Niin se vilahti vuoden ensimmäinen kuukausi, huomenna ei jouluun ole enää kuin YHDEKSÄN kokonaista kuukautta! Ajatelkaa, miten nopeasti aika meneekään, kohta pitää ruveta tekemään joulusiivousta ja hankkimaan joululahjoja ja ja ja... 😉
No, katsellaan nyt ensin vaikka mitä tämä tammikuu pitikään sisällään. Ja mitähän se tuleman pitää? Repolainen heitti meille heitti vuoden alussa uuden haasteen BINGON!
Kävin tässä viime metreillä vielä tarkistamaan säännöt ja ohjeetkin - minähän olen niitä venyttänyt suuntaan jos toiseenkin ja vielä vähän enemmänkin.
Ette arvaa mitä vielä tänäänkin etsin, millä olisin voinut maalata, ihan itse? KYNSILAKKOJA 😂 Niitä nimittäin oli jossain vaiheessa varmaan reilu parikymmentä, mutta kun ei ollut kynsiä mitä lakata. Eipä ollut niitäkään enää, olin vienyt nekin jo kaatikselle. Mutta kuinkas ollakaan, sääntöjähän sai kuin saikin oikein venyttämällä venyttää.
Tämän siis laittaisin sinne viimeisen ruutuun, jossa ei ole ruksia eli MAALATA:
Ylemmät linnut ovat Isäni koulussa piirtämiä ja maalaamia. En tiennyt, että hänellä oli tällainen taito, ennen kuin hänen poisnukkumisensa jälkeen sain nipun hänen kouluaikaisiaan piirustuksiaan.
Minä en ole, ihan oikeasti, hänen taitoaan perinyt.
Alempi kuva on Miniäni maalama kuva meidän koirasta 💕 Kuva on vähän epäselvä, kun on kehyksissä ja maalaus on lasin takana.
Näillä siis ruksaan sen viimeisen tyhjän kohdan bingosta ja sain kolme bingoa vaakaan, kolme pystyyn ja kaksi kummastakin kulmasta vastakkaiseen kulmaan.
Selityksiähän kaikille löytyy pitkin tammikuuta.
Kiitos Repolainen - huomenna kai tulee uusi, mitäs helmikuulle olet keksinyt?
Tammikuu oli myös lukukuu. Tarkemmin lukukuusta löytyy tuolta kirjablogistani Pöllö kirjojen maailmassa, mutta pikkuisen kerron tässäkin, ken ei sinne viitsi mennä.
Mitä, minä pakottaisin teitä lukemaan 😂
Ihan ehdottomasti suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan yhden suomalaisista klassikoista: Juhani Ahon Rautatien.
Päätin vuoden vaihteessa, että ainakin yksi suomalainen klassikko on luettava/kuunneltava ja tein sen saman tien. Kirjaksi valikoitui tuo ja se oli aivan erilainen kuin mitä olin siitä ajatellut. Se oli viihdyttävä ja saa vieläkin hymyn huulille, hihittelen itsekseni kun sitä muistelen. (Huvinsa kullakin)
Muuta luettua tammikuussa - "tähdet" löydät kirjablogista, kuin myös sitten ihan erilliset kirjoitukset joka kirjasta.
Cristal Snow: Penni Pähkinäsydän ja pitsikartanon kummitus
Marja Aho: Kuun kahdet kasvot
Jenny Colgan: Joulu unelmien kartanohotellissa
Keigo Higashino: Pahan asialla
Juhani Aho: Rautatie
Liina Putkonen: Hiljaisten tarinoiden tupa
Matti Rönkä: Onnen kaukoranta
John Boyne: Leijuva poika
Sanna Hukkanen & Inkeri Aula: Metsänpeitto
Hei hei tammikuu - tervetuloa helmikuu!
Hienoja maalauksia. Tammikuu on tosiaan kulunut nopeasti, ja päivä on pidentynyt ainakin tunnilla. Ihanaa että valoa kohti mennään!
VastaaPoistaKiitos - kunhan keväällä pääsen sitä nokkahuilua etsimään, pääsen käsiksi Isän piirustuksiin, ovat samassa laatikossa muiden muistojen kanssa.
PoistaMinusta tammikuu meni nopeasti, varmaan juuri kirjojen ansiosta.
Anteeksi vaan, mutta tammikuu on ollut tapansa mukaan ihan törkeän pitkä! VIISI perjantaita ja niin edelleen! Yäh.
VastaaPoistaSinun syy, että "piti" käydä lisäämässä 'edit' postaukseen, jotta sain sen tammikuun puolella. Ja bingoruudukon täyteen. Kuukautta pari minuuttia jäljellä... 😂 Hyvää yötä!
Ps. Mariskan Kukkurukuu on eniten toivottu esittämäni kappale. ♪♫.
