaan viikko poissa kotoa, sitten on jo ikävä. Eli joskus kyllä käyn kauempanakin kuin Äidin luona, jotta Mursu saa välillä hengähtää.
Mursu kuskaa pyynnöstä milloin minnekin ja silloin tällöin pummaan kyydin joltain muulta - julkinen liikenne on aika vaatimatonta (valintojen maailma, en valita!). Loppujen lopuksi kuitenkin käyttämäni sanonta "kylässä hyvä, kotona paras" pitää hyvin paikkansa eli maksimissaan viikko poissa kotoa, sitten on jo ikävä. Eli joskus kyllä käyn kauempanakin kuin Äidin luona, jotta Mursu saa välillä hengähtää.
Keväällä aika kuluu tietysti pihalla, silloin kun ei käydä katselemassa luonnon heräämistä ja muuttolintujen saapumista.
Pari päivää sitten näimme hiirihaukankin (näin oletamme), esitteli meille lentotaitojaan.
Ja eilen sillä välin kun kävimme hakemassa paketin, oli kurkipariskunta Hugo ja Viktor 💕saapuneet kotipellolleen - juuri kun mennessä olin pohtinut, ovatko etsineet paremman paikan, kun ei niitä näy.
Ja eilen sillä välin kun kävimme hakemassa paketin, oli kurkipariskunta Hugo ja Viktor 💕saapuneet kotipellolleen - juuri kun mennessä olin pohtinut, ovatko etsineet paremman paikan, kun ei niitä näy.
Mutta oikeasti huonokuntoisena: postilaatikolle kävely kerran viikossa tai kahdessa ei paljon kuntoa kohota, jo puoli tuntia pihatöitä saa puuskuttamaan kuin höyryjuna. Tällä viikolla olen joka päivä yrittänyt olla reipas ja käydä tekemässä vähän pihatöitä. Puuh puuh puuh.
Ihanaa kun aurinko paistaa, mutta... Kohta on kesä ja totta kai siitä nautin kuten kaikki muutkin, mutta helteistä en perusta. Eli hellepäivinä ihailen kaunista kesää sisältä käsin, ilmalämpöpumpun viileydessä - aika pitkälti samoin harrastuksin kuin talvellakin 😊 Ainoastaan ne kutimet on pistetty pois.
Helle ja Riesa eivät sovi yhteen ja meidän piha on kuin...kuin rannaton meri: aurinko paistaa aamusta iltaan. Onneksi tv-ohjelmien tarjonta on kesäisin mitätön ja iltaisin auringonlaskun jälkeen lähdemme usein ajelulle katselemaan ilta- ja yöeläimiä.
Enpä tiedä, kuinka monta ilmoitusta meistä on tehty, kun ajelemme pikkuteitä 30-40 km/h nopeudella ja katselemme ympärillemme 😉😊
Enpä tiedä, kuinka monta ilmoitusta meistä on tehty, kun ajelemme pikkuteitä 30-40 km/h nopeudella ja katselemme ympärillemme 😉😊
Tämmöistä on elämä Pöllönkulmalla - rauhallista, mutta kun kyse on minusta, niin aina sattuu ja tapahtuu. Osan tapahtumista aiheuttaa Riesa. Se on oikea riesa elämässämme, mutta sen kanssa on opittu elämään ja sille on oppinut nauramaan - kun ensin on manannut sen sinne minne aurinko ei paista.
Ja kuten huomaatte, nyt on ollut aikaa tylsää, ei ole sattunut eikä tapahtunut oikein mitään.
Alppiruusun alla kasvaa sinivuokkoja, tässä yksi "puska". Meillä kasvaa sinivuokkoja pihalla siellä täällä.
Ajasta sen verran että kun tapahtuu yhä vähemmän sellaisia asioita jotka yllättävät, jäävät mieleen, niin alkaa tuntua siltä että se aika kuluisi nopeammin. Ei kulu, et vain enää pysty jaottelemaan stä kun niitä jakajia on vähemmä, eli ni.itä tapahtumia jotka erottaisivat päivät toisistaan.
