Tänään oli taas niitä päiviä

Tänään oli taas niitä päiviä, kun toisille sattuu ja tapahtuu enemmän kuin toisille 👍 ( Löysin muuten vihdoin nämä merkit täältä bloggeristakin, kiva!)

Kello oli aamulla herättämässä hyvissä ajoin, että ehdin syödä aamupalan, ennen kuin piti olla pipon tupsu heiluen ovella menossa. Piti mennä verikokeeseen, että tutkivat taas lääkeainepitoisuudet, kun joudun noita epilepsialääkkeitä niin paljon syömään.

Varattu aika 8.20 eli ei tarvitse ilmottautua. Olin paikalla muutamaa minuuttia aikaisemmin ja istuin odottamaan vuoroani. Istuin ja odotin hissukseen kymmenisen minuuttia. AM:n kanssa oli sovittu, että soitan kun olen valmis ja hän tulee hakemaan mut, vie kotiin ja jatkaa matkaa kaupunkiin omille asioilleen. Odotin vielä vähän aikaa ja laitoin viestin: "ei toivoakaan, mene vaan".
Kysyin vieressäni istuvalta mieheltä, kuinka paljon mahtavat olla myöhässä. Pitäisi kyllä olla ajallaan... Odotin vielä viitisen minuuttia, mutta kun ei vieläkään kuulunut mitään, menin katselemaan, näkyykö ketään henkilökuntaan kuuluvaa. Löysinkin yhden ja kysyin mikä mahtaa olla tilanne, kun kohta on jo puoli tuntia kulunut...

Hän pyysi mut sisälle ja kysyi nimen, katseli koneelta listasta, ettei siellä kyllä ole mun nimistä lainkaan...No minä kaivamaan kutsua esille ja siinä samalla - sisälukutaito olisi hyvä omata! - luen kutsusta, että aika onkin kaupunkimme toiseen sairaalaan! Mä onneton olen väärässä sairaalassa, väärässä labrassa!  Voi pyhä jysäys sentään - enhän mä sitä ollut lukenut MISSÄÄN vaiheessa, kun en ole KOSKAAN siellä käynyt labrassa, vaan aina ja joka kerta siinä samassa tutussa sairaalassa 👀👀  En kyllä ymmärrä miksi ne oli yhtäkkiä vaihtaneet sitä laboratoriota - kun me vielä asutaan melkein tuon keskussairaalan vieressä, missä oon aina ennenkin käynyt. No, sitä se hoitajakin ihmetteli.

Vaan ei loppunut Pöllön pöllöilyt siihen, ehei 😉  Koska AM oli jo kaupungissa, piti mun hypätä bussiin. Tarkoitus oli alunperin mennä käymään kotona ennen töihin lähtöä, mutta aikataulu vähän petti enkä olisi ehtinyt muuta kuin kävellä toiselta pysäkiltä toiselle pysäkille, joten päätin mennä yhdellä bussilla suoraan kaupunkiin. Hyppäsin siis ensimmäiseen bussiin joka kohdalle osui - katsomatta sen numeroa ja siis tietämättä mihin se oikein menee. Meillä kun on se uusi hieno matkakeskus. En ollut ihan varma, menee kaikki bussit keskustaan vai jatkaako joku sieltä sairaalalta tuleva bussi (siis sehän tulee jo kauempaa) suoraan matkakeskuksesta eteenpäin...
Oli pakko kysyä takana istuvalta nuorelta tytöltä, missä bussissa mä oikein olen ja mihin se on menossa - siis mihin mä olen menossa 😄😄😄

Päädyin onneksi lopulta kaupunkiin, sinne minne pitikin, tapasin työpaikan toisen harjoittelijan ja päädyin lopulta töihin puoli tuntia aikaisemmin kuin oli tarkoitus. Pääsinpä sitten vastaavasti puoli tuntia aikaisemmin kotiin 👍

Että tämmöinen päivä tänään 😄😄😄

Onkos joku muuten menossa viikonloppuna Tampereelle Kädentaito -messuille?