Kotona taas, matka takana

Ihan ensimmäisenä täytyy vähän kehuskella ja elvistellä: tultiin Lontoosta Helsinkiin Finnairin uudella Airbus A350 koneella! Eipä ollut mikään paperilennokki ☺ 
Business -luokka nyt oli tietysti mitä oli, melkoisen hulppeat tilat. Meillä tavallisilla matkustajillakin oli ihan mukavat oltavat. Jalkatilaa oli reilusti, penkit oli leveämmät eikä tarvinnnut  istua kylki toisen kyljessä kiinni. Mahtui keskipaikallakin juomaan kahvin ja syömään talon tarjoamaan muffinsin yhtä aikaa vieruskaverien kanssa - menomatkalla ei olisi mahtunut.

Jokaisella oli oma videonäyttö, josta sai seurata koneen kulkua joko ihan videona (tosin eipä pimeällä muuta nähnyt kuin koneen nokassa olevan punaisen valon ☺ - vai onko sen nokka?) tai kartalta miten edetään. Tai sitten sai katsella elokuvia. Reilun kahden tunnin matkalla ei ehtinyt katsoa kuin yhden elokuvan, mutta valikoimaa oli. Ennen koneen lähtöä lentoemot jakoivat kuulokkeet. 
Me katsoimme Äidin kanssa kumpikin omalta näytöltämme Mielensäpahoittajan, Äiti oli vähän edellä kun mun näyttö ei toiminut ihan niin kuin piti.   

Elokuvan loppupuolella nauroin vedet silmissä ja vieressäni istunut englantilainen nuorehko nainen katsoi hämmästyneenä ja kysyi olenko ok. Nyökkäsin ja vastasin, kaiken olevan kunnossa, suomalaista huumoria vain. Häntä nauratti. Kun elokuva oli loppunut, juttelin hänen kanssaan hetken muutenkin. Hän oli perheensä kanssa tulossa Suomeen lomalle. 

Vähän ennen kuin kone laskeutui Helsinkiin, nähtiin vielä upea revontulinäytös. 

Matka oli kaikin puolin onnistunut - kirjoitan siitä erikseen. Tässä kuitenkin kuva, kun oltiin Äidin ja Siskorakkaan kanssa kaupungilla ja etsittiin ruokapaikkaa. Sitä ei löytynyt, mutta löytyi ihana vohvelipaikka, jossa Siskorakas oli aina halunnut käydä. Tehtiin yhteinen päätös, että ihan hyvin voidaan syödä ensin jälkiruoka ja sen jälkeen etu-/pääruoka. Eikä tämä nyt niin paha ollut, aika terveellinen, vai mitä?

Kiiviä, mansikoita, banaania ja ananasta. Päällä valkosuklaata. Alla vohveli. Mulla kaverina vielä banaanijäätelö. 

Ei, emme käyneet syömässä enää tämän jälkeen, vaikka kukin vuorollaan yritti ehdottaa milloin mitäkin ruokapaikkaa. Muut eivät kuitenkaan innostuneet niistä, kumma juttu. Söimme vasta illalla kotona, kun Äitirakas teki makaronilaatikko Vävylle.