VastaaPoistaTämä on sitten yleismaailmallista, ei vain Pöllön kuuppaan sopivaa;DD
Uskon ymmärtäneeni mitä tarkoitit, Sus' hyvä 😊
Poista"Entisessä" elämässäni aika meni yhtä lailla nopeasti: työ ja harrastukset vain rytmittivät päiviä ja pitivät huolen siitä, että tiedän missä mennään ja mikä päivä milloinkin on. Töissä oli deadlinet ja palaverit ja deadlinien palaverit - ja siinä välissä piti tehdä ne työt 🤔
Harrastuksetkin onnistuin järjestämään niin, että oli yksi palaveri siellä ja toinen tuolla ja siinä välissä vähän lisää ja - niin, ne harrastuksetkin 😂
Ennen Riesaa ehdin juuri opetella SUUNNISTAMAAN, oikein kunnolla. Opettajani oli ehtinyt antaa luvan lähteä yksin metsään kartan ja kompassin kanssa, minun, joka en koskaan koulussa oppinut muuta kuin tunnistamaan kompassin 🧭
(Nyt on mennyt vuosia, että osaan taas lukea maantiekarttaa. )
Mutta nyt, nyt aika siis katoaa, kun ei ole enää aikatauluja, kun saa vain olla, elää pellossa, olla kuin Ellun kana. Siksi kaikesta pitää olla muistutus puhelimessa ja lappu jääkaapin ovessa.
Kiitos,oli mukava löytää tie tänne Pöllönkulmaan ja seurata mitä täällä tapahtuu. 💖🌹
VastaaPoistaKiitos Päivi 💕
PoistaKiva kun löysit tänne ja vielä mukavampaa jos ja kun viihdyt täällä, tällaisen höpöttäjän kanssa.
Jos ei muuten satu eikä tapahdu, niin muistelen vanhoja tai saatan napata ajatuksen postauksen ideaksi jonkun muun blogista.
Tuo "lankakippo" on NIIN kaunis !! Kyllä Mursu oli ihana ja ajattelevainen kun sellaisen osasi Sinulle hankkia. Kerrothan sitten miten toimii ja vaikkei ei toimisikaan niin kaunis esine joka tapuksessa.
VastaaPoistaTien laidassa kävely on pelottavaa silloin kun ei ole kävelyteitä ja isot autot pyyhkäisee vauhdilla ohi. Valoisallakin; pimeästä nyt puhumattakaan.Ymmärrän hyvin ettet halua yksin lähteä. Onko Sinulla mahdollisuus saada "virallista" kävelykaveria vai tyssäsikö se johonkin; muistelen että sellaisesta oli joskus aiemmin puhetta.Joku vapaaehtoinen varmasti olisi mieluusti tulossa kaveriksi jos vain sellainen jostain löytysi.
Onneksi tosiaan pihalla kävely ja puuhastelu kesällä on myös ihan hyvää liikuntaa....helteisiin asti :-).
Pöllönkulmalla tapahtuu aina jotain.... sen verran kauan aikaa olen kirjoituksiasi seurannut, että osaan odottaa ihan mitä vain :-))).
Kerron toki, esittelen sitä uudestaan viimeistään syksyllä, kun alkaa taas sukka- ja lapaskausi. Nyt se odottaa tuossa korissa, missä on muitakin käsityötarvikkeita odottamassa syksyä.
PoistaMeillä olisi kyllä hyvät katuvalot, silloin kun me muutettiin tänne, katuvaloja asennettiin lisää, siis pidemmälle meidän ohi. Me kun vielä tänne tullessa riemuittiin, että "ihanaa kun ei ole valosaastetta", kun katuvalot loppui tuonne parin sadan metrin päähän - ja hups, ei mennyt kauaakaan kuin meidän pihatien päässä oli valotolppa! Vaan ovat onneksi sellaisia uudenmallisia, led-valoja. Valaisevat tien, mutta ei meidän pihaa. Tähdet siis näkyy edelleen.
Hain henkilökohtaista avustajaa, oliko kaksi vuotta sitten, mutta hakemus hylättiin. En muista hylkäyksen perusteita, etsin sitä päätöstä tässä taannoin fysioterapeutille näyttääkseni, mutta en löytänyt. En pyytänyt edes minimituntimäärää vaan vielä vähemmän, mutta silti hakemus hylättiin.
Yritän nyt uudelleen; minulla on nyt lääkärintodistus ja sen tueksi fysioterapeutin lausunto toimintakyvystäni. Katsotaan kuinka käy.
Vapaaehtoinenkin kaveri, esim. SPR:n tms. kautta on mielessäni, mutta kokeilen nyt ensin tuon.