PoistaMinä tutustuin Mariskan biiseihin Äitini kautta, kun se soitti mulle Ukon laulun. Hän tykkäsi siitä ja minäkin tykästyin. Nyt yksi suosikeistani on Herra Ylpön Parisängyn lakanat, jonka Mariska lauloi jollain Vain elämää kaudella.
PoistaBingo-kilpailu 😂😂
PoistaNiin - minun tammikuu meni nopeasti, kun oli jos jonkinlaista: joka viikolle jotain: lääkäri soittaa, mene lääkäriin, käy siellä, hoida se. Koko ajan siis odotti jotain ja piti laskea päiviä. Ja jos ei itselle sattunut jotain, niin muille sattui.
PoistaJa lukeminen ja kutominen täyttivät muun ajan, vaikka mitään valmista ei kutomisen saralla ole valmistunutkaan. Se ei vaan nyt oikein tunnu sujuvan.
Niin se bingoruutu vain täyttyi ! Ja uusi on jo nurkan takana.Tai paremminkin klikkauksen takana.Kävin jo kurkkaamassa.
VastaaPoistaTaitavasti maalattuja lintuja ja varsinkin tuo koira on niin elävän oloinen ja näköinen.
Minua on TOSI vaikea pakottaa mihinkään :-) ei edes lukemiseen. Kari on yrittänyt innostaa minua lukemaan Sinuhen jo ainakin kymmenen vuotta ja sanoi etten voi lähteä Egyptiin reissulle ennenkuin luen tuon kirjan . Hyvin voin ja lähdinkin :-). Ja kyseistä opusta on kirjahyllyssä on kaksin kappalein joten luen sen sitten kun ns. pakotus loppuu :-)))).
Minä en ole vielä käynyt uutta bingoa katsomassa, mitä ihmettä siellä mahtaa olla 🤔
PoistaKiitos Isäni ja Miniäni puolesta - Miniä on taitava monessa asiassa ja olemme yrittäneet häntä auttaa ja tukea monellakin tavalla, millä vain pystymme.
Ei minuakaan pysty pakottamaan, itse itseni "pakotan", siis päätän jonkun asian tehdä ja selättää, kuten viime vuonna sen Alastalon salissa. Tai senhän aloitin jo 2023. Ja olen tyytyväinen, että sen tein. kuin myös nyt tuon Rautatien.
Sinuhe on meidänkin hyllyssämme ja sen lukemista on Mursu ehdottanut/kehottanut monta kertaa, mutta aina on muka jotain muuta. Niin kuin nytkin. Mutta jospa sekin vielä tänä vuonna.
Kun kirjoja pois siivottiin, vanhat kirjat hyllyyn jätettiin - sekä aikanaan omaan ja silloin tänne muutettaessa. Ja kummasti niitä on taas divareista kertynyt lisää.
Ei osaa lukijat olla ostamatta kirjoja 😄
Oli pakko tulla kommentoimaan Sinuhea. 😄 Äitini luki sen ties monennenko kerran vielä ehkä vuosi ennen kuolemaansa, jos sitäkään. ♥ Oli ihan uskomatonta, että se nainen, joka "piti äidin kirjoissa" ei ollut lukenut kirjaa. Melkein pakotin hänet ottamaan äidin Sinuhen luettavaksi - ja muistoksi.
PoistaÄitisi oli innokas ja ahkera lukija, näin olen ymmärtänyt 🥰 Ja se oli hyvä asia, pysyi pirteänä loppuun saakka.
PoistaKauniisti teit kun annoit Sinuhen "äitisi kirjoissa pitäneelle" muistoksi❤️
Itsellä lukeminen on yksi niitä asioita, joita aion ja yritän pitää yllä niin pitkään kuin mahdollista, kun Riesan vuoksi on suuri mahdollisuus ja pelko, että muisti rupeaa prakaamaan - ennemmin kuin olisi tarpeen. Jospa lukeminen pidättelisi sitä.
Täti A. (97v) lukee tiiliskiven kokoisia kirjoja, joten siinä taitaa olla pitkän iän salaisuus? 😉
PoistaUpeat maalaukset. Kauniita nuo lintuset ja onpas miniäsikin todella taitava.
VastaaPoistaUusi bingoruutu olikin jo valmistunut. Oli tosi kivat aiheet.
Mukavaa alkanutta helmikuuta sinulle.
Kiitos Isän ja Miniän puolesta, enkuli 🤗
PoistaIsän syntymäpäivä onkin tässä kuussa; tänään on Varapojan (=Joulupojan) syntymäpäivä, parinviikon päästä Pojan ja siitä muutaman päivän päästä olisi Isän syntymäpäivä.
Mukavaa helmikuuta myös sinulle!
