"Anteeks, mutta mun on ihan pakko..."

Tänään olisi ollut hyvä päivä tehdä vähän pihatöitä, mutta kun en mennyt heti aamusta, niin sehän sitten jäi. Laiskamato. Toisaalta, ei ne sieltä mihinkään karkaa.

Aamulla aamupalan tekoa aloitellessa pesulasta tuli pahoitteluviesti. Normaaliaukioloajan sijaan hänen piti sulkea tänään jo klo 13, sillä koira piti viedä lääkäriin. Laitoin viestin takaisin, kiitin ilmoituksesta, pyykit voivat hyvin odottaa ensi viikkoon. Ja tietenkin lähetin rapsutuksia koiralle - en kyllä tiedä millainen koira on kyseessä. 
Minä yllätyin, kun hän vastasi vielä, että kiitos ilmoituksesta! Mietittiin Mursun kanssa, että olimmeko me ainoat, jotka olisimme ehkä mahdollisesti kenties olleet tänään menossa hakemaan pyykkejä; ne olisi olleet noudettavissa jo eilen. 

Liikkeelle oli pakko lähteä, koska yksi kirjaston kirja oli palautettava tänään. Olin Mursulle lainannut Heikki Silvennoisen elämäkerran eikä sillä ollut laina-aikaa kuin kaksi viikkoa. Tässä kohtaa muuten vähän kritisoin kirjastojen käytäntöjä. Ymmärrän, että uutuuksilla ja suosituilla kirjoilla on lyhyet laina-ajat, jotta mahdollisimman moni saa ne mahdollisimman pian luettavakseen. Mutta minusta voisi näissä ottaa huomioon kirjan sivumääränkin: Onhan se ihan eri asia lukea 250-350 sivua kahdessa viikossa kuin esim. tuo 640 sivua, joka tuossa kirjassa oli, olkoonkin että osa niistä oli kuvasivuja. Laitan palautetta. Kiitos. 

Eksyinkö aiheesta.. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli huoltoasema. Sinne päästäksemme piti ylittää moottoritie, mutta en tullut katsoneeksi millainen ruuhka menoliikenteessä oli siihen aikaan. Huoltoaseman (liikenneasema, mitä ne nykyään ovat) parkkipaikka oli aivan täynnä eli kyllä matkalla olijoita oli paljon. Polttoainemittareille ei kuitenkaan ollut ruuhkaa ja Mursu hyppäsi tankkaamaan. Minä jäin katselemaan eteeni ja silmäni iskeytyivät kahden auton väliin. Mitä ihmettä siellä tapahtuu.. Kahden auton välissä oli mieshenkilö tekemässä jonkinlaisia kyykkyjä samalla kun venytteli käsiä laittamalla kämmenet yhteen ja ojentamalla kädet suoraksi sivulle. Ja kyllä, taukojumppa on tärkeää, varsinkin jos takana ja edessä on pitkä ajomatka, en sillä. Näky vain hämmästytti, noin perusteellista venyttelyä en ole koskaan nähnyt.

Seuraavan pysähdyspaikan piti olla Heinolan Lidl josta oli tarkoitus mennä sinne kirjastoon. Mursulla meni herne nenään, kun Lidlin parkkipaikalla oli taas joku käsittämätön härdelli ja katu josta olisimme sieltä päässeet suorinta tietä kirjastolle, olikin suljettu. Päätimme jatkaa matkaa. 

Päädyimme Sysmän kirjastoon, josta kirjan palautettuani nappasin taas yhden jonkun jättämän, ilmaisen kirjan mukaani. Ukkoherran ulkomuoto - Metsäheikin muisteloita. 

Ja sitten kauppaan. Eihän kaupassa käymisessä mitään ihmeellistä ole, ei ostettu tällä kertaa edes sienisalaattia. K-Supermarket Suvituuli myy ihan parasta sienisalaattia - tämä on MAINOS. Ei maksettu sellainen. 
Mutta tämä kaupassa käynti kuuluu sarjaan sattuu ja tapahtuu. 

Kiltisti kävelin Mursun perässä, kun hän kärryjen kanssa käveli kaupan keskikäytävää. Koska kauppias ei ole vielä asentanut käytävien risteyksiin kolmioita, Mursu otti pari pidempää askelta ja minä jäin odottamaan antamaan "tietä" oikealta tulevalle pariskunnalle, liikennesääntöjen mukaisesti. ("Tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevaa väistetään, riippumatta siitä mikä ajoneuvo on kyseessä"). 
Sen jälkeen kipitin kiltisti Mursun luo maitokaapille - se mikään kaappi ole, mutta sinne kuitenkin. 

Yhtäkkiä edessäni seisoo nainen ja katsoo suoraan silmiin:
- Anteeksi, mutta mun on ihan pakko tulla kysymään. Oletko sä Pöllö?
*sekunnin sadasosa*
- Eppu!!!
Ja halaus 🫂
Hän, jonka juuri hetkeä aikaisemmin olin päästänyt käytävien risteyksessä editseni. Entinen työkaverini. Ja sitten seurasi tietenkin tavalliset kysymykset 
- Mitäs sä täällä?
- No me asutaan tuolla... Mutta mitäs SÄ täällä?
- Mä asun täällä. Mähän olen täältä kotoisin. 

Enempää emme ehtineet jutella, mutta näin tämä maailma meitä heittelee. Ensin erilleen ja sitten taas yhdistää. Sattumaa? 

LÄMMINTÄ JA AURINKOISTA PÄÄSIÄISTÄ TEILLE KAIKILLE! 🐣🐤🐥🌷🌷