Myönnetään - meillä tapahtuu lähes aina jotain, vaikkei mitään tehtäisikään. Mukava kun jaksat lukea näitä minun höpötyksiäni 🫂
Minustakin tuo pähkinärasiasi on kaunis. Jään seurailemaan, miten se sinulla toimii. Minä roikottelen keriä missä sattuu :)
VastaaPoistaTänään on varjoisa päivä, eli varmaan sinullekin sopiva pihapäivä, kun ei paista :) Ihanaa seurata pihalla, kun kukkia alkaa hiljalleen nousta talven jäljiltä maasta.
Luulin jo seuranneeni sinua, mutta näköjään en sittenkään :) Tilanne korjattu :)
PoistaKerron sitten viimeistään syksyllä miten se toimii, sitten kun aloitan kaivuli -lapasten kutomisen 😉
PoistaMinulla langat ja keskeneräiset työt on yleensä jossain pussukassa, joka on helppo ottaa mukaan, jos johonkin lähtee. Ja se pussukka on sitten korissa, jossa niitä pussukoita on useampia.
Tämä päivä meni ihan harakoille. Olin kovasti menossa ulos hommiin, mutta sitten lähdettiinkin tankkaamaan autoa ja samalla palauttamaan kirjaston kirjaa - se oli pakko palauttaa tänään. Ja sittenhän sitä taas sattui ja tapahtui .
Tervetuloa seuraajaksi, ja kiitos 💕
Kaunis puinen esine, ajattelin, en ole käsityöihmisiä. Onneksi selostit mitä sillä tehdään :)
VastaaPoistaOlen huomannut, että mitä enemmän ikävuosia tulee, sitä nopeammin menee aika.
Hyvää kevään jatkoa sinne Pöllälaaksoon!
Jos ei tuo täytä tehtäväänsä, se voi olla ihan vain esillä ja kerätä sisuksiinsa kaikki pienet tavarat mitä muuten kerääntyy pöydälle. Se on kaunis tuollaisenakin.
PoistaTuo on kyllä totta; mitä enemmän vuosia tulee, sitä nopeammin aika kuluu. Joskus on kyllä päiviä, jotka tuntuvat pidemmiltä: kun on herännyt ajoissa ja katsoo kelloa, se onkin "vasta" noin vähän. Mutta yhtäkkiä sitten onkin jo ilta ja lääkkeiden ottoaika (meillä iltayhdeksältä) - kaksitoista tuntia meni hujauksessa, hups vain.
Hyvää kevättä sinullekin Cara, olet varmaan käynyt uimassa jo vaikka kuinka pitkään!
Minä olen vaiin puoleksi hämäläinen, mutta ujo ja vetäytyvä. Posti tekee samanlaista täälläkin. Jos tilaa lähimpään paikaan noin 7 km päähän, niin tulee viesti, valitettavasti siellä on niin täyttä, jotta pakettinne voitte hakea 60 km päästä. Valitettavan usein näin tapahtuu. Ei siitä enää edes viitsi riemastua.
VastaaPoistaAjan katoaminen taitaa olla yleismaailmallinen ilmiö, niin monet sitä ihmettelevät. Sitteen ovat taas ne, joiden mielesä aika matelee. Minä sanoisin, että vauhdilla päivät häviävät ja oletan sen olevan ikään kytketty juttu. Ehkä se johtuu meillä molemmilla siitä, että ollaan niin hyviä keksimään "ajanvietettä", siis kivaa tekemistä, joka jää aina kesken, kun aika loppuu.
Kohta on aika, ettei öisin tule kunnolla pimeää. Lunta on vielä niin paljon, että yön valoisuutta lisää sekin. Vielä on hiihtokelit. Minun kevätaktiviteettini puhdistaa patio tuli valmiiksi tänään. Patio on lumeton, mutta sitä ympäröivät lumivallit.
Ruskea esine, joka liittyy kait neuletöihin, ei sano mulle mitään. Ällini ei riitä ratkomaan sen arvoitusta.
Kevätriemukasta pääsiäistä !
Minä olen ihan perihämäläinen ja kun Mursun kanssa kuusi vuotta sitten tänne Pöllönkulmalle eli entiseen A-noppilaan muutettiin, niin palasin syntymäkuntaani. Silloin kun synnyin, täällä oli vielä ihan sairaalakin, jossa olen syntynyt, nyt sen vieressä on oikein hyvä ja toimiva terveyskeskus. Sairaalarakennuskin on olemassa, mutta en tiedä, mitä toimintoja siellä on.