Komiat kruksit saitkin aikaan, onnea vaan mutta miten ihmeessä olet nuo ruksit tehnyt, ehkä selität sen jollekin jossain kommentissa..mutta en ehdi nyt lukea..
VastaaPoistaVoi sini - en ole varma osaanko neuvoa noiden ruksien laittamisen 🤔 Kirjoitan jossain päivityksessä miten sen tein. Niin ja kiitos.
PoistaKyllä se kilo Costa Ricaa kuuluisi täydestä bingoruudukosta, ne paketit kainalossa pappani aikoinaan (useinkin) palasi Bingosta, hih... no, ehkä tunnet tuoksun, olet juonut JuhlaMokkaa jo kolmatta mukillista aamutuimaan, kun Aatamin paholainen Eevaltaan yritti varastaa sitä 13.kylkiluuta....
VastaaPoistaKukkurukuu tosiaan, heleämpää helmikuuta toivottelen ja sinut tuntien ruksailut ei tuota minkäänmoista päänvaivaa - no, ei ole tarkoituskaan, päinvastoin, iloa ja pilkettä silmäkulmaan toivon Bingon tuovan!
Kiitos, ihan Pirkka "kertakäyttökahvi" riittää - siis pikakahvi. Kertakäyttö -sana tuli ensimmäisenä mieleen, kun etsin pikakahvi -sanaa 😂😂
PoistaRuksailut keksin ihan vahingossa ja luultavasti Poika sanoo, kun tarkistaa tämän koneen (ensimmäistä kertaa itseasennuksen jälkeen) tutut sanat "älä räplää" 🫣
Huh, helmikuu on lyhyempi kuukausi - katsotaan mitä Bingostasi tässä kuussa saan aikaiseksi.
Huomaa, että Pöllö on vielä untuvikko. Niin hirveästi jaksaa kaikkea, bingoja ja kirjoja ja kaikkea. Meillä Vain Fizban jaksaa ja sekin alkaa pikkuhiljaa tyyntyä. Mummo ei jaksa, ei kykene, ei pysty. Yksi kirja tuli tammikuussa luetuksi, bingoilua ei ollenkaan. Mummolle riittää, kun vierstä seuraa nuorison menoa.
VastaaPoistaMinäkö untuvikko - kiitos Olifantti 🤗 Taisin kyllä venyttää sääntöjä ja ohjeita niin lahjakkaasti, että onnistuin täyttämään Bingo -lappuni/lomakkeeni ihan vain tässä nojatuolissa istuen.
PoistaLänsisiivestä itäsiipeen ei ole pitkä matka, kun etsii muistoja 😊
Mitä? Vetäisitkö sinä koko bingoruudukon!? Aika kova juttu ;O Tuohan käy jo työstä.
VastaaPoistaRautatien olen lukenut joskus, muita en.
Telkusta tuli kerran ideaohjelma, jossa maalattiin kynsilakoilla maljakoita yms. Lakka kaadettiin veteen ja pyöritettiin esinettä vedessä. Maali tarttui maljakkoon.
Se tuli vähän niin kuin itsestään, kun pääsi alkuun - tässä nojatuolissa pohdiskelin mikä mikäkin voisi olla.
PoistaTämä alkanut helmikuu, se se voi käydä minullekin työstä, Repolainen pistää minutkin liikkeelle.
Tuon kynsilakkamaalausidean muistan minäkin nyt, kun mainitsit. Harmi kun heitin kynsilakat pois; maalattavia maljakoita olisi kyllä riittänyt..
Täys bingo, vai onko kahdeksan kertainen bingo ainakin. Maalaukset ovat ihan huippua ja oikeutetusti pisteenä viimonen.
VastaaPoistaRautatien olen lukenut jo kouluaikana, myös myöhemmin, sillä se kirja on hyllyssäni ja Metsänpeittoa odottelen. Nykyään aikani menee kutimen kanssa.
Niin kuinka tuo lasketaankaan - olen kerran ollut ihan oikeassa bingossa, nyt muistin! Jotain sieltä voitin, olisiko ollut ko. ravintolan t-paita 🤔
PoistaOlin ystäväni kanssa siellä mysteeriasiakkaana eli arvioimassa paikan asiakaspalvelua, sen siisteyttä ja paikkaa yleisesti. Siellä oli sinä iltana bingo. Vanhoja asioita muistuu mieleen tämmöisten mukana 👍😄
Ja kiitos kehuista, niin Isäni kuin Miniänikin puolesta 🥰
Bingoemäntä vastaa: tavallaan tuosta löytyy ne kahdeksan riviä (3 pystyyn, 3 vaakaan ja kaksi vinoa), mutta pelataan myös täyttä ruudukkoa. Mites nuo sitten lasketaan..? 🤔 Yhdeksän?
Poista