Meinasin ihan säikähtää

Ajattelin, että ainakin yhden päivityksen vielä tälle vuosikymmenelle kirjoitan, kun muuten on täällä Pöllönkolossa ollut hiljaista.
Tai siis Pöllönkolossa ei niinkään, mutta täällä blogissa.

Ja niin, olemme nyt siis virallisesti muuttaneet Pöllönpesästä Pöllönkoloon.
Ei vain yhtenä lauantai-iltana ollut mitään tekemistä, niin päätettiin tehdä virallinen muuttoilmoitus. Hups. Kaikkea sitä sattuu.
Nyt on jo kunnanjohtajakin toivottanut meidät tervetulleiksi kuntaan ja luvannut tarjota kahvitkin.


Tällainen oli puolilta päivin näkymä ulko-ovelta.

Meillä satoi lunta n. 1,5 viikkoa sitten oikein kunnolla; märkää ja paljon. Näytti oikein kauniilta ja jouluiselta. Ja katkaisi meiltäkin sähköt reiluksi kahdeksi tunniksi 😁
No, meitä se ei sinänsä haitannut: meillä on puuhella jolla lämmittää ja tehdä ruokaa tarvittaessa, kynttilät valaisee ja entiset reippaat retkeilijät oli jo ennakoineet mahdollisen tilanteen ja tuoneet otsalamput Pöllönkoloon!
Nälkä tietenkin iski välittömästi kun Elenia ilmoitti, ettei tiedä katkoksen pituutta ja kahvihammastakin alkoi kolottaa: "Kahvia ei ole juotu sitten aamukahvin ja nyt on kello sentään jo iltakahdeksan.." 😂

Seuraavana päivänä tehtiin lumitöitä - ja sitä seuraavana satoi vettä! Hyvästi lumet ja valkoinen joulu ja kiitos urheilusta!

Mutta lisää lunta saatiin juuri ennen joulua ja nyt näyttää tuolta. Pakkasta on vajaa 10 astetta ja nyt itse asiassa aurinko paistaa sisään sellaisesta kulmasta, että se häikäisee 😎
Harmi, että en saanut vangittua kuvaan valoa ja aurinkoa ihan sellaisena kuin ne näin.
Tuo musta "möykky" tuossa oikealla on aarteeni: vanha alppiruusu, joka on ollut tällä tontilla kymmeniä vuosia.

Pöllön "pesä" sen sijaan on tässä:

Nyt se on tietenkin saanut ylleen jouluasun, tavallisesti tässä on samanlainen tavispöllöpeitto. Näin entisenä kaupunkilaisena on vielä totuttelemista tähän vähän viileämpään asumiseen: kerrostaloasunnon 23 asteesta n.20 asteeseen on vähän niin kuin vaihdevuodet. Välillä on vilu, välillä hiki 😉

Tässä pesässä, niin kuin koko Pöllönkolossa, on vielä paljon tekemistä, mutta on tässä koko talvi aikaa...  Vaikka luulen kyllä, että kevät tulee nopeammin kuin arvaammekaan!
Ja kaupungissa on vielä NIIN paljon tekemistä.

Joulu oli erilainen kuin ennen, niin hyvällä tavalla kuin surullisellakin tavalla.
Joulupoika kävi ennen joulua tuomassa joulutähden - kuten aina. Samalla suolapurkin uuteen kotiin 😄
Ja aatonaattona Poika haettiin junalta mummolaan joulupuurolle. 

Joulupuuron jälkeen oli aika ajella kotiin. Täällä vietimme joulun kolmestaan, ilman mitään sen kummempia krumeluuja.
Meillä ei näin talviaikaan ole vierashuonetta, kun teltassa on vähän vilakka nukkua, siksi Pojan piti valita, kumman vieressä nukkuu 😉 Valitsi isän. Toisena iltana totesi, että äiti taitaa sittenkin kuorsata hiljempaa - tai ainakin hän on jo tottunut siihen, kun nukkui silloin Englannissa äitin ja mummon kanssa samassa huoneessa. Me kuulemma "tapeltiin" öisin 😂
Noh, eihän se Poika-parka kunnolla saanut nukuttua; minä hiippailin aamuisin ottamaan lääkkeet ja
olohuoneen sohvalle nukkumaan. Sai sitten Poikakin nukkua edes muutaman tunnin ihan rauhassa...

Kaikesta huolimatta - siis kuorsaamisesta - saatiin AM:n kanssa Tapanina pannukakkuja

Joulun odotus oli jännittävää - kuin lapsella! Joulunkalenterin luukut paljastivat toinen toisensa jälkeen mitä jännittävimpiä paketteja. Ja jouluaaton paketti oli kaiken huippu! Se sai ja saa vieläkin jonkinlaista taikapölyä silmiin, jota on pyyhittävä silmäkulmista: lahjakortti geelikynsille!
Kiitos ihana Susanna maalta joulukalenterista - kuin myös koko joulukalenterivaihtoporukka!

Kiitos myös kaikille joulukorteista joita sain - omat kortit jäi lähettämättä tänäkin vuonna, toivottavasti ajatukset kuitenkin tuli perille 💗

Ja kiitos Repulle: paketti tuli perille 😄

Tuohon Repulta saamaani pakettiin liittyen esitänkin kysymyksen - toiveen - pyynnön: kaikilta meiltä neulojilta jää päätellessä langanpätkiä, tai lähes kaikilta ainakin. Te joilla ei ole niille langanpätkille mitään käyttöä, niin meidän osoitteeseen saa niitä lähettää - niin kauan kunnes kerron, että nyt riittää 😄 Kaikenlaisille ja kaikenmittaisille pätkille on käyttöä.
Mitä, se selviää joskus myöhemmin, ihan varmasti.

Ai niin, mitäkö meinasin säikähtää? No kun bloggeri oli muuttunut. Olen vissiin itse viimeksi täällä käydessäni tätä päivittänyt tai jotain ja tuo näyttö mistä pääsee tekemään uuden päivityksen, olikin ihan uuden näköinen.

Kaiken varalta, jos loppuvuosi menee taas kaikenlaista tuhratessa, niin toivotan kaikille

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA  2020!