PoistaMeillä Postin palvelut on tuossa kyläkaupalla, siksi nettiostokset on niin helppo tilata siihen. Edestakaisin matkaa ei ole kilometriäkään ja jos sattuu vielä näkemään, että ystävä ajaa kylälle päin, voi laittaa viestin, että tuossa on koodi, tuopa tullessas meidän paketti. Nykyään kun eivät kysele henkkareitakaan.
Meillä on vielä öisin pimeää eikä yölaulajatkaan ole vielä aloittaneet lauluaan, aamupäivällä linnut kyllä laulaa niin, että oikein naurattaa.
Siinä touko-kesäkuun vaihteessa, kun yölaulajat aloittavat urakkansa, ei voi nukkua ikkunat auki, ne todellakin pitävät melkoista mekkalaa 😄Kauniisti laulavat, mutta niin kovaa ääntä pitävät, ettei siinä herkkäuniset saa nukuttua.
Ruskea esine tosiaan liittyy neuletöihin: kulhoon lankakerä ja lanka kiertämään tuon kiemuran kautta tuohon "reikään" ja kansi päälle.
Minulla on aina monta työtä yhtä aikaa keskeneräisinä, tuohon on helppo vaihtaa kulloinkin käsillä olevan työn lanka.
Parempi myöhään, kuin... Otin kopin Sartsan kommentista ja hämmästyin: minäkään en ollut lukijalistalla, vaikka kuvittelin olevani. Asia korjattu! Lanka-/pähkinäkippo on kaunis!
VastaaPoistaTervetuloa "virallisesti" lukijoiden joukkoon 😊
PoistaIhana nähdä nimesi taas kommentoijien joukossa. Oli ihan orpo olo, kun et ollut muiden joukossa.
Ja kiitos; minustakin tuo on kaunis. Tarjolla oli monenlaisia, kuutioita ja vaikka mitä, mutta tuo oli paras. Katsotaan miten se toimii.
Kiitos! 💕
PoistaNuo mihin sattuu menevät postipaketit ovat riesana täällä kaupungissakin. Isäni pystyy hyvänä päivänä kävelemään rollaattorilla lähimpään kauppaan ja siellä on pakettiautomaatti. Yli puolet paketeista päätyy jonnekkin muualle. Vaihtoehdot ovat, että isäni lähtee hakemaan pakettia taksilla tai sitten minä käyn toisella paikkakunnalla hakemassa niitä paketteja työpäivieni jälkeen. Olen jo aloittanut isäni kanssa keskustelut siitä, että hänen täytyy tilata jatkossa pakettinsa minun lähistölle Helsinkiin. Kotitoimituskaan ei paketeille onnistu, koska taloyhtiön rappukäytävät ovat lukossa ja paketti päätyy hetkessä johonkin postitoimipisteeseen haettavaksi. Sinänsä näppärä omahoitotarvikkeiden jakelu postitse on isäni osalta työlään puoleinen. Nyt sentään on saatu tasattua homma niin, että paketti tulee noin kerran kolmeen kuukauteen. Tästäkin piti vähän vääntää, että toisia tarvikkeita saatii isompi määrä jotta saatiin toimitukset sellaiseen rytmiin että yksi paketti per 3kk.
VastaaPoistaOli varmaan tätä postausta kirjoittaessani kun luin jostain, P-o-s-t-i-n sivuilta ehkä, juuri tuosta ongelmasta, että kun kaupungissa kerrostalojen alaovet on lukossa, asiakas on töissä tai missä nyt onkaan, vanhukset ei ymmärrettävästi kovin ketteriä ja jakajalla kiire 😣, niin paketit jätetään ALAOVELLE KADULLE! Kenen tahansa napattavaksi ja vastuu on tietenkin asiakkaan/tilaajan. Olin suorastaan järkyttynyt tuollaisesta muka-kotiin-kuljetuspalvelusta; paketti jätetään kenen tahansa napattavaksi ja edelleen myytäväksi.
PoistaHienoa, että sait isäsi hoitotarvikejakelun lopulta järjestymään - jollakin selvästi syttyi järjen valo ja hoiti asiat kuntoon.